Köyhyyttä ei näe naamasta, mutta huono-osaisuuden voi nähdä; sairauden tai terveysongelman, joka suistaa ihmisen köyhyyteen. Köyhältä puuttuu materiaa, mutta jotakin hänelläkin on; näköalattomuutta ja kokemuksia siitä, että asioista ei pääse osalliseksi.
– Köyhyys on aineellisen ja aineettoman niukkuuden yhteen kietoutumista. Köyhyys on pakottavalta tuntuvaa elämää, jossa toimijuus supistuu, erikoistutkija Anna-Maria Isola THL:n Sokra-hankkeesta sanoo.
Köyhyyttä tutkinut Isola kirjoitti yhdessä Esa Suomisen kanssa kirjan siitä, mitä suomalainen köyhyys on. Kirjan nimi on, tietenkin, Suomalainen köyhyys.
Pohjoismaisen yhteiskuntapoliittisen konsulttitoimiston, Rud Pedersen Public Affairs Oy:n Suomen, toimitusjohtaja Suomisen mukaan Suomessa keskustellaan taloudesta turhan suppealla skaalalla. Keskitymme julkisen talouden velkaantumiseen ja vastakkainasetteluun.
Keskustelu pitäisi saada uusille urille, sillä merkittävin suomalaista yhteiskuntaa ja sen eheyttä uhkaava tekijä on Suomisen mukaan pitkittynyt köyhyys.
raha
– Köyhyydestä puhuminen on saatettava uudelleen politiikan agendalle – mitä näkyvämmin, sen parempi, Suominen sanoo.
Eriarvoisuus saa alkunsa jo koulussa
Isolan ja Suomisen mukaan suomalainen eriarvoisuus alkaa rakentua jo aikaisin.
Eriarvoisuus syvenee siinäkin, että ihmisten elintilat ja kokemusmaailmat erkaantuvat toisistaan. Kun eletään erillään, ei jaeta enää yhteisiä kokemuksia. Kun ei ole yhteisiä kokemuksia, ei ole yhteisiä merkityksiä ja sanoja. Silloin ymmärrys erilaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta katoaa, jolloin ei ole kestävää pohjaa eriarvoisuutta vähentävälle yhteiskuntapolitiikalle, Isola sanoo.
"Köyhä ei ole tasa-arvoinen, ihmisen arvo määrittyy markkinoilla"
Isola ja Suominen sanovat kirjassaan, että köyhältä puuttuu materiaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Materiaalinen köyhyys on kyvyttömyyttä hankkia niitä tavaroita tai elämyksiä, jotka ovat normaaleja valtaväestölle.
http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/mita-on-suomalainen-koyhyys-koyhyyden-voi-kuulla-siina-minka-ihminen-unelmoi-itselleen-mahdolliseksi/5942308
– Köyhyys on aineellisen ja aineettoman niukkuuden yhteen kietoutumista. Köyhyys on pakottavalta tuntuvaa elämää, jossa toimijuus supistuu, erikoistutkija Anna-Maria Isola THL:n Sokra-hankkeesta sanoo.
Köyhyyttä tutkinut Isola kirjoitti yhdessä Esa Suomisen kanssa kirjan siitä, mitä suomalainen köyhyys on. Kirjan nimi on, tietenkin, Suomalainen köyhyys.
Pohjoismaisen yhteiskuntapoliittisen konsulttitoimiston, Rud Pedersen Public Affairs Oy:n Suomen, toimitusjohtaja Suomisen mukaan Suomessa keskustellaan taloudesta turhan suppealla skaalalla. Keskitymme julkisen talouden velkaantumiseen ja vastakkainasetteluun.
Keskustelu pitäisi saada uusille urille, sillä merkittävin suomalaista yhteiskuntaa ja sen eheyttä uhkaava tekijä on Suomisen mukaan pitkittynyt köyhyys.
raha
– Köyhyydestä puhuminen on saatettava uudelleen politiikan agendalle – mitä näkyvämmin, sen parempi, Suominen sanoo.
Eriarvoisuus saa alkunsa jo koulussa
Isolan ja Suomisen mukaan suomalainen eriarvoisuus alkaa rakentua jo aikaisin.
Eriarvoisuus syvenee siinäkin, että ihmisten elintilat ja kokemusmaailmat erkaantuvat toisistaan. Kun eletään erillään, ei jaeta enää yhteisiä kokemuksia. Kun ei ole yhteisiä kokemuksia, ei ole yhteisiä merkityksiä ja sanoja. Silloin ymmärrys erilaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta katoaa, jolloin ei ole kestävää pohjaa eriarvoisuutta vähentävälle yhteiskuntapolitiikalle, Isola sanoo.
"Köyhä ei ole tasa-arvoinen, ihmisen arvo määrittyy markkinoilla"
Isola ja Suominen sanovat kirjassaan, että köyhältä puuttuu materiaa, valinnanvapautta ja tasa-arvoa. Materiaalinen köyhyys on kyvyttömyyttä hankkia niitä tavaroita tai elämyksiä, jotka ovat normaaleja valtaväestölle.
http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/mita-on-suomalainen-koyhyys-koyhyyden-voi-kuulla-siina-minka-ihminen-unelmoi-itselleen-mahdolliseksi/5942308
Vastaukset 9
Vanhimmat
Entä+mahtaako+kansa+tietää,+että+sosiaalipuolen+suurimmat+menoerät+ovat+vanhukset+(37+%+menoista+vuonna+2012),+
öyhyyttä ei näe naamasta, mutta huono-osaisuuden voi nähdä; sairauden tai terveysongelman, joka suistaa ihmisen köyhyyteen. Köyhältä puuttuu materiaa, mutta jotakin hänelläkin on; näköalattomuutta ja kokemuksia siitä, että asioista ei pääse osalliseksi.
– Köyhyys on aineellisen ja aineettoman niukkuuden yhteen kietoutumista. Köyhyys on pakottavalta tuntuvaa elämää, jossa toimijuus supistuu, erikoistutkija Anna-Maria Isola THL:n Sokra-hankkeesta sanoo.
Köyhyys on aineellisen ja aineettoman niukkuuden yhteen kietoutumista. Köyhyys on pakottavalta tuntuvaa elämää, jossa toimijuus supistuu, erikoistutkija Anna-Maria Isola THL:n Sokra-hankkeesta sanoo.
Köyhyyttä ei näe naamasta, mutta huono-osaisuuden voi nähdä; sairauden tai terveysongelman, joka suistaa ihmisen köyhyyteen. Köyhältä puuttuu materiaa, mutta jotakin hänelläkin on; näköalattomuutta ja kokemuksia siitä, että asioista ei pääse osalliseksi.
öyhyys on aineellisen ja aineettoman niukkuuden yhteen kietoutumista. Köyhyys on pakottavalta tuntuvaa elämää, jossa toimijuus supistuu, erikoistutkija Anna-Maria Isola THL:n Sokra-hankkeesta sanoo.
Köyhyyttä tutkinut Isola kirjoitti yhdessä Esa Suomis
Aloituksen artikkelissa linkki myös kesäiseen juttuun 'Oikeasti köyhällä ei ole varaa autoon tai tupakkaan – vai onko? Haastoimme väitteet köyhyydestä', joka kiinnosti itseäni vielä enemmän. http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/oikeasti-koyhalla-ei-ole-varaa-autoon-tai-tupakkaan-vai-onko-haastoimme-vaitteet-koyhyydesta/5944038
Siinä jutussa samaiset tutkijat näkevät köyhyydessä yhtenä merkittävänä tekijänä mielihyvän tarpeen:
"Väite: ”Köyhät ovat lihavia ja rikkaat laihoja, koska köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti, vaan on pakko tyytyä epäterveelliseen ja huonolaatuiseen ruokaan. Köyhällä on varaa vain eineksiin, ei lainkaan kasviksiin tai hedelmiin.”
Suominen: Osin totta. Terveelliset elintarvikkeet ovat arvokkaampia kuin niin sanottu roskaruoka, mutta toisaalta on mahdollista syödä myös edullisesti ja terveellisesti. Enemmän kyse on siitä, että halvat herkut luovat hetkellistä mielihyvää, ja koska muut mahdollisuudet ilojen hankintaan ovat rajalliset, makea ja alkoholi korvaavat muita harrastuksia."
Toisaalta olisi hyvä jakaa tietoa siitäkin, että terveydestään huolehtiminen tuottaa jatkuvasti parempaa oloa. Tällöin esimerkiksi tarve juoda itsensä kovaan humalaan pienenee.
Joskus laitoin tähän sellaisen vinkin, että myönteistä mielialaa ylläpitävän d-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia. Alkoholin käyttö laskee mielialaa pitkällä aikavälillä, mutta jo yhden ravintolatuopin hinnalla saa usean kuukauden, jopa puolen vuoden d-vitamiiniannoksen lisäravinteena. Mikäli vitamiinista on puutetta, tilanteen korjaaminen säästää todennäköisesti alkoholinkäytön vähentymisenä itsensä helposti takaisin.
Väitän, että oikeasti köyhä on varsin hoikka, sillä ruokaan ei ole rahaa. Opiskeluaikana ostin viimeisillä rahoilla monta pakettia spagettia, joita sitten yritin syödä. Lopuksi olin mieluummin kokonaan ilman ruokaa kuin söin spagettia. Yli kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin en oikein kykene enää syömään pitkää spagettia. Eikä rahallinen tilanne ole oikein muuttunut siitä mihinkään.
Oikeasti köyhällä on varaa ainoastaan pastaan, perunaan, riisiin ja voihin. Kyytipojaksi sitten ruskeaa kastiketta vehnäjauhoista. Eineksiä ei syödä.
Huva vaihtoehto on suoda kebab salatilla ei lihoa.
Lihoamisesta viis, tykkään iskenderkebabista. THL jatkaa Sokran työtä parissakin eri projektissa:
https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen
https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/yhteystiedot