Suomipunikeilla tulee vielä ikävä USAn alijäämää...
"Yhdysvaltain kauppapoliittinen äkkikäänne lisäisi uuden kriisin ja kauppasodan riskiä. Siksi Trump voi tärvellä Suomenkin talousnäkymät, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Jos Yhdysvaltain presidentin virkavalan ensi viikolla vannova Donald Trump pystyy pitämään edes osan talous- ja kauppapoliittisista vaalilupauksistaan, voi niistä koitua yllättäviä äkkikäänteitä koko maailman talousnäkymiin.
Talouden yllätyskäänteistä ei toki ole ennalta varmuutta niin kuin ei siitäkään, miten laajasti ja millä tavoin uusi presidentti saa lupaamiaan taloustoimia vireille saati toteutettua.
Silti sivullisten lienee viisainta varautua yllättäviinkin käänteisiin, sillä Trump on viime viikkojen lukuisissa julkisissa esiintymisissään pääosin toistanut eikä suinkaan perunut tai pehmentänyt lukuisia ja osin radikaalejakin talous- ja kauppapoliittisia suunnitelmiaan.
Siksi sivullisten on Suomea myöten viisainta ottaa sellainenkin mahdollisuus huomioon, että Trump aikoo – ja kenties pystyy – toteuttaa vaalilupauksiaan.
Sekin lienee syytä ottaa lukuun, että suurin osa Trumpin talousideoista koskee Yhdysvaltain talouden lisäksi muidenkin maiden talouksia. Ja, että ”trumponomicsin” ensisijainen tarkoitus on vahvistaa Yhdysvaltain eikä muiden maiden taloutta.
Trumpin talouslupausten riski on, että niistä voi alkaa uusi talouskriisi tai pahimmillaan jopa samanlainen maailmanlama kuin riehui 1930-luvulla.
Se olisi ensin muiden mutta lopulta myös Yhdysvaltain tappio – ja se tärvelisi Suomenkin orastavat kasvunäkymät.
Maailman tärkein kysynnän lähde
Yhdysvaltain talous ja maassa harjoitettava talouspolitiikka ovat kaikille muillekin tärkeitä yleisen kiinnostavuuden lisäksi ainakin kahdesta erittäin painavasta syystä.
Ensimmäinen syy on Yhdysvaltain kansantalouden ylivoimaisen suuri koko ja se, että maan talous edustaa maapallon kaikille muillekin kansantalouksille ylivoimaisesti suurinta kysynnän lähdettä.
Yhdysvaltain talous on vuosikymmenten ajan ollut maailmantalouden tärkein talousveturi, eivät suinkaan Japani, Kiina tai Saksa. Ne ovat toki suuria vientimaita, mutta niidenkin kasvu perustuu keskeisiltä osin Yhdysvaltain kysyntään.
Toinen syy Yhdysvaltain talouden maailmanlaajuiseen tärkeyteen on dollari. Se on kansainvälisten tavara- ja hyödykemarkkinoiden ylivoimaisesti tärkein hinnoittelu- ja kaupankäyntivaluutta sekä maailman keskuspankkien ylivoimaisesti tärkein varantovaluutta.
Yhdysvaltain valtaisa kulutuskysyntä ja dollarin asema maailmanvaluuttana ovat tavallaan saman ilmiön eri piirteitä, ja siksi ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Ja siksi ne ovat yhdessä ja erikseen maailman kaikille muille talouksille kohtalokkaan tärkeitä.
Yksi selkeä ja kiistaton mittari Yhdysvaltain talouden kansainvälisestä merkityksestä on maan vaihtotase. Se ilmentää maan ja muun maailman välisiä taloussuhteita, kuten tavaroiden ja palveluiden kauppaa ja pääoman liikkeitä sekä näiden tasapainoa.
Yhdysvaltain vaihtotase on vuosien ajan ollut miltei kaiken aikaa ja useimmiten lisäksi erittäin raskaasti alijäämäinen. Se tarkoittaa, että Yhdysvaltain kotitaloudet, yritykset ja julkinenkin talous ovat vuosien ajan kuluttaneet enemmän kuin ovat tienanneet.
Yhdysvaltain taloudenpitoa onkin muualla tapana moittia tuhlailevaksi eikä kehua.
Silti juuri tuo Yhdysvaltain vuosia jatkama ”ylikuluttaminen” on tärkein selitys sille, että Saksa, Kiina, Japani ja moni pienempi vientimaa on vuosien ajan kyennyt ylläpitämään historiallisen mittavia vaihtotaseiden ylijäämiä.
Ensin tyssää vienti, sitten sormien heristely
Euroopan ja Aasian talouspolitiikan päättäjät ovat mielellään tulkinneet Yhdysvaltain vaihtotaseen alituisen alijäämän merkiksi maan talouden rappiosta. Arvostelijoiden on ollut helpompi heristää opettavaista sormea kuin myöntää, että muiden ylijäämät eivät olisi olleet mahdollisia ilman Yhdysvaltain kysyntää – ja vaihtotaseen alijäämää.
Nyt muiden maiden ja koko maailmantalouden suuri riski onkin, että Trump tekee niin kuin sormen heristäjät ovat neuvoneet – ja tempaisee maan vaihtotaseen tasapainoon. Se romuttaisi useimpien muiden maiden vientivetoiset talousmallit. Ja siihen tyrehtyisi kautta maailman vuolaana virtaava dollarivirta.
Trumpin lukuisista vaalilupauksista ani harvat edes jollakin tavoin selkeät ja paikoin jopa yllättävän yksityiskohtaiset lupaukset koskevat kauppa- ja talouspolitiikkaa.
Niiden avulla Trump aikoo vahvistaa Yhdysvaltain taloutta esimerkiksi vähentämällä maan tuontiriippuvuutta, vahvistamalla vientiä ja kohentamalla erityisesti teollisuuden työllisyyttä tuomalla muihin maihin kaikonneita työpaikkoja takaisin. Hän aikoo houkutella kansainväliset yhdysvaltalaisyritykset tuomaan ulkomaiden markkinoille jättämiään voittovaroja Yhdysvaltoihin.
Suurisuuntaiset lupaukset voivat toki jäädä osittain tai kokonaan toteutumatta, mutta jos ne toteutuvat, voivat vaikutukset olla dramaattisia."
"Yhdysvaltain kauppapoliittinen äkkikäänne lisäisi uuden kriisin ja kauppasodan riskiä. Siksi Trump voi tärvellä Suomenkin talousnäkymät, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Jos Yhdysvaltain presidentin virkavalan ensi viikolla vannova Donald Trump pystyy pitämään edes osan talous- ja kauppapoliittisista vaalilupauksistaan, voi niistä koitua yllättäviä äkkikäänteitä koko maailman talousnäkymiin.
Talouden yllätyskäänteistä ei toki ole ennalta varmuutta niin kuin ei siitäkään, miten laajasti ja millä tavoin uusi presidentti saa lupaamiaan taloustoimia vireille saati toteutettua.
Silti sivullisten lienee viisainta varautua yllättäviinkin käänteisiin, sillä Trump on viime viikkojen lukuisissa julkisissa esiintymisissään pääosin toistanut eikä suinkaan perunut tai pehmentänyt lukuisia ja osin radikaalejakin talous- ja kauppapoliittisia suunnitelmiaan.
Siksi sivullisten on Suomea myöten viisainta ottaa sellainenkin mahdollisuus huomioon, että Trump aikoo – ja kenties pystyy – toteuttaa vaalilupauksiaan.
Sekin lienee syytä ottaa lukuun, että suurin osa Trumpin talousideoista koskee Yhdysvaltain talouden lisäksi muidenkin maiden talouksia. Ja, että ”trumponomicsin” ensisijainen tarkoitus on vahvistaa Yhdysvaltain eikä muiden maiden taloutta.
Trumpin talouslupausten riski on, että niistä voi alkaa uusi talouskriisi tai pahimmillaan jopa samanlainen maailmanlama kuin riehui 1930-luvulla.
Se olisi ensin muiden mutta lopulta myös Yhdysvaltain tappio – ja se tärvelisi Suomenkin orastavat kasvunäkymät.
Maailman tärkein kysynnän lähde
Yhdysvaltain talous ja maassa harjoitettava talouspolitiikka ovat kaikille muillekin tärkeitä yleisen kiinnostavuuden lisäksi ainakin kahdesta erittäin painavasta syystä.
Ensimmäinen syy on Yhdysvaltain kansantalouden ylivoimaisen suuri koko ja se, että maan talous edustaa maapallon kaikille muillekin kansantalouksille ylivoimaisesti suurinta kysynnän lähdettä.
Yhdysvaltain talous on vuosikymmenten ajan ollut maailmantalouden tärkein talousveturi, eivät suinkaan Japani, Kiina tai Saksa. Ne ovat toki suuria vientimaita, mutta niidenkin kasvu perustuu keskeisiltä osin Yhdysvaltain kysyntään.
Toinen syy Yhdysvaltain talouden maailmanlaajuiseen tärkeyteen on dollari. Se on kansainvälisten tavara- ja hyödykemarkkinoiden ylivoimaisesti tärkein hinnoittelu- ja kaupankäyntivaluutta sekä maailman keskuspankkien ylivoimaisesti tärkein varantovaluutta.
Yhdysvaltain valtaisa kulutuskysyntä ja dollarin asema maailmanvaluuttana ovat tavallaan saman ilmiön eri piirteitä, ja siksi ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Ja siksi ne ovat yhdessä ja erikseen maailman kaikille muille talouksille kohtalokkaan tärkeitä.
Yksi selkeä ja kiistaton mittari Yhdysvaltain talouden kansainvälisestä merkityksestä on maan vaihtotase. Se ilmentää maan ja muun maailman välisiä taloussuhteita, kuten tavaroiden ja palveluiden kauppaa ja pääoman liikkeitä sekä näiden tasapainoa.
Yhdysvaltain vaihtotase on vuosien ajan ollut miltei kaiken aikaa ja useimmiten lisäksi erittäin raskaasti alijäämäinen. Se tarkoittaa, että Yhdysvaltain kotitaloudet, yritykset ja julkinenkin talous ovat vuosien ajan kuluttaneet enemmän kuin ovat tienanneet.
Yhdysvaltain taloudenpitoa onkin muualla tapana moittia tuhlailevaksi eikä kehua.
Silti juuri tuo Yhdysvaltain vuosia jatkama ”ylikuluttaminen” on tärkein selitys sille, että Saksa, Kiina, Japani ja moni pienempi vientimaa on vuosien ajan kyennyt ylläpitämään historiallisen mittavia vaihtotaseiden ylijäämiä.
Ensin tyssää vienti, sitten sormien heristely
Euroopan ja Aasian talouspolitiikan päättäjät ovat mielellään tulkinneet Yhdysvaltain vaihtotaseen alituisen alijäämän merkiksi maan talouden rappiosta. Arvostelijoiden on ollut helpompi heristää opettavaista sormea kuin myöntää, että muiden ylijäämät eivät olisi olleet mahdollisia ilman Yhdysvaltain kysyntää – ja vaihtotaseen alijäämää.
Nyt muiden maiden ja koko maailmantalouden suuri riski onkin, että Trump tekee niin kuin sormen heristäjät ovat neuvoneet – ja tempaisee maan vaihtotaseen tasapainoon. Se romuttaisi useimpien muiden maiden vientivetoiset talousmallit. Ja siihen tyrehtyisi kautta maailman vuolaana virtaava dollarivirta.
Trumpin lukuisista vaalilupauksista ani harvat edes jollakin tavoin selkeät ja paikoin jopa yllättävän yksityiskohtaiset lupaukset koskevat kauppa- ja talouspolitiikkaa.
Niiden avulla Trump aikoo vahvistaa Yhdysvaltain taloutta esimerkiksi vähentämällä maan tuontiriippuvuutta, vahvistamalla vientiä ja kohentamalla erityisesti teollisuuden työllisyyttä tuomalla muihin maihin kaikonneita työpaikkoja takaisin. Hän aikoo houkutella kansainväliset yhdysvaltalaisyritykset tuomaan ulkomaiden markkinoille jättämiään voittovaroja Yhdysvaltoihin.
Suurisuuntaiset lupaukset voivat toki jäädä osittain tai kokonaan toteutumatta, mutta jos ne toteutuvat, voivat vaikutukset olla dramaattisia."
Vastaukset 11
Vanhimmat
Palstan pikkupunikeille nämä ovat vaan aivan liia vaikeita juttuja tajuta...
Linkki, joka aloittajalta unohtui:
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005044816.html
on oltava varuillaan USA RAKASTAA nyt Trumpia kun hänen valintansa tuotti pörssikurssinousun ennen kuin hänet oli edes ehditty nimittää
Jos nyt tulee takaisku 30 prosentin pörssilasku kun hommat jäävät puheiksi niin
Trump on poliittisesti lamaantunut ankka
joka ei saa yhtään lakia läpi kun OMAT REPUBLIKAANIT LINNOITTAUTUVAT TRUMPIA VASTAAN
http://www.businessinsider.com/trump-nominees-issue-positions-2017-1?r=US&IR=T&IR=T
Trump has taken some controversial stances on many issues throughout his campaign and after the election. But it seems that some of the people he's nominated for jobs aren't afraid to push back where they disagree.
Hillary rahoittaa ISISiä sekö se olisi tuonut hyvää suomelle.
Idioottiporvari luulee että sillä on jotain merkitystä kuka on USAn presidentti.
Suomella tulee menemään huonosti joka tapauksessa ja siitä tehdään bernerin avulla siirtomaa.
Tottakai Yhdysvaltain markkinat ovat tärkeä osa maailmantaloutta, mutta tosiasiallisesti vaikka koko pohjoisamerikka uppoasi tyyneen valtamereen, ei sillä olisi kummoistakaan vaikutusta pitkässä juoksussa, 20-30 vuoden päästä sitä ei enää edes muisteltaisi, ihmiskunta on sopeutuvaa porukkaa.
MIKSI USAN PRESIDENTILLÄ ON MERKITYSTÄ
USA on tasavalta ja mutta sen presidentillä on kuninkaan oikeudet
Ruotsi on kuningaskunta mutta sen kuninkaalla on oikeus loisia
Trum on toivo idän viennille jos pakotteet poistetaan
>> Ensimmäinen syy on Yhdysvaltain kansantalouden ylivoimaisen suuri koko ja se, että maan talous edustaa maapallon kaikille muillekin kansantalouksille ylivoimaisesti suurinta kysynnän lähdettä.>>
Tuo on pikkuisen vanhentunutta tietoa. Tietääkseni EU-alue on ollut toistakymmentä vuotta maailman suurin kysynnän lähde, suurempi kuin Yhdysvallat.
Nyt myös Kiina on rynninyt ohitse, ja mennyt saman tien taloutensa koossa ohi myös EU-alueesta. Todellisuudessa USA on sijaluvulla 3.
Silläkin sijalla se toki on edelleen merkittävä tekijä, mutta ei kuitenkaan enää maailman ykkönen.
Hyysäreillä on nyt pitkän aikaa paskat housuissa kun pelkäävät mitä Trump tulee tekemään. Taitavat hakea turvapikkaa somppulasta.
Jos maailman talous sakkaa USAn protektionismiin niin huonosti siinä käy Suomenkin.
Noh, siinähän punikit iloitsevat asiasta leipäjonoissa jonotellessa...
Kommunistit pistää taas kommunisminsa pystyyn,niin kuin sata vuotta sitten kun kaikki sakkasi tuolloinkin.
Kapitaalillehan se on kauhistus ja kärsimys jos myynnit ei vedä,ei kommunistille,eikö?