Ottaisin apuja kirjoitukseen Kansan Uutisista. Kun asiaa siinä pohditaan.
Aloittaisin sen näin: "Ihmiset eivät valitse hallitusta, joka siirtäisi markkinat heidän valvontaansa; sen sijaan markkinat kaikin tavoin ehdollistavat hallituksia saattamaan ihmiset heidän valvontaansa"
Jonka Adolf Hitler puki sanoiksi vuonna 1935: ”Ein Volk, ein Reich, ein Führer” (yksi kansa, yksi valtio, yksi johtaja).
Tämän vastapainoksi esitän vielä vanhemman iskulauseen ”Liberté, Egalité, Fraternité” (vapaus, tasa-arvo, veljeys), jonka valistusajan filosofit ja Ranskan vallankumoukselliset tekivät tunnetuksi. Tämän vastakohtaparin Bauman esitti marraskuussa Social Europe -nettisivustossa, joka ylläpitää vasemmistolaista keskustelua Euroopasta. Tullaan Baumaniin kohta.
Syksyllä ilmestyneessä Hajoaako Unioni? -kirjassa hän hahmottelee mallia euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi ja EU:n demokratisoimiseksi.
Tämän kirjan toimittajat Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö-Koskinen viittaavat alkulauseessaan sosiologi Zygmunt Baumaniin, joka totesi euron täysin mahdottomaksi yhtälöksi ilman yhteistä finanssipolitiikkaa ja todellisia ylikansallisia instituutioita. Puolanjuutalainen Bauman kuoli hiljan 91-vuotiaana Leedsissä Englannissa, jonne hän oli muuttanut vuonna 1971. Hänen keskeisiä teemojaan oli eriarvoisuus ja hän kirjoitti:
”Sillan kantovoima ei ole pilareiden keskimääräinen vahvuus, vaan heikoimman pilarin vahvuus. Olen aina uskonut, ettei yhteiskunnan terveyttä voi mitata bkt:n avulla, vaan kurjimman elämäntilanteen perusteella.”
Nämä edustaa enemmänkin vasemmistolaista politiikkaa ja ajatuksia.
Jos otettaisiin standardiksi köyhin ja avuttomin, kuka meidät sitten ruokkisi ja vaatettaisi ? Se ei toimisi alkuukaan, ainostaan diktatuurissa kommunismi toimisi sen aikansa. Joissa ihmispoloisen henki ei ole minkään arvoinen.
Vasemmistolaisista vasemmistolaisin haluaakin kurjistaa yhteiskuntaa, yrittäminen ja työnteko ei kuulu heidän arkipäiväänsä. Jatkuvaa vallankumousta vain, eikä sitäkään tiedä mikä siinä olisi hyvää.
J.M. Keynes loi 1930-luvulla ”yleisen teorian työllisyydestä, korosta ja rahasta”, jonka mukaan hallitusten kannattaisi tasoittaa tuotantoa ja työllisyyttä aktiivisella politiikalla. Jos työttömyys olisi kasvussa, hallituksen kannattaisi omalla toiminnallaan lisätä taloudellista aktiviteettia. Jos taas talous kävisi ylikierroksilla, hallitus viilentäisi sitä eri keinoin.
Voisi siis sanoa, että malli on puolueeton, se ei aja työntekijöiden eikä pääoman etuja. Toinen asia on, että tekninen kehitys on vähentänyt työvoiman tarvetta, minkä vuosi keynesiläinen ajattelu useammin tulee ajankohtaiseksi kasvun lisäämiseksi kuin sen hillitsemiseksi.
Keynesiläinen talouspolitiikka koki raskaita takaiskuja 1970-luvulla, jolloin öljykriisin vanavedessä läntisissä teollisuusmaissa ajauduttiin stagflaatioon, jossa työttömyys kasvoi kovasta inflaatiosta huolimatta. Saattaa olla, että siihenastinen pitkä nousukausi ei johtunut pelkästä keynesiläisyydestä vaan teollistumisen kasvusta ja tarpeista korjata toisen maailmansodan tuhoja. Uusklassinen rahapolitiikka voi ajoittain tuntua kitsaalta, mutta inflaation taltuttaminen on ollut kyllä iso merkkipaalu ja ansio sille.
Otan lopuksi vielä kotimaista, puhutaan aina päästöistä ja energiasta, kun kerrankin päästötön energia olisi tarjolla, miksei kelpaa, kukaan ei osaa sanoa että miksi ei käy vesivoiman lisärakentaminen, ei kukaan ole vielä perustellut.
Vain politiikkaa sillä tehty.
Ote Kansan Uutisista:
"Kemihaaran allas kannattaa rakentaa
Kemihaaran voimalaitosaltaan rakentaminen on ollut vuosikymmenet utopistisena hankkeena noin puolelle lappilaisista. Kemijoki Oy on ilmoittanut, ettei allas kuulu työsuunnitelmaan. Lapin liitto on sen sijaan nostanut asian taas julkisuuteen ja tarjolle hallitukseen työllisyysohjelmana.
Suunnitellun altaan tuotannon on laskettu olevan noin 300 gigawattituntia. Sähkön markkinahinta on nyt 0,0534 euroa kilowattitunnilta. Altaasta tuleva vesi tuottaisi nykyisillä hinnoilla kaikkiaan 16 miljoonaa euroa vuodessa. Altaan padossa olevasta vesimyllystä tulisi 130 gigawattituntia, jonka arvo olisi noin 7 miljonaa euroa.
Summat eivät ole suuria, mutta paikallisesti merkittäviä."
Altaalla muitakin tehtäviä, mm tulvavesien tasaajana.
Säätösähkön lähteenä. Moni ei edes tajua merkitystä, silti vastaan kun suuntansa poliittiset johtajat pelaavat sillä peliään. Myös virkiStyskäyttöön "järvenä".
Aloittaisin sen näin: "Ihmiset eivät valitse hallitusta, joka siirtäisi markkinat heidän valvontaansa; sen sijaan markkinat kaikin tavoin ehdollistavat hallituksia saattamaan ihmiset heidän valvontaansa"
Jonka Adolf Hitler puki sanoiksi vuonna 1935: ”Ein Volk, ein Reich, ein Führer” (yksi kansa, yksi valtio, yksi johtaja).
Tämän vastapainoksi esitän vielä vanhemman iskulauseen ”Liberté, Egalité, Fraternité” (vapaus, tasa-arvo, veljeys), jonka valistusajan filosofit ja Ranskan vallankumoukselliset tekivät tunnetuksi. Tämän vastakohtaparin Bauman esitti marraskuussa Social Europe -nettisivustossa, joka ylläpitää vasemmistolaista keskustelua Euroopasta. Tullaan Baumaniin kohta.
Syksyllä ilmestyneessä Hajoaako Unioni? -kirjassa hän hahmottelee mallia euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi ja EU:n demokratisoimiseksi.
Tämän kirjan toimittajat Jouko Kajanoja ja Eero Yrjö-Koskinen viittaavat alkulauseessaan sosiologi Zygmunt Baumaniin, joka totesi euron täysin mahdottomaksi yhtälöksi ilman yhteistä finanssipolitiikkaa ja todellisia ylikansallisia instituutioita. Puolanjuutalainen Bauman kuoli hiljan 91-vuotiaana Leedsissä Englannissa, jonne hän oli muuttanut vuonna 1971. Hänen keskeisiä teemojaan oli eriarvoisuus ja hän kirjoitti:
”Sillan kantovoima ei ole pilareiden keskimääräinen vahvuus, vaan heikoimman pilarin vahvuus. Olen aina uskonut, ettei yhteiskunnan terveyttä voi mitata bkt:n avulla, vaan kurjimman elämäntilanteen perusteella.”
Nämä edustaa enemmänkin vasemmistolaista politiikkaa ja ajatuksia.
Jos otettaisiin standardiksi köyhin ja avuttomin, kuka meidät sitten ruokkisi ja vaatettaisi ? Se ei toimisi alkuukaan, ainostaan diktatuurissa kommunismi toimisi sen aikansa. Joissa ihmispoloisen henki ei ole minkään arvoinen.
Vasemmistolaisista vasemmistolaisin haluaakin kurjistaa yhteiskuntaa, yrittäminen ja työnteko ei kuulu heidän arkipäiväänsä. Jatkuvaa vallankumousta vain, eikä sitäkään tiedä mikä siinä olisi hyvää.
J.M. Keynes loi 1930-luvulla ”yleisen teorian työllisyydestä, korosta ja rahasta”, jonka mukaan hallitusten kannattaisi tasoittaa tuotantoa ja työllisyyttä aktiivisella politiikalla. Jos työttömyys olisi kasvussa, hallituksen kannattaisi omalla toiminnallaan lisätä taloudellista aktiviteettia. Jos taas talous kävisi ylikierroksilla, hallitus viilentäisi sitä eri keinoin.
Voisi siis sanoa, että malli on puolueeton, se ei aja työntekijöiden eikä pääoman etuja. Toinen asia on, että tekninen kehitys on vähentänyt työvoiman tarvetta, minkä vuosi keynesiläinen ajattelu useammin tulee ajankohtaiseksi kasvun lisäämiseksi kuin sen hillitsemiseksi.
Keynesiläinen talouspolitiikka koki raskaita takaiskuja 1970-luvulla, jolloin öljykriisin vanavedessä läntisissä teollisuusmaissa ajauduttiin stagflaatioon, jossa työttömyys kasvoi kovasta inflaatiosta huolimatta. Saattaa olla, että siihenastinen pitkä nousukausi ei johtunut pelkästä keynesiläisyydestä vaan teollistumisen kasvusta ja tarpeista korjata toisen maailmansodan tuhoja. Uusklassinen rahapolitiikka voi ajoittain tuntua kitsaalta, mutta inflaation taltuttaminen on ollut kyllä iso merkkipaalu ja ansio sille.
Otan lopuksi vielä kotimaista, puhutaan aina päästöistä ja energiasta, kun kerrankin päästötön energia olisi tarjolla, miksei kelpaa, kukaan ei osaa sanoa että miksi ei käy vesivoiman lisärakentaminen, ei kukaan ole vielä perustellut.
Vain politiikkaa sillä tehty.
Ote Kansan Uutisista:
"Kemihaaran allas kannattaa rakentaa
Kemihaaran voimalaitosaltaan rakentaminen on ollut vuosikymmenet utopistisena hankkeena noin puolelle lappilaisista. Kemijoki Oy on ilmoittanut, ettei allas kuulu työsuunnitelmaan. Lapin liitto on sen sijaan nostanut asian taas julkisuuteen ja tarjolle hallitukseen työllisyysohjelmana.
Suunnitellun altaan tuotannon on laskettu olevan noin 300 gigawattituntia. Sähkön markkinahinta on nyt 0,0534 euroa kilowattitunnilta. Altaasta tuleva vesi tuottaisi nykyisillä hinnoilla kaikkiaan 16 miljoonaa euroa vuodessa. Altaan padossa olevasta vesimyllystä tulisi 130 gigawattituntia, jonka arvo olisi noin 7 miljonaa euroa.
Summat eivät ole suuria, mutta paikallisesti merkittäviä."
Altaalla muitakin tehtäviä, mm tulvavesien tasaajana.
Säätösähkön lähteenä. Moni ei edes tajua merkitystä, silti vastaan kun suuntansa poliittiset johtajat pelaavat sillä peliään. Myös virkiStyskäyttöön "järvenä".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Osuvaa edelleenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=oA8IxLKkdC8&list=RDEMNljQ0ljdXy1tsnofyFVxvQ&index=3