Minne hävisivät ne hyvät Pohjalaisjutut?

Pakkoruotsi on tullut Suomessa tiensä päähän

Maanantai 09.01.2017

Kirjoittajan mielestä ruotsin opiskeleminen on turhaa.



Soininvaaran oivallus, että jos kouluruotsilla ei pärjää Seinäjoella, niin miksi sitä sitten pakosta opiskellaan, on todella selvää tekstiä, johon on hyvä yhtyä ja jatkaa samaan laariin.


Haluan lisätä vettä myllyyn yli 60 vuoden kokemuksen jälkeen entisenä vaasalaisena ja monen ruotsalaisen tytön kanssa seurustelleena ruotsin kielen taitoisena vanhuksena.



Pakkoruotsi on tosi osuva nimi sille, että suomalainen nuori, joutuu opiskelemaan 7-miljoonaisen kansan kieltä vain siksi, että Suomessa asuu kourallinen tätä kieltä puhuvia, joista 99 prosenttia osaa suomea. Minun nuoruudessani luku oli vain 89 prosenttia, joten elämme uudessa ajassa.

Toisaalta maahanmuuttajilta kielitaitoa ei vaadita edes suomen kielessä, puhumattakaan ruotsin kielestä, joten jo tasa-arvon nimissä pakkoruotsi on haudattava syvälle maahan, sillä muuten venäläiset ja somalit alkavat vaatia omaa kieltään pakkokielten listalle.



Ruotsin kielen tarve vientikaupassa on aivan olematon, koska kaikki ruotsalaiset myyntitykit osaavat flytande engelska. Kun aikanaan suunnittelin Ruotsiin sähköasemina, suunnittelukielenä oli aina englanti, ei siis ruotsi, kuten olisin toivonut.

Myös esitteiden piti olla englanninkielisiä.

Norjassa pärjää paremmin englannilla, sillä jos puhut heille ruotsia, niin he vastaavat norjaksi. Mutta jos puhut englantia, he vastaavat englanniksi.

Tässä on vissi ero, koska minäkin ymmärrän hyvin englantia, mutta en norjaa, vaikka se sukulaiskieli ruotsille onkin. Vierasta kieltä jokainen puhuu aina yksinkertaisemmin kuin äidinkieltään.

Islannissa työskennellessäni puhuimme englantia, vaikka sikäläiset insinöörit osasivatkin norjaa, koska opiskelivat Norjassa.

Minä kyllä sain puhua myös ruotsia, jos en aina saanut asiaa selväksi englannilla. Piirustukset tehtiin tietty englanniksi.



Pakkoruotsia tarvitaan vain siihen, että Suomi pysyy kaksikielisenä ja näin "bättre folketille” saadaan omat opinahjot, joihin ei tunkua ole.

Siksi harkitsin aikoinaan vakavasti, että panen lapseni ruotsinkielisiin kouluihin, koska jatko-opintopaikoista ei ole puutetta.

Itsekin olisin päässyt Vaasan ruotsinkieliselle tekulle pelkällä ilmoittautumisella, kun suomalaiselle pääsi vain 25 prosenttia hakijoista, joten ei tämäkään puolla kaksikielisyyden tarvetta maassamme.



Suomi yksikieliseksi ja pakkoruotsi pois, niin vältymme ongelmilta ja säästämme, sillä kaksikielisyys ei ole rikkaus vaan kansallinen rasite samoin kuin Belgiassa ja Sveitsissä.

Toisaalta, jos se olisi rikkaus, niin miksi sitten Ruotsi ei ole kaksikielinen, vaikka siellä asuu 300 000 suomalaista,



Englanti "pakolliseksi”, koska ilman sitä ei pärjää kukaan ja sitä on välttämätöntä osata, jos aikoo ulkomaille töihin.

Kun työttömyys Suomessa lisääntyy ja Norja kaipaa suomalaista sisua työelämään, etelämaalaisten kielitaidottomien sijaan.

Jopa formulakuskien on osattava englantia pakosta.

Anna-Maja Henriksson voisi ajaa yksikielisyyttä Suomeen, niin ei tarvittaisi enää RKP:täkään.

REIMA HAKULINEN

Tampere

RKP sanelee myös suomen- kielisiä korkeakouluja

Torstai 05.01.2017






Viimeaikainen lähinnä paikallisen RKP:n organisoima loiskiehunta VKS:n tulevasta asemasta voitaneen luokitella poliittiseksi manööveriksi erityisesti itse aiheutettujen möhläysten peittämiseksi.


Tuota käsitystä tukee epäilemättä alueen kehityksen kannalta välttämättömien kuntaliitosten härkäpäinen vastustaminen. Sitä paitsi juuri Vaasan sairaanhoitopiiri lopetti ruotsinkielisen enemmistönsä päätöksellä sydänkirurgian hallitsemassaan VKS:ssa, josta nyt syytetään maamme hallitusta.

Valitettavasti tähän härskiin toimintaan ovat erehtyneet monet alueen hyväuskoiset suomenkielisetkin vaikuttajat.

Suomenkielisenä vaasalaisena alan olla jo lopen kyllästynyt tähän nykytoimintaan, jossa meitä suomenkielisiä narutetaan asiassa kuin asiassa, valitettavasti jopa korkeakoulutoiminnassakin.

Toimittuani pääosan urastani suomenkielisen Tekun rehtorina, niin kehityksemme oli silloin todella positiivista, sillä nousimmehan maamme suurimpien ja edistyksellisimpien teknillisten oppilaitosten joukkoon.

Syy tähän oli epäilemättä se, että olimme valtion omistama laitos, jonka johtokollegiossa oli alueemme korkeassa asemassa olevia tekniikan asiantuntijoita, jotka tajusivat alan suomenkielisen koulutuksen tarpeet.

Nyt on kuitenkin selkeästi uusi tilanne. Vaasan ammattikorkeakoulu, jossa entinen Teku on sen merkittävin osa, ei ole valtiollinen laitos, vaan sen omistaja on osakeyhtiö, jossa pääosakkaan Vaasan kaupungin ohella on pari muuta pienosakasta.

On todella jo surkuhupaista havaita, että pääomistajana olevan Vaasan kaupungin valitsemista viidestä hallituksen jäsenestä kolme on taustaltaan ruotsinkielistä eli siis sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, kansanedustaja Joakim Strand ja maakuntajohtaja Olav Jern.

Lisäksi on erikoista, että ammattikorkeakoulun rehtori elvistelee sillä, että hänen kotikielensä on ruotsi.

Siis tosiasiassa ruotsinkieliset johtavat suomenkielistä Vaasan ammattikorkeakoulua. Tästä on epäilemättä odotettavissa uhkia alueen suomenkieliselle korkeakoulutukselle, mikä onkin ollut jo nähtävissä.

Vaasan ammattikorkeakoulu perustettiin silloisen omistajansa Vaasan kaupungin täysin käsittämättömästä vaatimuksesta kaksikieliseksi, vaikka alueella oli jo ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu.

Tämän järjettömän tilanteen valtiovalta päätti korjata myöhemmin siirtämällä ruotsinkielisen opetuksen ruotsinkieliseen Noviaan valtakunnallisten linjausten eli tosiasiassa ns. Taxellin doktriinin mukaisesti. Samalla luvattiin kompensoida menetystä antamalla vastaavasti lisäpaikkoja suomenkieliseen koulutukseen.

Tähänhän ei ammattikorkeakoulun jääräpäinen johto paikallisen toimintatavan mukaisesti suostunut, vaan se tinttaili tehtyä päätöstä vastaan siinä määrin, että kaikki luvatut lisäpaikat jäivät saamatta.

Lisäksi ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt lakkauttaa ns. energiaklusterin hurmoksessa perinteisen rakennusalan koulutuksen. Salaisen päätöksen jälkeen rehtori ilmoitti julkisesti, että ruotsinkielinen Novia voi ottaa vastuulleen rakennusalan korkeakoulutuksen alueella vaivautumatta edes selvittämään, mitkä ovat rakennusalan tarpeet.

On hieman tragikoomista myös huomata, että hehkutettaessa asiassa kuin asiassa energiaklusterin antamaa ylivertaista autuutta unohdetaan samalla, että energia-alaan kuuluu oleellisesti myös energian kulutus, missä juuri rakennusalan osuus on kaikista osatekijöistä merkittävin.

Edellä olevan perusteella näyttää kieltämättä siltä, että ruotsinkieliset ovat ottaneet hallintaansa myös paikallisen korkeakoulupolitiikan. Tästä ei tietysti ole odotettavissa mitään hyvää Vaasan suomenkieliselle korkeakoulutoiminnalle.

Kieltämättä syykin on mitä ilmeisin: Enemmistöltään suomenkielinen Vaasa on luovuttanut flegmaattisuuttaan vallan avaimet tässäkin asiassa ruotsinkielisille.

PENTTI RUOTSALA

Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori (emeritus)

Palstalla pyörii nettisvekoja, jotka edustavat Pohjanmaan rusuväestöä.

Heille totuuden tuominen esiin alueen kielisikailusta on liikaa.

Ja niinpä sensuuri on käytössä kuten svekoiluun aina kuuluu...