Ei voi muuta sanoa. Elämä on niin ihmeellistä, että en voi kuin aina vain ihmetellä ja hämmästellä. Elämän edessä pitää olla nöyrä. Niin se vain on.
Jos ajattelen elämäni käännekohtia, ne ei tarvitse olla suuria, maailmaa mullistavia tekijöitä tai mitään edes kovin konkreettistä, mutta olen tietysti monelle ihmiselle kiitollinen, mutta erityisesti yhdelle kaverilleni ja yhdelle puisto-kaverilleni.
Muistan, jokunen vuosi sitten. Kävelin Korkeavuorenkatua pitkin, ja sitten kohtasin jotain sellaista, mitä en olisi koskaan halunnut kohdata. Sydän repesi, kädet täsirivain vapisi ja jalat meinasi pettää (se oli siinä ja siinä, että pääsin vielä eteenpäin), niin miettikää vain muutaman askeleen otettuani, näin erään spurkun siinä puiston laidalla (jota tunnen), joka niin iloisesti nosti käden pystyyn ja huusi oikein "että hei pitkästä aikaa"! Hän hymyili niin aidosti ja kauniisti, ja on oli siinä hetkessä onnellinen, näin sen. Silloin ajattelin, että onko hetki sitten kokemani, kuinka kovin paha minun elämässäni.
Elämä opettaa, elämä pistää miettimään. Meillä kaikilla ja meidän kaikkien tekemisellämme on merkitystä. Me olemme todellakin kaikki samanarvoisia, kaikilla meillä on sydän, ilomme ja surumme. Sen pituinen se. Kunhan mietin.
Jos ajattelen elämäni käännekohtia, ne ei tarvitse olla suuria, maailmaa mullistavia tekijöitä tai mitään edes kovin konkreettistä, mutta olen tietysti monelle ihmiselle kiitollinen, mutta erityisesti yhdelle kaverilleni ja yhdelle puisto-kaverilleni.
Muistan, jokunen vuosi sitten. Kävelin Korkeavuorenkatua pitkin, ja sitten kohtasin jotain sellaista, mitä en olisi koskaan halunnut kohdata. Sydän repesi, kädet täsirivain vapisi ja jalat meinasi pettää (se oli siinä ja siinä, että pääsin vielä eteenpäin), niin miettikää vain muutaman askeleen otettuani, näin erään spurkun siinä puiston laidalla (jota tunnen), joka niin iloisesti nosti käden pystyyn ja huusi oikein "että hei pitkästä aikaa"! Hän hymyili niin aidosti ja kauniisti, ja on oli siinä hetkessä onnellinen, näin sen. Silloin ajattelin, että onko hetki sitten kokemani, kuinka kovin paha minun elämässäni.
Elämä opettaa, elämä pistää miettimään. Meillä kaikilla ja meidän kaikkien tekemisellämme on merkitystä. Me olemme todellakin kaikki samanarvoisia, kaikilla meillä on sydän, ilomme ja surumme. Sen pituinen se. Kunhan mietin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
LAINAUS:
”Mitäkö halusin etkö vielä sitä ratkaissut? No jos nyt jatkaisit tuota esitystäsi lisää niin kyllä se valkenee sulle ajan kanssa. Itsehän kuule aloitit täällä kiukuttelun aikanaan ja selkeästi ilmoitit täällä mitä minun pitäisi tehdä ja mitä ei pidä tehdä. Ne sinun jutut olivat niin säälittäviä. En kiusaa sinua sen vähempää kuin itse sitä teet. En toki voi vannoa että olisit kohteeni mutta omin näitä vihjeistä mitä meidän jutuista löytyy. Se mikä minua jäi mietityttämään miksi vaadit kertomista kun ei meistä olisi alunperinkään tullut mitään. Ymmärrät varmaan etten ala yksin asumaan kerrostalossa omaisuuteni ja ystäväni menettäneenä ja vielä perääsi itkemään kun jättäisit kuitenkin kostoksi minut katkerana tekemisiäni takia ja sen tiedän. Siihen en ryhdy tiedä se. Et saa sitä iloa että tuhosit minut. Hyvällä ajattelet minua tuota mitenkähän tuohon uskoisi? Kai nyt ymmärrät etten luota sinuun vähääkään. Se sinun viesti tuli esille se miksi siitä ei tullut sen enempää on se ettei se vastaa tuntemattomiin numeroihin. Näytti se sen. Mitä ihmettä ajattelit kun sen teit? En tule kertomaan sille ikinä sinusta. Ole siis rauhassa ei se osaa epäillä sinua tai ketään.”
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14655677/kysyn-sulta-naiselta#comment-88325379
En ole kirjoittaja, jota kommentoit Timo T.P.
En ole TUNTEMATTOMASTA NUMEROSTA naisillesi soitellut,
kun ei minulla ole TUNTEMATONTA NUMEROA.
En ole ylipäänsä soitellut naisillesi, joita en edes tunne.
(Sinullekin soitin 1 kerran 15. vuoteen välien neuraloimiseksi.)
Et ala asua kerrostalossa tasossa ystäväsi ja omaisuutesi menettäneenä?
Kuka sinua on Timo T. P, pyytänyt mihinkään
tai luopumaan VAIMOSI OMAISUUDESTA.
Timo Vuosaaresta
- sinusta on kuulemma tulossa isä,
-älä enää murtaudu sähköpostiini,
-älä enää pyydä FB-ylläpidolta salasanaani,
-älä enää jututa tuttaviani,
- muuta toimistosi POIS opinahjoani vastapäätä, ellet ole jo muuttanut.
- lakkaa ajelemasta kotini lähistöllä.
P.S. Laita ruususi roskikseen tai anna ne vaimollesi. Eijakos hänen nimensä on.
Unohda Jennit K., Milla, Piku, Suvi ynnä muut.
Tunnen suurta häpeää:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14650045/kylla-me-viela-puhutaan