Pohdittiin eilen vaaleja. Osaako joku tiivistää neljän vuoden takaisen, oliko paneelikeskusteluja, vaalikoneita tms?
Mietinnässä Tampereella on myös kutsua puolueiden edustajia toimistolle, ja tästä pitäisi viikon päästä lyödä päätöksiä aika lailla lukkoon.
Mietinnässä Tampereella on myös kutsua puolueiden edustajia toimistolle, ja tästä pitäisi viikon päästä lyödä päätöksiä aika lailla lukkoon.
Vastaukset 123
Vanhimmat
Helsingisssä taisi olla kuntavaalipaneeli. Puolue kerrallaan -haastattelukierrokset vaikuttvat (myös) hyvältä idelaata. Että olisikin 2-3 yhden puolueen vierailemassa (tai meiltä vierailu piiritoimistoon, jossa 2-5 ehdokasta).
Kuntavaalit on hyvä tekosyy nostaa asiaamme esiin kuntapoliitikoille, joita oosa myös valtakunnallisia.
en perkele saanut selvää --- yrittikö joku sanoa jotain?
Paneelit paneeleina, mutta jos ajatellaan vapariyhdistyksen ja eri puolueiden kahdenkeskisiä tapaamisia, niin ne voidaan tehdä kahdella tavalla.
Joko niin, että
a) eri puolueet käyvät kukin vuorollaan tapaamassaa vapariyhdistyksen edustajia esim. 2-3 hengen voimin.
TAi niin, että
b) vapariyhdistyksen edustajat käyvät vuorollaan eri puolueiden piiritoimistoissa ja tapaavat siellä 2-5 kuntavaaliehdokasta.
Osa kuntapolliittikoia tooimii myös valtakunnallisesti puollueissaaa. Osaa vooi olla nykyisiä ja tulevia kansanedutajia.
Tässä on pieniä yhteistyövaikeuksia sormien ja näppäinten välillä, vähän niin kuin on ollut puolueiden ja vapariyhdistystenkin välillä moni paikoin. Koitetaan parantaa. Viimeinen kappale siis näin:
Osa kuntapoliitikoista toimii myös valtakunnallisesti puolueissaan. Osa voi olla nykyisiä ja tulevia kansanedustajia.
Lisätään vielä,
että monet uskonnottomien perheiden katsomuksellisiin oikeuksiin liittyvät pulmat koskevat kuntien hoitamia kouluja ja päiväkoteja.
Tämä on tietysti aika urakka, jos yhdistyksen toiminta-alueella on useampiakin huomattavia kuntia. Mutta ainahan voi aloittaa, vaikka siitä suuremmasta, kunnasta... Puolueita kannattaisi tsekata useampia, ihan "tasapuolisuuden vuoksi"..
Jos esimerkiksi 10 puoluetta käy tapaamassa yhdistystä, se vie 10 iltaa. Ei taida löytyä aktiiveilta niin paljon kiinnostusta.
Ajattelin "niputusta" vaikka perinteisesti oikealle ja vasemmalle, siten että olisi 4 tai 5 puoluetta kerrallaan. Mutta täytyy nyt miettiä vielä hetki.
Sitten se on jo paneeli x2. Ja hyvä niin. Videointi.
Eikun en tarkoittanut tätä. Ajattelin että kokeeksi pyydetään ihan vaan toimistolle juttelemaan, epävirallisemmin eikä niinkään paneelikeskusteluna eikä tenttinä vaan keskusteluna.
Hyvä idea noinkin. "Kaikki tiet vievät Roomaan."
Taitaa isommissa kunnissa olla puolueita ja valitsijayhdistyksen listoja reilusti yli 10... Eduskuntavaaleissa muista kuin eduskuntaan valituista puolueista ainakin Piraattipuolueen edustajilla oli enimmäkseen hyvä suhteutuminen vapaa-ajattelijoiden ehdotuksiin. Heiltä niin kuin muiltakain on hyvä tarkistaa.
Helsingin seudulla vähän kiireinen kevät tapahtumien suheen joka tapauksessa. Kaikkien kolmen kaupungin, Helsingin, Espoon ja Vantaan puolueiden edustajien haastattelut vähän kinkkinen juttu käytännössä. Ainakin livenä. Ehkäpä sähköisesti?
Tuo tekisi esim. nykyisiin eduskuntapuolueisiin rajattuna 3x8=24 haastattelua. Olisi siinä hommaa, eikä HVA:n toimialue edes noihin lopu.
Mutta tapaamalla kunnallisvaaliehdokkaita nyt tapaa niitä, jotka kymmenen vuoden kuluttua ovat ehdolla kansanedustajiksi.
Ehdokkaiden kantoja on paikallaan kysellä tavalla tai toisella. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/12/29/kirkko-irti-valtiosta-ja-kunnasta/
Samalla tulee asiaamme esiin.
Kyllä, kyselijänä voi esittää omia toiveitaan, useammallekin ehdokkaaalle, eri puolueista.
Ei tule ainakaan paneelia. Luultavasti keskustelua toimistolla.
Kyllä ennen vaaleja on tosiaan otolllinen tilanne ja "lupaava" vaihe.
Kaikkien puolueiden ehdokkaita, useampiakin, kannattaa testata. Siis äänestäjien.
Ja sitten samalla voimme myös ilmaista omia kantojamme. Vuorovaikutusta.
Ehdokkaat tenttiin vaaliteltoilla. Kysymyspatteristo!?
Ehdotuksia testikysyymyspatteriin? Toki jokaisellla silti omansa, mutta vinkiksi.
Uuden lain mukaan uskontokasvatus ei kuulu päiväkotien toimintaan. Kuntien tulee huolehtia, että se toteutetaan kanssa eikä vaan jatketa entiseen malliin.
Kouluruokailusuositus on ajankohtainen. Mitä tehdä koulussa, jos oppilas on muslimi?
Opetuksen tulisi olla "uskoonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta". Mitä se ehdokkaan mielestä tarkoittaa?
Nythän on vielä ehdokasasettelu menossa. Olisi hyvä saada uskonnottomia ehdokkaita ja sitten valtuutettuja.
Tampereelta tulee ainakin yksi ehdokas. Ja eikös Lovén Helsingistä ole jo ilmoittautunut kisaan mukaan? Muitakin on käytännössä varmasti. Huotari Karkkilasta?
Kyllä, ja Kainuun puheenjohtaja Aki Räisänen on sekä kunnan että maakunnan tason merkittävä poliittinen vaikuttaja.
Mutta myös uusia tekijöitä olisi hyvä saada areenoille.
Kyllä, myös uusia ehdokkaita - ja sitten valtuutettuja - olisi hyvä saada,
vapareita ja sekulaarihumanisteja,
Useampaan kuntaan, useammasta puolueesta.
Entä se Protussa vaikuttava nainen, joka selviytyi aikanaan Jokelan ammuskelusta? Iski blackout enkä muista nimeä.
Ja kyllähän meitä nyt kuntatasolla täytyy olla monta, kun eduskuntavaaleissakin oli ehdokkaita. Mikä se suhte nyt onkaan ehdokasmäärissä, 1:15 tai jotain niillä main?
Yleisuskonnottomien lisäksi olisi tietysti mukavaa, jos myös nimenoaman vapaa-ajattelijain jäseniä on ehdokkaina.
Tuo viittaamaani protulainen oli myös VA-liiton jäsen.
Uskonnottomia ehdokkaista nyt tietysti on toinen puoli. Miten moni sitten aktiivisesti jaksaa mitään tehdä, tai edes aavistuksen kiinnostua, on toinen asia. Olenhan minäkin monesta asiasta jotain mieltä periaatteessa, eikä se tarkoita että aktiivisesti edistäisin.
Ehdokkaaksi hakemisen ja hyväksymisen aika päättyu ihan pian.
Ehkkaaksi ryhtymisen ja ehdokkaiden testaamisen ja tenttaamisen välissä on myös sekin mahdollisuus, että ryhtyy hyvän ja luotetavan ehdokkaaan tukiryhmään ja vaalityöhön. Silloin voinee myös valnnan jöölkeenkin jatkaa tiimissä, ja sitä kautta tavallaan huolhtia että myös uskonon ja vakaumyksen vapauden sekä yhdenvertaisuuden edistminen pysyy mukana kuvassa.
Toki äänestäminenkin on hyvä, jos tuntee ehdokkaan kannat.
Jäsenmääräänsä isompi kannatus?
Pääasia on hiffata, että ehdokkaat ovat korva herkemmällä.
Monen puolueen ehdokaslistoissa olisi tilaa.
Suurin osa 200 kansanedustajasta taitaa olla myös kuntavaaliehdokkaina...
Kunnat ovat paljolti riippuvaisia valtion toimista.. Esim. sote-uudistukseen on esitetty hautaustoimea, ainakin krematorioiden ja niiden kappelien perustamista.
Puolueilla on teltoilka ehdokkaita. Ja kahvia ja joskus soppaakin. Kannattaa joskus pysähtyä ja tentata. Vaikuttamisen paikka. Siementä itämään.
Hautaustoimi ja sote-alueeet: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/11/03/lausunto-sote-lakipakettiin-hautaustoimesta/
Yhdenvertaisuussuunnitelmat - ja miten uskonnottomien yhdenvertaista kohtelua edistetään niissä.
Olisi kiintoisaa saaada tietää, keitä vapaa-ajatelijoita on kuntavaalliehdokkaina. Eri puolilla Suomea.
Kuuluu kunnan palveluksessa olevien järjestää evankelis-luterilaisia jumalanpalvleuksia työaikaansa?
Ei kuulu rehtorin ja opettajien lakisääteisiin tehtäviin... Silti rehtorit saattavat painostaa, jopa pakottaa jumalanpalveluksiin, muka vain "valvojiksi"... Samoin oppilaita ja perheuitä ppainostetaan osallistumaan...
Demariehdokkailta voi hyvästä syystä kysyä, miloin "Forssan ohjelman" kohta kirkon ja valtion erottamisesta pitäisi toteutettaa hänen mielestään.
Kootut selitykset?
Toki Kokoomuksen ehdokkaitakin kannattaa "kiusata", että onko vielä liperit kaulassa ja kypärä päässä... Kahvit saa silti.
Mitä testikysymyksiä kuntavaaliehdokkaille?
Somen lisäksi puolueilla on jo tai tulossa vaalitelttoja turuilla ja toreilla. Niissä on usein tarjolla kahvia ja jopa keittoa, sekä mahdollisuus kysyä ja keskustella ehdokkaiden kanssa.
Vapaa-ajattelijoina voisimme, mikäli aikaa sattuu olemaan, vierailla kenties useampienkin puolueiden teltoilla ja puheilla - ja tentata ja testata ehdokkaita.
Ja voipa kysymysten lisäksi esittää myös omia käsityksiä Ns. statement-kysymyksellä voi ensin sanoa tilanteen tai asian ja sitten esittää kysymyksen.
Mitä testikysymyksiä esittäisitte tai olette jo esittäneet kuntavaaliehdokkaille?
Tampereella tästä jutellaan tiistaina. Vpj kyselee jotain näkyvämpää, mutta itse en ehdikään paneelia tms. järjestämään.
Joka tapauksessa: en äänestä vaparia.
Se on varsin ongelmatonta kunnallisvaalien tapauksessa, ehdokkaita riittää.
Mutta periaatteellisesti aika ikävää. Todellako ehdottomana vaatimuksena se, ettei ole vapari, täysin riippumatta puoluekannasta tms?
Itse taas missään tapauksessa en lupaa äänestää ketään vain siksi, että on va-liiton jäsen. Se on yksi hyvä ansio, ei ainoa ratkaiseva asia.
Keskustan perinteisessä julisteessa on lakikirja ja raamattu vierekkäin. Kumman mukaan mennäään kunnissa?
Vihreät - sanat/teot?
Mistä uskonnottomien perusoikeuksista kunta päättää?
Mitkä asiat ovat valtion ja mitkä kuntien vastuulla, kun julkisen vallan tehtäviin kuuluu myös uskonnottomien katsomuksellisten perusoikeuksien turvaaminen? Ihmisiähän tulee kohdella yhdenvertaisesti, syrjimättä uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta ja jokaisen uskonnon ja katsomuksen vapaus tulee turvata.
Kuntien vastuu on hyvä kysymys myös huhtikuun 2017 kuntavaaleja ajatellen. Tietävätkö ehdokkaat, puolueet ja vaalilistat sekä kuntavaltuustoihin ja -lautakuntiin valittavat edustajat, mitkä asiat vaikuttavat uskonnottomien ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun ja katsomusvapauteen?
Äänestäjän on hyvä kysyä sitä ehdokkailta itseltään, ennen kuin äänestää ketään.
Valtio vastaa raameista: eduskunta säätää lait, valtioneuvosto antaa asetuksia ja ministeriöt sekä ministeriöiden keskusvirastot, kuten Opetushallitus, antavat lain soveltamisohjeita. Aluetasolla on valtion toimielimiä, jotka mm. valvovat kuntaviranomaisten toimista tehtyjä kanteluita - eduskunnan oikeusasiamiehen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun ohella. Niitä ovat aluehallintovirastot (AVI), ELY-keskukset ja maistraatit. Oikeuslaitoskin on valtion, joskin riippumaton. Viranomaisten tekemistä hallintopäätöksistä ja ratkaisuista valitusviranomaisena on hallinto-oikeudet (HO ja KHO).
Mitä jää kunnille? Itse asiassa hyvin monien valtion säätämien julkisten palvelujen toteuttaminen on annettu kuntien tehtäväksi. Kunta hoitaa käytännön lain toteutuksen ja tulkinnan palveluissaan, jotka ulottuvat kohdusta hautaan. Kuntapalveluiden saatavuus, palveluiden toteuttamistavat ja käytännöt ovatkin yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusvapauksien toteutumisessa yksilön kannalta ratkaisevia. Perusteilla olevilla SOTE-alueilla on suunniteltu olevan keskeinen rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja organisoinnissa maakuntamallin mukaisesti.
Kunnissa tulisi tätä nykyä olla oman toiminnan laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen kuuluva omavalvontasuunnitelma, joka on julkinen asiakirja. Omavalvonnan eräänä tavoitteena on turvat kuntapäätöksenteon valmistelun ja itse päätöksenteon lainmukaisuus ja laatu.
Alla kuntien toiminnasta kuntalaisten elinkaaren etenemisen mukaan.
Lapsuus ennen kouluikää
Terveydenhuolto ja neuvolajärjestelmä tarjoavat Suomessa hyviä palveluja syntyvyyden säännöstelyyn, lisääntymisterveyteen sekä vauvojen hyvinvointiin. Ehkäisykeinojen saatavuutta ei terveyspalveluissa rajoiteta uskonnollisin perustein, ei myöskään oikeutta lakisääteiseen aborttiin. Näin mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus syntyä toivottuna. On silti hyvä tiedostaa uskonnolliskonservatiivinen paine rajoittaa näitä oikeuksia.
Nykyään yhä useampi lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja silloin lapsen isyys joko selvitetään tai ei selvitetä neuvolassa tai kunnan sosiaalipalveluissa lastenvalvojan aloitteesta. Mikäli lapsen isyyttä ei selvitetä, sillä on lapsen tulevaisuuden kannalta erittäin oleellisia merkityksiä ja vaikutuksia lapsen psyykkisen, sosiaalisen kehityksen ja taloudellisten etujen kannalta. Etninen tai uskonnollinen tausta ei saa olla este lapsen isyyden selvittämiselle, lapsen edun ja oikeuksien toteutumiselle.
Terveyskeskuksista ja neuvolajärjestelmästä on pidettävä hyvä huoli kunnissa! Suomessa vauvojen ja äitien kuolleisuus on saatu vähäiseksi kansainvälisesti vertaillen. Tuloksia on tuonut työ, ei usko kohtaloon tai suojelusenkeleihin. Vaikka työterveys- ja opiskelijaterveysjärjestelmät ovat hyviä, julkisten terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen hyvä saatavuus on elintärkeää.
Neuvolan lisäksi joskus tarvitaan myös sosiaalitoimen perhepalveluja. Kalliiksikin tulevien huostaanottojen vähentämiseksi on hyvä satsata perheiden tukitoimiin. Lapsen nimenantoon ei tarvita kirkollista kastamista, vaan se hoituu maistraatissa, ja perhe voi juhlistaa asiaa haluamassaan paikassa. Äitiys- ja isyysvapaan sekä mahdollisen vanhempainvapaan jälkeen huomio kohdistuu kunnan päivähoitoon.
Päiväkodeissa ongelmia aiheuttaa kohtuuttoman tiivis yhteistyö evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Uskonnottomiakin perheitä saatetaan painostaa osallistumaan uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaikka uskonnollisesta ohjelmasta voivat pidättäytyä kaikki. Uskonnolliset tilaisuudet ja uskonnon harjoituttaminen (rukoiluttaminen, hartaustilaisuudet, jumalanpalvelukset kirkossa) eivät kuulu enää päivähoidon lakisääteisiin tehtäviin.
Uudessa varhaiskasvatuslaissa ei enää mainita uskontokasvatusta. Uskonnolliset tilaisuudet puhumattakaan ilmenneestä painostuksesta niihin osallistumiseen rikkovat uskonnon ja omantunnon vapautta, lakia ja VASU-perusteita. Tämä koskee myös esiopetusta. Sopimukset seurakuntien kanssa tuleekin juuri nyt ottaa kriittiseen tarkasteluun, kun kunnissa uudistetaan varhaiskasvatussuunnitelmia (VASU) nojautuen uusiin valtakunnallisiin perusteisiin, joiden mukaan toiminta on uskonnollisesti sitouttamatonta.
Opin tiellä
Pienten koululaisten lakisääteinen iltapäivähoito tulee kunnan toimesta järjestää niin, että siihen ei sisälly uskonnon harjoituttamista, kuten ruokarukoilua ennen välipalaa. Seurakuntien käyttäminen palvelun toteuttajana on syytä minimoida. Jos kunta hankkii seurakunnalta iltapäiväkerhopalveluja, kunnan tulee sopia ja myös valvoa, että toiminta noudattaa Opetushallituksen siitä antamia määräyksiä ja että siihen ei sisälly uskonnollista kasvatusta eikä uskonnon harjoittamista.
Valtio säätää peruskoulun oppiaineiden tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Kunnan peruskouluissa iso kriittinen kysymys koskee uskonnollisia tilaisuuksia (jumalanpalvelukset, seurakuntien päivänavaukset), jotka sisältävät uskonnon harjoittamista. Uskonnon harjoittamisen järjestäminen ei kuulu peruskoulun lakisääteisiin tehtäviin. Kyse on enää perinteestä, joka on nyt syytä ottaa uudelleen arvioinnin kohteeksi.
Päivänavauksissa voi käyttää koulun ulkopuolisia vierailijoita, mutta niihinkään ei kuulu uskonnon harjoittaminen. Koulun ei julkisena toimijana pidä järjestää työpäivänsä aikana minkäänlaista uskonnollista tilaisuutta. Seurakunnathan voivat tarjota kouluväelle jumalanpalveluksiaan vaikka heti koulupäivän päätteeksi.
Mikäli uskonnollisia tilaisuuksia vielä kuitenkin järjestetään, kunnan ja koulun tulee tehdä selväksi huoltajille, oppilaille ja opettajille, ettei oppilaan ole niihin pakko osallistua. Vaikka uskonnon opetus on kirkon jäsenille pakollista, uskonnon harjoittamista sisältävät tilaisuudet eivät ole pakollisia. Uskonnon harjoittamisesta luopumista kouluissa edistää, kun yhä useampi huoltaja ilmoittaa, että oppilas ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin.
Yhdenvertaisuuskysymykset, uskonnon ja omantunnon vapaus sekä ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskasvatus ylipäätään on syytä ottaa kunnissa erityisen tarkastelun kohteeksi, kun nyt toteutetaan uutta tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa. Vuoden 2017 alusta oppilaitoksissa pitää olla laadittuna yhdenvertaisuussuunnitelmat (usein yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat). Uskonnottomien näkökulmasta on tärkeää, että niissä tuodaan esiin myös uskonnottomien katsomukselliset oikeuden, kuten oppilaan oikeus et-opetukseen ja oikeus sekulaariin koulunkäyntiin ja opiskeluun ilman uskonnon tuputusta. Uusien opetuslautakuntien tulee toimikautensa alussa käydä läpi oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelmien tilanne.
Lukiossa oppilas voi itse päättää, osallistuuko uskonnon harjoittamista sisältäviin tilaisuuksiin vai samanaikaiseen ”muuhun toimintaan”. Sen sijaan uskonnon opetuksen pakolliset kurssit on alle 18-vuotiaiden, kirkkoon kuuluvien opiskelijoiden edelleen pakko suorittaa, vaikka valinnaisiin kursseihin voi ottaa myös ET:n valinnaisia kursseja.
Sen sijaan kirkkoon kuuluvat aikuisopiskelijat voivat lukiossa valita katsomusaineekseen elämänkatsomustiedon. ET:n valinnan salliminen myös kirkon jäsenille sekä peruskoulussa että lukiossa saa laajaa tukea, ja asia on eduskunnan käsissä. Kunta voi ja sen tulee huolehtia siitä, että ET:n opetusjärjestelyt ovat kunnossa. Kysymys on lapsen pääsystä oikeuksiinsa. Rehtorien ja tulee tukea ja edistää uusien ET:n opetusryhmien syntymistä. Opetusryhmien synnyn jarruttaminen esimerkiksi säästösyistä olisi ihmisoikeusrikkomus ja virkavirhe.
Ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävään ei kuulu uskonnon harjoittaminen, joten sellaisen järjestäminen verovaroin kustannettuun toimintaan ei ole paikallaan. Pappien ei kuulu osallistua opiskeluhyvinvointiryhmien toimintaan. Ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen tulee kiinnittää huomiota yleisopinnoissa ja monien alojen ammatillisissa opinnoissa, samoin korkeakouluopetuksessa ja henkilöstön täydennyskoulutuksissa.
Aikuisena kuntalaisena
Kuntien ja kuntainliittojen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tulee olla myös henkisen tuen palveluja. Tarvitaan sosiaalihoitajia, psykologeja, erikoissairaanhoitajia... Kunnan ei tule tinkiä ammatillisen tuen resurssoinnista sillä verukkeella, että seurakuntien sairaalapapit antaisivat puuttuvaa henkistä tukea. Vakavasti sairastuneille, kuten syöpäpotilaille, tulisi tarjota kattavasti psykologista konsultaatiota.
Henkinen ja hengellinen tuki ovat kaksi eri asiaa. Hengellistä tukea ei pidä tyrkyttää potilaille. Hoitotyössä potilaiden uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus tulee ottaa huomioon yksilöllisesti.
Kuntien ja kuntainliittojen tulee panostaa erityistoimin saattohoidon kehittämiseen ja kuolevien potilaiden riittävään kivunlievitykseen. Mikäli kansalaisaloite eutanasian sallimisesta menee läpi, sen toteuttamiseen tulee liittää edellä mainitut näkökohdat.
Vanhusten huollon ja hoivapalvelujen kehittäminen on ajankohtainen kysymys. Mitoitukset ja monimuotoisuus ovat tärkeitä asioita, ja niiden yhteydessä on paikallaan kiinnittää huomiota myös henkiseen hyvinvointiin, kulttuuriin, virikkeisiin sekä henkiseen tukeen. Ihmisten uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus tulee ottaa huomioon yksilöllisesti. Myös vapaaehtoistyön kautta saatavien tukipalvelujen merkitys voi olla suuri.
Henkiseen kriisitukeen kuuluu kuntien yhteistyö poliisin sekä SPR:n ja muiden järjestöjen kanssa. On tärkeää, että uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestelmä toimii hyvin. Siitä on myös tarpeen tiedottaa
onnettomuustilanteissa. Onnettomuuden uhrien omaisia lähestyttäessä ei ole oikein käyttää pappia tietämättä omaisten uskonnollisista tai uskonnottomista vakaumuksista. Uskonnollisten yhteisöjen tulisi henkisessä kriisityössä keskittyä toimimaan omien jäsentensä ja vain yhteydenottoa pyytävien parissa.
Kuntien sosiaalitoimen tarjoamaa keskusteluapua on paikallaan kehittää, mutta kunnallisten sosiaalikeskustelijoiden toimipaikan ei tule olla kirkon uskonnollinen tila (esim. Kampin kappeli). Julkiset sosiaalipalvelut tulee sijoittaa uskonnollisesti neutraaleihin tiloihin.
Syrjivän hautaustoimilain uudistaminen on maan hallituksen ja eduskunnan tehtäviä, mutta kunnat voivat tukea hautauspalvelujen monipuolistumista. Kunnat tai uudet SOTE-alueet voisivat perustaa krematorion ja tunnustuksettoman kappelin saattotilaisuuksia varten, kun monien seurakuntien kappeleissa ei saa pitää uskonnottomia saattotilaisuuksia. Kunnat tai SOTE-alueet voisivat perustaa myös tunnustuksettoman hautausmaan. Vapaa-ajattelijain liitto on ehdottanut näiden liittämistä lakiin uusien SOTE-alueiden tehtäväluetteloon.
Vainajan tuhkaus on yleistynyt. Vainajan tuhkan hautaus tai sirottelu muuallekin kuin varsinaisille hautausmaille on mahdollista maa- ja vesialueen omistajan luvalla. Monet kunnat ovatkin osoittaneet vesialueitaan tuhkan sirottelua tai vesiuurnassa hautaamista varten.
Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät kymmentä toimivaa tunnustuksetonta hautausmaata eri puolilla Suomea. Seudun kuntien olisi perusteltua tukea niiden toimintaa, vaikka valtio ei niitä tue. Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun vapaa-ajattelijat on vaatinut kunnallisen hautausmaan perustamista. Vaihtoehtoisesti yhdistys on hakenut tonttia tunnustuksettomalle hautausmaalle tuhkattujen vainajien uurnahautauksia ja tuhkan sirottelua varten.
Luonnollisesti kuntavaaliehdokkailta voi kysyä kantaa myös kirkon ja valtion erottamiseen tai elämänkatsomustiedon avaamiseen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi, vaikka ne ratkaistaan eduskunnassa. Kunnissa ratkaistaan kuitenkin, mitä tarkoittaa, että varhaiskasvatus sekä peruskoulun ja lukion toiminta on ”uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta”. Voiko se jatkossa tarkoittaa, että suurimman puolueen tai uskonnon edustajilla on etuoikeus oman oppinsa levittämiseen kouluissa? Yhden puolueen ylivallan ja etuoikeuksien torjuminen voi avata ymmärryksen myös yhden uskonnon ylivallan ja etuoikeuksien torjumiseen.
Tnttauskierroksella - mitä mieltä, kannattaako mennä kiusaamaan kysymyksillä kristilisiä?
Jos kahvia saa muualtakin, ei kannata tuhlata aikaa?
Kannattaa kilpailuttaa usean puolueen ehdokkaita. Ja useita ehdokkaita samasta puolueesta. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2016/12/29/kirkko-irti-valtiosta-ja-kunnasta/
Olisko hauskempaa, jos olisi oikein kysymyspatteri mukana. Ja sitten ruksailisi?
Siis paperi ja kynä, ja kovalevyalusta paperin alla... Tai kovalevy tabletissa..;-)
Sote-lakiasiastakin voi kysyä?
Sote-alueille on ehdotettu krematorioiden ja tunnustuksettomien kappeleiden peutrustamista.
Hauska idea käydä vaaliteltoilla kahvilla/teellä ja välillä myös keittoa nauttimassa. Kenttäkeittiön keitot yleensä aivan hyviä...
Samalla voi tuoda omia kysymyksiä mielipiteitä vaparien tavoitteista ehdokkaille. Vaikutetaan. Testataan.
Yhdenvertaisuussuunnitelmat? Miten uskonnottomien oikeudet?
Voi myös vaihtaa kokemuksia. Teltoillakin on eri aikaan eri ehdokkaita...
Kuuluuko kunnan työpaikoille kuntatyönantajan järjestää ev.-lut. jumalanpalveluksia työajallle?
Niin, harva valtuutettu varmaankaan tahtoisi kunnanviraston työpäivän alkavan rukoushetkellä... Samaa ei vain sovelleta kouluihin.
Vaikka koulun lakisääteisiin tehtäviin ei kuulu uskonnonharjottamisen organisointi, ja opetustoiminnan tulisi olla uskonnollisesti sitouttamatonta, silti jumalanpalveusruletti pyörii
Niin, lapset ovat puolustuskyvyttömiä... Onko se riittävä syy antaa tehdä lapsille sitä mitä aikuisille ei voitaisi?
HSn ja ISn vaalikoneissa ei ollut uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyviä kysymyksiä.
Ehdokaslistat hyväksytään 9.3.
Ennakkoäänestys alkaa 29.3.
Koululautakuntien eli sivistyslautakuntien jäsenillä on todella suuri merkitys kouluasioissa.
Sekä varhaiskasvatusasioissa.
Yhdenvertaisuutta pitää edistää
Uusi yhdenvertaisuuslaki lähtee siitä perusideasta, että Perustuslainkin säätämä yhdenvertaisuus ei ole vielä käytännössä kaikin osin toteutunut. Yhdenvertaisuutta pitää edistää! Niinpä laki velvoittaa kouluja, oppilaitoksia, kunnan muita toimipaikkoja sekä kaikkia vähintään 30 hengen työpaikkoja suunnittelemaan ja arvioimaan asiaa. Uudet yhdenvertaisuussuunnitelmat on pitänyt laatia tämän vuoden alkuun mennessä.
Sama edistämisvelvoite on ollut laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Niinpä on ollut perusteltua, että useimmissa paikoissa on nyt laadittu uusi yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Jos sitä ei ole vielä laadittu, kannattaa ryhtyä toimeen heti.
Laki kieltää syrjinnän näin: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Muuta henkilöön liittyvää syrjintää voisi olla esimerkiksi punatukkaisten syrjintä.
Pitkää esimerkkilistaa ei ole syytää alkaa lyhentää. Päinvastoin, niin kouluissa kuin muuallakin on paikallaan pohtia syrjimättömyyden edistämistä koskien kaikkia noita laissa mainittuja mahdollisia syrjintäperusteita kutakin erikseen. Se tuo konkreettisuutta suunnitelmiin ja arviointiin.
Miten edistetään liikuntavammaisten esteetöntä kulkua? Miten edistetään ei-uskonnollisten oppilaiden oikeutta olla osallistumatta uskonnollisiin tilaisuuksiin tai pääsyä elämänkatsomustiedon opetukseen? Miten ehkäistään ikärasismia työelämässä? Miten luovutaan ohjailevasta enemmistöolettaman mukaan toimimisesta ja suhtaudutaan kaikkiin yksilöllisyyttä kunnioittaen? Uusi yhdenvertaisuuslaki antaa syrjimättömyyden edistämiseen hyvän sysäyksen, joka kannattaa hyödyntää kaikkia osallistavan keskustelun ja sopimisen kautta.
Koulu koulu ja koulu.
Ja päiväkoti
Ehdokaslistat luovutetaan tänään. Enää tuskin ehtii ehdokkaaksi. Mutta ehdolle asetettuja voi tentata. Ja on syytäkin.
Huomenna lienevät nähtävissä. Ainakin kunnallisjärjestööjen nettisivuilla.
Toki voi kysyä myös sp-viestillä.
Ensi viikonvaihde on jo vilkasta vaalitelttailun aikaa. Olen kuitenkin valinnut osalllistumisen tähän seminaariin: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/02/13/nordic-views-on-freedom-of-religion-and-thought-seminar-4th-march/
Ehkä sieltä tuleee jotain uusia ideoita ehdokkaiden tenttaamiseen. Ja vinkkejä ehdokkailden vaalityöhönkin?
Vaalikoneissa ei ole vaparien agendan mukaisia kysymyksiä juurikaan. Eri asia, jos jossain komentti-tekstissä on jotain.. Yle kysyy kuulumista taui kuulumattomuutta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Idea lisätenttauksesta on tosiaan perusteltu.
Vaaliteltoille kahvittelemaan ja keittoa syömään. Monin paikoin on myös kansanedustajia ehdokkaina.
Tästä jutun juurta: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/02/01/laaja-kannatus-elamankatsomustiedon-avaamiselle/
Onko oikein, ettyä verovaroilla toimivan hautausmaan kappelia ei lluovuteta uskonnottomiin saattotilaisuuksiin?
Tätä on paikallaan kysyä esim. Espoossa, Lahdessa, Järvenpäässä, Porissa... jossa tuo kielto on vallalla. Mikä ttilanne omalla paikkakunnallasi? Sote-alueet mukaan hautaustooimeen, krematorio ja kappeli edes maakunnallisesti.
Oulussakin on laitettu luu kurkkuun uskonnottomille. Lainaukset suoraan lutikoiden nettisivuilta.
"Oulun seurakuntien siunauskappelit ovat käytettävissä vain kristillistä hautaan siunaamista varten.
Hautauksen toimittaa evankelisluterilainen pappi kirkkokäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi
kappeleita voivat käyttää kristillisen hautaan siunaamiseen Kirkkojärjestyksen 2 luvun 18§ mainitut
kirkkokunnat / kristilliset yhteisöt.
Kirkkoon kuulumattoman jäähyväishetki voidaan järjestää Intiön kappelin toisessa
näyttöhuoneessa, tilaa noin 20 saattajalle. Tilavuokra on 48 €."
"Oulun ev.-lut. seurakuntien jäseniltä ei peritä juhlapäivältä korvausta tilojen käytöstä kristillisiin
perhejuhliin. Näitä perhejuhlia ovat mm. hautaan siunaamiseen liittyvä muistotilaisuus.
Muistotilaisuuden osalta perusteena on vainajan Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsenyys."
"Kirkkoon kuulumattoman vainajan muistotilaisuutta ei voi järjestää seurakunnan tiloissa, ellei ole
kirkollista hautaan siunaamista. Tilavuokra peritään."
Viikonloppu lähestyy. Vaalitelttoja monilla paikkakunnilla perjantai-iltapäivästä alken ja ainakin lauantaina. Keitolle ja kiusaaamaan ehdokkaita.
Muita ehdotuksia tenttikysymyksiksi?
Koulujen asiat. Pitääkö olla jumalanpalveluksia koulupäivässä vai voiko olla ilman?
Et-opetuksen opetusjärjestelyt!?
ET:n avaaminen - suhtautuminen,
vaikka päätös tehdäänkin eduskunnassa.
Ja ehdokkaina on myös kansanedustajia, nykyisiä ja tulevia...
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/02/01/laaja-kannatus-elamankatsomustiedon-avaamiselle/
Entä uskonnonopetuksen lopettaminen kokonaan. Kuten SDP vaati jo vuonna 1903....
Erillinen asia on vielä koulun yhteiset juhlat (kevätjuhla, joulujuhla ym.)...
Ne voidaaan hyvin järjestää ilman uskonnolllisia elementtejä. Jos olisi "yksittäinen virsi", sen pitäisi olla vain se yksittäinen tapaus??
Päiväkodit ovat varhaiskasvatuksena osa kuntien sivitys-/opetustointa. Uskontoavatus ei ole ebäää lain säätämä tehtävä...
Uskontokasvatus ei ole enää päiväkodeille laissa säädetty tehtävä. Se ei kuulu päiväkotien hommiin.
Pappien ei kuulu saada pitää hartaushetkiä ja pikkukirkkoja päiväkodeissa.
Huom, 162 kansanedustajaa on ehdokkaana. Äänestäjänä ennen vaaleja "kiinni kuin sika limppuun".. Vaalipäivä on siten eri asia!?
Missä on ollut hyvää keittoa? Ja parhaat kahvit?
Tikkurilassa oli hyvää keittoa.
Tänään oli tarjolla mm. makkaraa - ja kahvia/teetä tietenkin.
Miksipäs ei ehdokkaita tenttaamaan samalla, vaikka lauantai tai taa olla vilkkaampi päivä kuin sunnuntai.
Äänestäjä olis niinku kuningas
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/12/14/aanestaja-olis-niinku-kuningas/
"Kansanedustajaehdokkaita kannattaa myös kilpailuttaa, niin mahdollisen ”oman” puolueen sisällä, kuin puolueiden välilläkin. Vaikka Sinulla on vain yksi ääni, voit lähestyä useampaa kuin yhtä ehdokasta ja kysellä miten hän suhtautuu uskonnonvapauden ja ihmisten yhdenvertaisuuden parantamisvaatimuksiin. Näin asiamme ehkä jää muistiin. Ehkä muistiin jää jonkun ehdokkaan numerokin. Ennen eduskuntavaaleja meillä on siis mahdollisuus leikkiin, jossa äänestäjä olis niinku kuningas."
Helsingissä voi saada virikkeitä ja eväitä ehdokkaiden tenttäämiseen täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14768234/toteutuuko-uskonnottomien-yhdenvertaisuus-koulussa#comment-89247678
Soppatykit kannataa käyttää hyväksi - ehdokkaiden "kiusaamiseen" eli positiiviseen tenttaamiseen. Useiden puolueiden, useita ehdokkaita.
Viikonloppuna vilkasta. Säästä kauppalaskussta, käy "lobbaamaan"...
Kaksinkertainen hyöty. Ilmaista evästä itselle, ilmaista evästystä poliittisille päättäjille uskonnottomien perheiden ihmisoikeuksien puolesta, lasten oikeuksien puolesta.
Ennakkoäänestys keskiviikkona 29.3. alkaen. Vaikka äänestäisikin ennakkoon, silti uskonnottomien katsomusoikeusteemojen esille tuont ehdokkaille, kansanedusajille ja kuntapäättäjille kannattaa pitää ohjelmassa, jos on sopivasti aikaa käydä vaaliteltoilla ja vaikkapa kahvilla tai keitolla. Ei tarvi kertoa, että äänestin jo, vaan sanoo edelelen etsivänsä luotettavaa...
Jopa Korsossa on soppatykki. Pa 31.3. Mikkola klo 14 ja Metsolantie 2 klo 16.15. Eikun testaamaan.
Vapaa-ajattelijaakin on siellä kuulema äänestetty.
Kysymyksiä ja pikku tietoiskuja kehiin. Loistava idea.
Vaalimökkejä aiotaan pitää auki vielä sunnuntainakin 9.4.
ET:n syrjinnän lopettaminen. ET:n avaaminen kaikille valittavaksi.
JUmalanpalvelusruletin lopettaminen lukuvuoden ja koulutyöpäivän osana. "Uskonnollisen ja poliittisen sitoouttamattoomuuden" vaatmyksen selväntäminen. Vooi käyttää vertailukohtana yhden puolueen suosimista ja muiden syrjimistä.
Jumalanpalvelusruletin lopettaminen lukuvuoden ja koulutyöpäivän osana on asiallinen esitys ja kysymys ehdokkaille. Opetussuunnitelman vaatiman "uskonnollisen ja poliittisen sitouttamattoomuuden" selventäminen.
Keskustelussa voi käyttää vertailukohtana yhden puolueen suosimista ja muiden syrjimistä. Ja muita, aikuisten työpaikkoja.
Perussuomalaiset ovat ilmoittaneetitsensä "KRISTILLISkonservatiiviseksi" puolueeksi,
joten ei kovin helposti kannata antaa ääntä kenellekään ehdokkaalleen,,
Loistava kidea tuo ehdokkaiden tenttaaminen - ja samalla "valistaminen".
Se ruoka- ja kahvikuluissa säästäminen.
Olisko makkara- ja hernekeittolinja vähän liian yksipuolinen ravitsemusketjuna koko viikoksi? Mutta itse asia, asioista keskustelu on hyvä mahdollisuus. Momentum vaikuttamiseen.
Voihan sitä käydä ja kiertää vaalimökeillä, vaikka ei ottaisi vastaan mitään tarjoilua.. Itse olen kuitenkin juonut useammanki puolueen kahvit.
Molempi parempi, Joko kahveilla ja sopalla tai ilman. Pääasia on asia. Eikun liikkeelle.
Uudessa Uskomaton-lehdessä on seuraava kunnan opetuslautakuntaan pääseville ja muillekin ajattelemisen aihetta antava juttuni:
Onko uskonnottomuus tabu kouluissa?
Uskonto, uskonnottomuus ja vakaumus eivät nouse Helsingin koulujen uusissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa esille ollenkaan. Pikemminkin asian mainitseminen on lakaistu piiloon jopa yhdenvertaisuuslain lakitekstin referoinnista. Selvitimme asiaa pyytämällä nähtäväksi helsinkiläisten koulujen uusia suunnitelmia, joista saimme opetusviraston välityksellä parinkymmenen koulun otoksen. Johtuuko tämä tulos siitä, että mitään ongelmia ei ole? Vai pidetäänkö asiaa jotenkin niin arkaluontoisena, että siitä vaietaan? Jälkimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan tabuksi.
Lain velvoittama suunnitelma
Yhdenvertaisuuslain perusideana on, että tämä perustuslainkin säätämä perusoikeus ei ole käytännössä kaikin osin toteutunut. Siispä yhdenvertaisuutta pitää edistää! Laki velvoittaa kouluja, oppilaitoksia, kunnan toimipaikkoja ja kaikkia vähintään 30 hengen työpaikkoja suunnittelemaan asian edistämistä ja arviointia. Uudet yhdenvertaisuussuunnitelmat on pitänyt laatia vuoden 2017 alkuun mennessä.
Sama edistämisvelvoite on ollut ”laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”, joka kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Niinpä on ollut perusteltua, että useimmissa paikoissa on laadittu yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän näin: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Muuta henkilöön liittyvää syrjintää voisi olla esimerkiksi punatukkaisten tai vähävaraisten syrjintä.
”Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.”
Karsinta harkitsematonta
Yhdenvertaisuuslain pitkää esimerkkilistaa kielletyistä syrjintäperusteista on väärin alkaa karsia koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Näin on kuitenkin lyhentämisen varjolla käynyt Helsingissä. Se ilmeisesti johtuu opetusviraston antamista ohjeista. Sinänsä ohjeiden antaminen kouluille syksyyn 2016 suunnitelmien valmistelua varten oli hyvä asia.
Lähes poikkeuksetta koulujen suunnitelmien yleisessä todetaan vain, että ”ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin ja muun henkilöön johtuvan syyn perusteella”. Uskonto, vakaumus tai uskonnottomuus loistavat poissaolollaan. Syrjintäkieltoperusteiden karsiminen opetusviraston suunnitteluohjeissa on selvästi vaikuttanut koulujen suunnitelmien puutteellisen lopputulokseen.
Positiivisia poikkeuksia oli vähän. Jakomäen peruskoulun suunnitelmassa mainittiin ”esimerkiksi ihonväri, uskonto, vammaisuus, äidinkieli tai muu henkilöön liittyvä syy”, mutta ei vakaumusta tai uskonnottomuutta. Maatullin ala-asteen koulussa ”kaikki kulttuurit, uskonnot, kielet, juhlat yms. tehdään näkyväksi” ja ”kunnioitetaan kaikkia, oli heidän taustansa, uskontonsa, sukupuolensa mikä tahansa”. Outamon koulussa mainitaan ”uskonnollinen tausta”.
Vakaumus vilahtaa Meri-Rastilassa
Ainoastaan Meri-Rastilan suunnitelmassa kohdassa ”uskonnollisuus ja vakaumus” mainitaan sana vakaumus. Vaikka perheissä ja nuorillakin voi olla vakaumuksia, kaikissa muissa Helsingin kouluissa sana on lakaistu maton alle. Siinäkään ei nosteta esiin uskonnottomuutta tai ei-uskonnollisuutta, jotka kuitenkin liittyvät uskontoon sen kääntöpuolena.
Meri-Rastilan ala-asteen suunnitelma on tavanomaista huomattavasti perusteellisempi, ja siinä tarkastellaan eri syrjintäperusteita ja niihin liittyvän syrjinnän ehkäisyä kohta kohdalta erikseen. Näinhän täytyisi tehdä kaikissa hyvissä suunnitelmissa, koska vain siten saadaan konkreettisuutta. Vammaisuuteen ja vakaumukseen liittyvät syrjintäongelmat ja niiden ehkäisy vaativat eriytettyä tarkastelua. Se tuo konkreettisuutta edistämissuunnitelmiin ja arviointiin.
Miksi uskonnottomuus?
Suomessa uskonnonvapauteen perusoikeutena (Perustuslain 11 §) sisältyy myös uskonnottomuuden vapaus eli oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen, oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta ja oikeus ilmaista vakaumuksensa, mikä tarkoittaa myös vapautta elää katsomuksellisen identiteettinsä mukaisesti ilman uskonnollista painostusta.
Niinpä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa tulisi käsitellä, miten edistetään ei-uskonnollisten ja uskonnottomien oppilaiden ja opetushenkilöstön oikeutta olla osallistumatta koulussa mahdollisesti järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tai mieluummin oikeutta opiskella ja tehdä työtä vallan ilman hartauksien ja jumalanpalvelusten ymppäämistä lukuvuoteen ja koulupäivään. Tulisi myös käsitellä, miten käytännössä edistetään uskonnottomien kotien oppilaiden oikeutta saada syrjimättä elämänkatsomustiedon opetusta.
Tästä eteenpäin
Edellä esitetystä kritiikistä huolimatta on syytä todeta, että Helsingin koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on myös paljon hyvää. Häirintään ja kiusaamiseen on tarkoitus puuttua. Ja voi olla hyvä, että kouluissa on rajattu ja valittu kolme aihetta, mihin erityisesti paneudutaan. Se ei kuitenkaan saisi johtaa katsomusvapauden kysymysten syrjäyttämiseen kokonaan. Muutamissa kouluissa on tarkoitus alkaa juhlistaa Minna Canthin liputuspäivää 19. maaliskuuta.
Syrjintäkieltoluettelon typistäminen ei tietenkään estä käsittelemästä myös uskontoon ja uskonnottomaan vakaumukseen liittyviä asioita. Pidemminkin päinvastoin, tilannehan antaa hyvän syyn käsitellä myös ”niitä muita” kohtia. Eihän tarkoitus tietenkään ole suoranaisesti syrjiä uskonnottomia ja vähätellä noita erikseen mainitsemattomia syrjintäriskin aiheita. Eihän.
Perjantaina ja lauantaina on monesta tuutista tarjolla makkaraa, keittoa ja kahvia/teetä sekä karkkia. Vapaa-ajattelijoilla on mahdollisuus tavata polliittisia päättäjiä niin eduskunnassta kuin kunnanvaltuusstoistakin. Kysytään ja kerrotaan kantojamme.
Ehdokkailla loppurutistus. Ja äänestäjillä ehdokkaiden tenttaamisen ja valitamisen loppurutistus.
Voisi kai vielä soittaa ja kysyä kantaa... Kun monet mainostavatkin sunnuntaina..