Jousivoima

Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

kiistapoikki kirjoitti:

Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

Lue lisää

http://www.traktorimies.fi/kuvat/kuvat_suuret2/13124-luk131025410-kytkinasetelma-310mm-cih.jpg

Nastat ovat tukipisteitä ja kun keskeltä painelaakeri painaa käpäliä, tukipisteiden ulkopuolella oleva painelevy kiikkuu vastakkaiseen suuntaan (irroittaa kytkinlevyn).

kiistapoikki kirjoitti:

Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

Lue lisää

Et sitten viitsinyt katsoa antamaani lähdettä?

Kun perehtyy asiaan tarkemmin, niin huomaa, että valitsemalla jousen parametrit (kartiokkuus, levynpaksuus, ulko- ja sisäsäteet, toimintapiste jne.) sopivasti, saa halutun jousikäyrän. Ei asia sen kummempi ole.

Isosti_ihmettelen kirjoitti:

Et sitten viitsinyt katsoa antamaani lähdettä?

Kun perehtyy asiaan tarkemmin, niin huomaa, että valitsemalla jousen parametrit (kartiokkuus, levynpaksuus, ulko- ja sisäsäteet, toimintapiste jne.) sopivasti, saa halutun jousikäyrän. Ei asia sen kummempi ole.

Lue lisää

Toivoisin ystävällisesti kun kerran asia on helposti selvitettävissä että levy jonka 0-kohtien välinen matka olisi puolet keskiön etäisyydestä tukipisteeseen, siis kartiokkuus, niin mille kohtaa se maksimi osuu, jousivoimalle ei liene merkitystä.
Ystävällinen pyyntö että saisimme asiaan jotain järkeä, omat avuni eivät valitettavasti riitä ymmärtämään mitään antamastasi linkistä.

Etukäteen kiittäen.

Tuli tuossa mieleen, että tuollaisen jousen voisi laskea jollakin kehittyneellä elementtimenetelmäohjelmistolla. Tosin silloin pitää lujuusoppia osata merkittävästi alkeita enemmän. Toimivan systeemin mitoitus vaatii varmasti osaajaltakin melkoista määrää iteraatioita.

Kyseisen jousen toiminta perustuu jousena toimivan levyn muodonmuutokseen jossa voima on verrokki muodon muutokseen mutta äyttö- ja puristusvoima kylläkin riippuvat myös geometrian muutoksesta.
Nollakohdat on hyvin yksinkertaisesti havaittavissa, toinen on kun jousi on vapaana ja toinen kun käpälien päät on suorassa asennossa.
Noista pitäisi olla suhteellisen helppo, kuka nyt ymmärtää toimintaperiaatteen , laskea edes summittainen teoreettinen voiman jakautuma, ja olen ymmärtänyt että täällä liikkuu vaihtelevasti henkilöitä, joille asia olisi ainoastaan viitseliäisyys kysymys.

Edelleenkin toivossa jonkin laisesta suuntaa antavasta vastauksesta.

Pitäisi-selvitä kirjoitti:

Kyseisen jousen toiminta perustuu jousena toimivan levyn muodonmuutokseen jossa voima on verrokki muodon muutokseen mutta äyttö- ja puristusvoima kylläkin riippuvat myös geometrian muutoksesta.
Nollakohdat on hyvin yksinkertaisesti havaittavissa, toinen on kun jousi on vapaana ja toinen kun käpälien päät on suorassa asennossa.
Noista pitäisi olla suhteellisen helppo, kuka nyt ymmärtää toimintaperiaatteen , laskea edes summittainen teoreettinen voiman jakautuma, ja olen ymmärtänyt että täällä liikkuu vaihtelevasti henkilöitä, joille asia olisi ainoastaan viitseliäisyys kysymys.

Edelleenkin toivossa jonkin laisesta suuntaa antavasta vastauksesta.

Lue lisää

Edes-jotainMaatiaisjärjellä miettien tuollaisen kalvojousen toiminta perustunee siihen että kun kartiokuutta oikaistaan niin jousena toimivan levyn olko halkaisijaa pakotetaan suuremmaksi, toisin sanoen vastus kasvaa kulman kosinin mukaan, mutta samalla poikkisuuntainen komponentti pienenee sinin mukaan.
Maksimikohta vaihtelee siis hieman lepotilan kulman mukaan ja esimerkissäsi kun tangentti olisi 0.5, maksimi voima osuisi 41 % kohdalle käpälien liikematkasta.

Mitäpä mieltä asiantuntijat ?

Sama söhellys vaan jatkuu.
Pari yritystä ja tuttu tyhjänraakkujaporukka vain äänessä.
Eikö kukaan tosiaankaan pysty kertomaan enempää, vai oliko tässä jo kaikki ?

Mutta ei mitä haetaan.
Linkissä käsitellään vain tapausta jossa tukivoima on levyn ulkoreunalla, jolloin levyn suoraksi painittunakin on jäljellä vastavoima, kun taas jos tukipiste on lähempänä levyn keskustaa ja tukipisteen sisäpuolinen osa on leikattu (ei toimi jousilevynä) suoraksi painetun levyn vastavoima menee nollaan.
No noistakin kyllä näkee että voima on suurimmillaan jossain rajojen välillä, ikävä vaan että se ei vastaa annettuun kysymykseen.

Linkistä kuva lautasjousen voimajakautumasta.

http://www.mitcalc.com/doc/springs/help/pic/SpringERate.gif

Kysytty jousi poikkeaa tästä periaatteessa niin että De/Di ja t/h0 ovat hyvin pieniä.
Mitä pienempi t/h0, sitä lähemmäksi Fs lähenee nollaa.
Kun kyseinen käyrästö sovitetaan paremmin esimerkkiin sopivaksi niin maksimivoima on myös tämän mukaan hieman yli 40 % liikkeen alusta.

Toivottavasti tämä tarkkuus jo riittää.