Kalvojousi on sellainen kun autojen kytkimissä ja siinä on kaksi (3) nollakohtaa, niin missä näiden välillä on suurin puristusvoima ?
Jousivoima
kiistapoikki
15468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuskinpa kytkinjousina käytetään lommahdusjousia, vaan pyritään paremminkin rakenteisiin, jossa on vakiovoima, ks.
http://www.haussermann.com/pub/pdf/en/tellerfeder.pdf
Tietysti joillakin kalvojousikonstruktioilla päästään mainitsemiisi ominaisuuksiin, mutta mitä hyötyä tällaisista on kytkimissä?
Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
Juuri tätä rajaa olen kysymässä.
http://www.traktorimies.fi/kuvat/kuvat_suuret2/13124-luk131025410-kytkinasetelma-310mm-cih.jpg
Nastat ovat tukipisteitä ja kun keskeltä painelaakeri painaa käpäliä, tukipisteiden ulkopuolella oleva painelevy kiikkuu vastakkaiseen suuntaan (irroittaa kytkinlevyn).
Et sitten viitsinyt katsoa antamaani lähdettä?
Kun perehtyy asiaan tarkemmin, niin huomaa, että valitsemalla jousen parametrit (kartiokkuus, levynpaksuus, ulko- ja sisäsäteet, toimintapiste jne.) sopivasti, saa halutun jousikäyrän. Ei asia sen kummempi ole.
Toivoisin ystävällisesti kun kerran asia on helposti selvitettävissä että levy jonka 0-kohtien välinen matka olisi puolet keskiön etäisyydestä tukipisteeseen, siis kartiokkuus, niin mille kohtaa se maksimi osuu, jousivoimalle ei liene merkitystä.
Ystävällinen pyyntö että saisimme asiaan jotain järkeä, omat avuni eivät valitettavasti riitä ymmärtämään mitään antamastasi linkistä.
Etukäteen kiittäen.
Kalvojousen toimintakärä ja sen liikematkan varrella olevan toisen voimanmuutoksen (ei siis normaalisti itse voiman) nollakohdan paikka riippuu geometrisista lähtöarvoista.
Koska et itse kaiketi suunnittele/tee jousta, vaan ostat sellaisen, toimintakäyrä oletettavasti löytyy valmistajalta (joka on sen suunnitellut ja luultavasti mitannutkin).
(Kuorma)-auton kytkimien kalvojousista olen saanut sellaisia toimintakäyriä.
Voi olla ettet onnistu tässä. Yhtenä hankaluutena on valmistajien nimien jatkuva vaihtuminen, kun iso raha keinottelee näiden valmistajien myynneillä ja ostoilla.
Yksi valmistaja joka ainakin aikaisemmin päästi nettiin hyvää aineistoa on LUK.
Katso esimerkiksi haulla LUK Symposium, mitä löytyy. Edessäni esimerkiksi artikkeli New opprtunities for the Clutch (LUK Symposium 2002).
Mitoitettuja toimintakäyriä ei toki tässäkään ole.
Koneenrakennuksen kalvojousiin (disc spring, Tellerfeder) ei yleensä tavoitella voimanmuutoksen nollakohtaa. Yleensä parhaat luettelot on ollut MUBEA-nimisellä saksalaisvalmistajalla.
Koska autonkytkimien kalvojousi (Membranfeder) on suurille jännitystasoille kehitetty erikois/suursarjatuote, on siitä ehkä vaikea löytää kunnollista suunnitteluaineistoa.
Intensiivisellä haulla voisi netistäkin löytyä järeä väitöskirja tai vastaava (dissertation, thesis, Studienarbeit, examensarbete).
Jousien suunnitelukirjat eivät ehkä auta.
Kotimaisten jousentekijöiden kanssa voi keskustella yleisellä tasolla
Tuli tuossa mieleen, että tuollaisen jousen voisi laskea jollakin kehittyneellä elementtimenetelmäohjelmistolla. Tosin silloin pitää lujuusoppia osata merkittävästi alkeita enemmän. Toimivan systeemin mitoitus vaatii varmasti osaajaltakin melkoista määrää iteraatioita.
Kyseisen jousen toiminta perustuu jousena toimivan levyn muodonmuutokseen jossa voima on verrokki muodon muutokseen mutta äyttö- ja puristusvoima kylläkin riippuvat myös geometrian muutoksesta.
Nollakohdat on hyvin yksinkertaisesti havaittavissa, toinen on kun jousi on vapaana ja toinen kun käpälien päät on suorassa asennossa.
Noista pitäisi olla suhteellisen helppo, kuka nyt ymmärtää toimintaperiaatteen , laskea edes summittainen teoreettinen voiman jakautuma, ja olen ymmärtänyt että täällä liikkuu vaihtelevasti henkilöitä, joille asia olisi ainoastaan viitseliäisyys kysymys.
Edelleenkin toivossa jonkin laisesta suuntaa antavasta vastauksesta.
Edes-jotainMaatiaisjärjellä+miettien+tuollaisen+kalvojousen+toiminta+perustunee+siihen+että+kun+kartiokuutta+oikaistaan+niin+jousena+toimivan+levyn+olko+halkaisijaa+pakotetaan+suuremmaksi,+toisin+sanoen+vastus+kasvaa+kulman+kosinin+mukaan,+mutta+samalla+poikkisuuntainen+komponentti+pienenee+sinin+mukaan.
Tuolta löytyy dataa kalvokytkimestä:
http://fi.farnell.com/apem/iar3f1300/pushbutton-pu-1pole-no-green/dp/1086646
- Paljonko nuoli lentää enimmillään parhaimmalla pitkäjousella ,siis metreissä ?
Sama söhellys vaan jatkuu.
Pari yritystä ja tuttu tyhjänraakkujaporukka vain äänessä.
Eikö kukaan tosiaankaan pysty kertomaan enempää, vai oliko tässä jo kaikki ?
Tässä yhden lähteen mitoitusyhtälöt:
http://www.mitcalc.com/doc/springs/help/en/springs.htm
Mutta ei mitä haetaan.
Linkissä käsitellään vain tapausta jossa tukivoima on levyn ulkoreunalla, jolloin levyn suoraksi painittunakin on jäljellä vastavoima, kun taas jos tukipiste on lähempänä levyn keskustaa ja tukipisteen sisäpuolinen osa on leikattu (ei toimi jousilevynä) suoraksi painetun levyn vastavoima menee nollaan.
No noistakin kyllä näkee että voima on suurimmillaan jossain rajojen välillä, ikävä vaan että se ei vastaa annettuun kysymykseen.
Linkistä+kuva+lautasjousen+voimajakautumasta.