Ehkä Suomen ongelmat johtuvatkin johtajista!
Wahlroos ja monet muut niin sanotut talousviisaat ovat kuitenkin sivuuttaneet muita syitä Suomen ahdinkoon. He eivät puhu johtajuusvajeesta ja siitä, mitä suomalaiset – hyvin palkatut – johtajat, myös Wahlroos, ovat jättäneet tekemättä ja missä he ovat epäonnistuneet. Optioita ja palkkiota he ovat toki saaneet.
Jos aloitetaan eläkeyhtiöitä koskevista uutisista (HS 23. 3.). Tuotot ovat melko vaatimattomia esimerkiksi Tanskaan verrattuna. Tai jos katsotaan metsäteollisuutta kahdenkymmenen viime vuoden ajalta ja mietitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Olisiko paperin sijalla pitänyt olla jotain muuta jo kymmenen vuotta sitten?
Uutta ydinvoimalaa on tehty yli yhdeksän vuotta saamatta valmista. Kansantaloudesta on poistunut rahaa tai investointirahaa varmasti puoli miljardia euroa joka vuosi. Talvivaara on miljardikysymys myös valtiolle.
Tämäkin kertoo karua kieltä suomalaisesta johtajuudesta.
Nokian kännykkäbisnes suli yritysjohdon epäonnistuneisiin kehitysarvioihin. Elisa hassasi rahoja saksalaisiin puhelinoperaattoreihin, puhumattakaan Sonerasta, joka upotti satoja miljoonia euroja Saksan umts-kauppoihin. Turun telakka saatiin onneksi pelastettua.
Rahaa on käytetty kaivoksiin, it-hankkeisiin ja perusteollisuuteen miljarditolkulla, mutta sitten sanotaan, että ongelma on kustannustasossa, palkankorotuksissa, julkisessa sektorissa tai kilpailukyvyssä.
Kyse voi olla kuitenkin siitä, että liike-elämällä, Elinkeinoelämän keskusliitolla, vakuutus-, energia-, teknologia- ja metsäyhtiöillä, ammattiyhdistysliikkeillä ja Suomen poliittisella eliitillä on johtajuusongelma.
Talvivaaraa ei todennäköisesti saada kannattavaksi, vaihtoehtoisiin energiantuotantotapoihin ei ydinvoiman vuoksi panosteta ja eläkeyhtiöt toimivat tehottomasti. Edessä nähdään vain säästöjä, kun pitäisi nähdä mahdollisuuksia.
Miksei rakenneta asuntoja kasvukeskuksiin, kuten esimerkiksi Jaakko Kiander on suosittanut? Näin luotaisiin työtä ja samalla saataisiin vähennettyä asumiskuluja ja suunnattua ostovoimaa muualle. Nyt rahat kuluvat vuokriin, kalliisiin seiniin ja pankkien katteisiin.
Suomalainen puhdas luonto, vesi ja elintarvikkeet voisivat olla voimavara. Energiantuotannon hajauttaminen voisi korvata sellaisia megahankkeita kuin ydinvoimalan rakentaminen.
It-osaamista on, joten ohjelmistojen kehitystyön hedelmät voitaisiin viedä maailmalle muussakin kuin peliteollisuudessa. Bioteknologia ja lääketiede ovat kasvualoja, jos niin halutaan.
Yrittäjyys, koulutus, kansainvälisyys, kielitaito, tiede, markkinointi, luonto, sivistys ja tasa-arvo olisivat hyviä lähtökohtia pitää Suomi kunnossa ja asuttuna sekä innostavana paikkana elää ja tulla toimeen.
Mutta onko meillä politiikassa ja elinkeinoelämässä kyllin osaavia johtajia? Onko Suomea johdettu hyvin? Ovatko johtajat ansainneet paikkansa ja palkkansa?
http://www.hs.fi/mielipide/a1427511930128?jako=cd7751291f0b87616ad0ee2aa1494ea3&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage
Wahlroos ja monet muut niin sanotut talousviisaat ovat kuitenkin sivuuttaneet muita syitä Suomen ahdinkoon. He eivät puhu johtajuusvajeesta ja siitä, mitä suomalaiset – hyvin palkatut – johtajat, myös Wahlroos, ovat jättäneet tekemättä ja missä he ovat epäonnistuneet. Optioita ja palkkiota he ovat toki saaneet.
Jos aloitetaan eläkeyhtiöitä koskevista uutisista (HS 23. 3.). Tuotot ovat melko vaatimattomia esimerkiksi Tanskaan verrattuna. Tai jos katsotaan metsäteollisuutta kahdenkymmenen viime vuoden ajalta ja mietitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Olisiko paperin sijalla pitänyt olla jotain muuta jo kymmenen vuotta sitten?
Uutta ydinvoimalaa on tehty yli yhdeksän vuotta saamatta valmista. Kansantaloudesta on poistunut rahaa tai investointirahaa varmasti puoli miljardia euroa joka vuosi. Talvivaara on miljardikysymys myös valtiolle.
Tämäkin kertoo karua kieltä suomalaisesta johtajuudesta.
Nokian kännykkäbisnes suli yritysjohdon epäonnistuneisiin kehitysarvioihin. Elisa hassasi rahoja saksalaisiin puhelinoperaattoreihin, puhumattakaan Sonerasta, joka upotti satoja miljoonia euroja Saksan umts-kauppoihin. Turun telakka saatiin onneksi pelastettua.
Rahaa on käytetty kaivoksiin, it-hankkeisiin ja perusteollisuuteen miljarditolkulla, mutta sitten sanotaan, että ongelma on kustannustasossa, palkankorotuksissa, julkisessa sektorissa tai kilpailukyvyssä.
Kyse voi olla kuitenkin siitä, että liike-elämällä, Elinkeinoelämän keskusliitolla, vakuutus-, energia-, teknologia- ja metsäyhtiöillä, ammattiyhdistysliikkeillä ja Suomen poliittisella eliitillä on johtajuusongelma.
Talvivaaraa ei todennäköisesti saada kannattavaksi, vaihtoehtoisiin energiantuotantotapoihin ei ydinvoiman vuoksi panosteta ja eläkeyhtiöt toimivat tehottomasti. Edessä nähdään vain säästöjä, kun pitäisi nähdä mahdollisuuksia.
Miksei rakenneta asuntoja kasvukeskuksiin, kuten esimerkiksi Jaakko Kiander on suosittanut? Näin luotaisiin työtä ja samalla saataisiin vähennettyä asumiskuluja ja suunnattua ostovoimaa muualle. Nyt rahat kuluvat vuokriin, kalliisiin seiniin ja pankkien katteisiin.
Suomalainen puhdas luonto, vesi ja elintarvikkeet voisivat olla voimavara. Energiantuotannon hajauttaminen voisi korvata sellaisia megahankkeita kuin ydinvoimalan rakentaminen.
It-osaamista on, joten ohjelmistojen kehitystyön hedelmät voitaisiin viedä maailmalle muussakin kuin peliteollisuudessa. Bioteknologia ja lääketiede ovat kasvualoja, jos niin halutaan.
Yrittäjyys, koulutus, kansainvälisyys, kielitaito, tiede, markkinointi, luonto, sivistys ja tasa-arvo olisivat hyviä lähtökohtia pitää Suomi kunnossa ja asuttuna sekä innostavana paikkana elää ja tulla toimeen.
Mutta onko meillä politiikassa ja elinkeinoelämässä kyllin osaavia johtajia? Onko Suomea johdettu hyvin? Ovatko johtajat ansainneet paikkansa ja palkkansa?
http://www.hs.fi/mielipide/a1427511930128?jako=cd7751291f0b87616ad0ee2aa1494ea3&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onko syynä se että pätevin korvataan usein sopivalla.. Hyväveliverkosto jakaa keskenään virat ja korkeilla palleilla istuu täysin taitamattomia hemmoja. Esim Kari Häkämies joka on täysi tollo talouspuolella myyden soklin kaivokset.
Kyllä se johtajissa on se vika sillä tavallinen tallaaja ei päätä mitään ja jos yrittääkin jotain niin hänet sotketaan maanrakoon maksuilla ja velvollisuuksilla. Suomessa tärkeämpää on osata verokiemurat kuin työnsä.. Pienellä yrittäjällä ei riitä resursseja taistella verottajan ja rahattomuuden kanssa.
Suomessa on aika heikot yritysjohtajat. Luulevat että geeli tukassa takaa menestyksen.
Totta kai kaikki johtuu johtajista jos kerran ovat johtaneet asiat tuhoon.
Ainoa mietittävä asia on, tekivätkö he kaiken tahallaan ja pahuuttaan vai ainoastaan ahneudesta ja ymmärtämättömyydestä?
Sairas on valtio,nyt tarvittaisiin oikeita johtajia ulkomailta.
Muuten koko valtio on vaarassa luhistua. Nykyjohtajat ajattelee vain omaa etuaan muitten,suuremman ja köyhemmän kansan osan asiat on sivuseikka.
Sonera muistaakseni laittoi miljardeja (24) eikä satoja miljoonia. Ensin pääministeri Paavo Lipponen vaihtoi oman miehensä Pekka Vennamon tilalle, toveri Kaj-Erik Relander. Tämän jälkeen annettiin pikku avustus Saksan toverille, pääministeri Schröderille. Demarit voi hyvin mutta muilla oli vähän vaikeampaa mutta mitäs noista alempiarvoisista ihmisistä, vallankumous ensin.
Nokia matkapuhelimilla oli myös hyvä johtajaonni,saatiin euroopan Steven Jobs (Marko) johtamaan niinsanottua turhaa osastoa joka yllättäen vastasin koko firman tärkeimmästä; käyttöliityntä ohjelmistosta. Kun tähän liittyi mahtava halu jäädä historiaan mobiilin käyttöliittymän uudistajana ja pioneerina sekä täydellinen osaamattomuus niin lopulta kävi kuten toivottiin; jäätiin historiaan mutta vaan ihan eri syystä.