Onko sinulla vapaa-aikaa?

Ei sitä evankeliontia ole pantu yksien harteille.
Antaa vain työpanoksen jakaantua useamman tehtäväksi ja muistaa, että levätä saa.
Ota huilinkia ja sano, ettei nyt jaksa.
Työ on tavallaan Herran ja Pyhän Hengen. Entäpä jos seurakunta onkin mittaamassa omia jyvälaareja, ei siunaus lähdekään matkaaan.
Siksi on hyvä mietiskellä välillä ja rakentua sisäisesti omassa rukouskammiossa.

Ei saa antaa käyttää itseään hyväksi. Teettääkö Jumala sinut puolikuolleeksi? Seurakunnankaan ei pidä. Sanot vain tiukan EIn silloin kun et jaksa.

Evankelionnista voi tulla uuvuttavaa, jos sitä tekee itse. Ja jos vielä pitää levätäkkin Jumalalle, niin se on tosi raskasta. Evankelioinnissa lähtökohta ei ole sinussa, vaan Jumalassa. Pyhässä Hengessä. Hän kehoittaa evankelioimaan oikealla hetkellä, silloin, kun Hän tietää, että sydän on auki. Ei ole raskasta, vaan täyttä lepoa. Vastuu ei ole sinulla, vaan Pyhällä Hengellä.

Ei Jumala tuollaisia valjaita kenenkään olalle laita. Onko syy että seurakunnassa on totuttu siihen, että sinä teet kaiken ja ei osta edes ajatella delegoida tehtäviä toisille. Onko myös niin, että olet tottunut siihen, että sitä otat vastuusta sieltä ja täältä ja et osaa sanoa ei ja vaatia itsellesi lomaa ja aikaa omaan elämään.
Tällainen ongelma saattaa tulla seurakunnissa, joissa on vähän jäseniä ja väki on sairasta ja ikääntynyttä. Silloin pitää sitten vai vähentää toimintaa, jos ei löydy tekijöitä.
Olen vanha uskova ja en koe omakseni seurakunnan ylistyskokouksia, joista nuoret pitävät. Se ei ole vain minun juttuni ja luonnollinen tapa minulle palvoa ja ylistää Jumalaa.
Olet nyt varmaan kylvänyt Sanaa. Jospa jätät "pellon" nyt Jumalalle. Rukoilet itämisen, orastaminen ja kasvun puolesta, silloin kun se tuntuu luontevalta.
Jeesus sanoi opetuslapsille, että levähtäkää vähän. Sano myös seurakunnassa, että nyt on levon aika. Ei ole pakko käydä edes jokaikisessä kokouksessa.
Ihan hyvin voit ottaa sunnuntaina vaikka sukset allesi ja käydä hiihtolenkillä kauniissa talvissäässä. Tai sitä, missä sielusi lepää.

ystävä rakas. siis mitä pitää näyttää? Tee työsi jumalalle, joka on armahtava rakastava isä. Hän tietää voimavarasi eikä vaadi sinulta mitään näyttämistä. Oletkohan ystävä koettanut miellyttää ihmistä etkä Jumalaa? Minussa itsessä on ainakin se puoli, kun tutkiskelen että teen asioita miellyttääkseni muita uskovia / ei uskovia. Mutta Jumala ei tahdo sitä että olemme tällatavoi n tekopyhiä. Tällepaikalle tuleminen kuuluu siihen prosessiin että kasvat tuntemaan Jumalan, joka rakastaa sinua . siis kaikki työtä ja perhettä myöten on saneltu Jumalan mukaan? ei ystävä, nyt kaikki on saneltu ihmistä miellyttämään! ei, vaan Uskonnollista ihmistä! Jeesus sanoo: Minun kuormani ja ikeeni on KEVEÄ! Lue kirjoja Jumalan armosta rakkaudesta. Hae opetusta siitä. Kun teet työtä rakkaudesta Jumalaan siinä on into ei väkipakkoa. Mutta nyt siis täytyy ensin ymmärtää Mikä Isän Sydän on? nyt Jumalakuvasi näyttää vaativalta ja kovalta, eli aivan väärältä. Muista Jumala on Rakkaus!

Hei ja kiitos lohdullisista vastauksista.

Koen seurakuntamme ilmapiirin muuttuneen viime vuosikymmenen aikana. Ennen oli enemmän sitä aitoa ja pakottamatonta iloa eikä ollut tarvetta muiden kyttäämiseen. On saanut palvella Herraa levosta, vilpittömin sydämin. Olen näitä kyllä yrittänyt ottaa puheeksi mutta siiehn vain todetaan ettei pidä haikailla menneiden perään vaan seurata aikaansa ja mennä uusien virtausten mukana. Ikää on kuitenkin jo sen verran, etten edes oikein ymmärrä kaikkea sitä mitä nyt tapahtuu. Jatkuvasti tulee uusia puhujia ja sellaista mitä ei edes ehdi tutkistella ja sitten pitäis vaan luottaa Jumalaan ja mennä mukana. Kun Henki on jotenkin muuttunut, sen aistii mutta en tiedä mistä on kyse. :( Aivan kuin Herra ei kantaisikaan vaan kaikki on meistä seurakuntalaisista kiinni.

No, ehkä tämä on nyt vain tästä omasta tilanteestani johtuvaa. Siunausta teille!