Elektroniseen laitteeseen tarvitsisi optoerottimen pienentämään 15 V kanttiaallon jännitteen 5 volttiin. Millainen erotin olisi tähän tarkoitukseen hyvä, kun noita näyttää olevan hyvin monenlaisia myynnissä?
Optoerottimesta
Erottajaopto
441977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Mikä tahansa opto käy koska sinulla ei ole vaatimuksia tuon enempää. Mieleen kyllä tulee logiikkalähdöllä varustettu tyyppi kun kerran puhut 5V:sta. Käy katsomassa Farnellin tai TME:n luettelosta:
http://fi.farnell.com/optocouplers?searchRef=SearchLookAhead
Tuossa on tosi hyvä valinta menetelmä. Ja samantyyppinen on myös TME:llä Puolassa ja paljon halvemmalla kuin Farnellista::
http://www.tme.eu/fi/katalog/#search=opto&s_field=accuracy&s_order=DESC&id_category=112291&page=1
Pieni pussi tulee alle kympillä ovelle saakka
Miksi joissain optoerottimissa on neljä jalkaa ja joissain kuusi? Meinaan että minulle riittäisi kai tuo nelijalkainenkin mutta ne näyttävät olevan harvinaisempia. Miten kytken tuon kuusijalkaisen että saan aloituksessa mainitun toiminnon tehtyä?
Taitaa vaan kotelossa olla hukkapinnejä, jos optorankun kanta on mukana, ei sitä ole pakko käyttää.
Joo googlen kuvahaulla (optoerotin) tuo selviää hetkessä.
On se 15 V kuitenkin vastuksella pienennettävä sille optolle.
Mikä on kanttiaallon max. taajuus ja haittaako vaihesiirto.
Vaihesiirto ei haittaa ja maksimitaajuus olisko luokkaa 500 Hz
Sitten mikä vaan opto käy. Vaikka CNY17.
Romun seasta löytyi 4N35 ja CNY21 -optoerottimet. Kumpi noista olisi parempi aloituksessa mainittuun tarkoitukseen ja kuinka nuo olisi kytkettävä siihen 15 v jännitteeseen, eli minkälaisen vastuksen tarvii väliin tms? Minkälaisella jännitteellä näitä erottimia saa käyttää?
Jos+galvaaninen+erotus+ei+ole+tarpeen,+optoerotin+on+tuossa+turha,+mutta+toki+sitä+voit+käyttää.+Muut+vaihtoehdot+olisivat+transistori,+jännitteenjako+vastuksilla+tai+juuri+ko.+käyttöön+tehty+tasomuunnin.
Tarkoitus on saada arduinolle sen verran selvää pulssia että voi rakentaa siitä mittarin... Miten toteuttaisit tuon transistorilla niin että toimii arduinon kanssa?
Mikä vehje sitä kanttiaaltoa tuottaa? Tarvitaanko erotusta arduinoon?
Tässä on yksi vaihtoehto, mutta se kääntää signaalin väärin päin. Se on helppo hoitaa ohjelmallisesti Arduinossa. Ylösvetovastusta R2 (ja Vcc:tä, 12 V kuvassa) ei tarvita, jos käyttää Arduinon portille sisäistä pull-upia. http://jeelabs.org/book/1504d/
Tässä toinen, jolla signaali ei käänny. Siinä tarvitaan Vcc (5 V) tuonne 14 kohdalle. http://www.seanster.com/scantool/interface.html
Molemmissa pitää olla 15 V ja 5 V puolella yhteinen maa. Optoerotin kytketään samoin, mutta maa voi olla molemmilla eri. Tällöin Arduino on kohtuu suojassa 15 V piirin mahdollisista jännitepiikeiltä.
Kysymyksessä on siis auton nopeusanturin pulssi 13-15 V, joka pitäisi pienentää 5 v pulssiksi arduinolle.
Ryhdyin testaamaan tuolla CNY21-erottimella ja laskin sopivan etuvastuksen n. 250 ohmia. Sillä sain erottimen toimimaan, mutta jostain syystä oskilloskoopin mukaan 5v puolen aallon amplitudi oli vain 2 volttia. Mistä tämä johtunee? Lisäksi auton nopeusmittari näytti koko ajan nollaa, eikä ihme kun nopeuspulssin jännite putosi vajaaseen neljään volttiin...
Kokeilin seuraavaksi 5 kΩ vastuksella, jolla auton oma mittarikin toimi samanaikaisesti pulssin jännitteen pysyessä 9 voltissa. Nyt myös 5 v puolella oskilloskooppi näytti maksimijännitteeksi 3,5 volttia...
Mistä mahtaa johtua 5 v puolen pulssin jännitteen muuttuminen sen mukaan, mikä etuvastus ledipuolella on käytössä? Miten systeemin voisi rakentaa sellaiseksi, että auton oman mittarin pulssin jännite ei laskisi? Olen siis etsinyt vain mittarin takaa oikean johdon josta olen vetänyt signaalin optoerottimelle.
Olet jotenkin ymmärtänyt kytkennät väärin, laita kuva kytkennöistäsi.
Ei kai tuota nyt voi väärin ymmärtää, mutta kuva kytkennästä tuossa:
http://imgur.com/UiCReuC
Ongelmat ovat siis, että kuvaan merkitystä etuvastuksesta riippuen nopeusmittari lakkaa toimimasta (anturi ei pysty antamaan tarpeeksi virtaa) ja arduinon puolella pulssin jännitteen amplitudi muuttuu riippuen etuvastuksesta.
Riittääkö anturi syöttämään 20 mA LEDille kyykkäämättä?
Kytke Arduinon puolella 5 V tilalle se pinni, jolla luet, ja toinen puoli maahan. Laita pinnin sisäinen ylösvetovastus päälle.
Tai vaihtoehtoisesti nykyisessä kytkennässä laita alasvetovastus päälle (olikohan tuokin olemassa sisäisenä?).
Mitäs nuo ylös- ja alasvetovastukset tarkoittivatkaan? Aikaa kun viimeksi arduinojen kanssa pelannut...
Sepä tässä onkin. Olenko laskenut oikein vastuksen arvon:
U=RI, josta R=U/I
Optoerottimelle riittänee noin 1 V jännite ja normaalisti autolla ajettaessa on jännite noin 13 V, joten vastuksen jännitehäviön tulee olla 13 V - 1 V = 12 V. Vaadittava virta 20 mA, joten
R = 12 V / 0,020 A = 600 ohmia.
Kuitenkin vielä reilusti yli kilo-ohminkin vastuksella auton oma mittari lakkasi toimimasta, joten sikäli tästä projektista ei taida tulla mitään.
Kuitenkin optoerotin ilmeisesti toimi hyvinkin pienillä virroilla, sillä kaikkein parhaimman aallon sain oskilloskoopin ruutuun, kun etuvastus oli 5 kohm.
Millä keinolla tuon signaalin saisi napattua arduinolle siten, ettei jännite signaalijohdossa alene?
Siellä ei välttämättä ole anturilta "jäykkää" 12 volttia, vaan sen pulssin tuottaa jokin kytkentä. Mitoitettu nopeusmittarille riittäväksi, jolla ei kuitenkaan ole riittävästi virranantokykyä. Eli sen saa kyllä toimivaksi, mutta väliin pitää rakentaa virtavahvistin. Se tuottaa pulssista sitten "jäykästä" (akun 12 voltista) sen LEDin 20 mA virran.
No voinko vain käyttää tuota 5 kohm vastusta kun sillä kerran syntyy ainakin oskilloskoopilla luettava pulssi ja mittarikin toimii vai onko vaarana että jotain rikkoontuu?
Jos en, niin miten tuollainen virtavahvistin rakennetaan?
Transistori väliin, opton LED siirretään käyttöjännitteen puolelle. Ledin sarjavastus 470 - 560 Ohmia, trankun kantavastus 10k - 15k.
http://www.michaelsharris.com/electronics/images/animtransitorswtch.gif
Hmm... Siis se signaalijohto vedetään tuon kuvan 9v kohtaan mutta mistä se mittarille vietävä signaali saadaan ulos?
Signaali trankun kannalle 10k - 15k vastuksen kautta. Eikä siitä enää sieltä mitään vetoja muualle. Tuo animaatio on vain esimerkki siitä miten transistori toimii LEDin ohjaamiseksi. Sen signaalin täytyy tietysti "heilua" alle 0,65 volttia (lähes nollaan), jotta trankku menee myös suljetuksi (tukkoon). Trankku alkaa johtaa jo täysillä tuolla kannan 0,65 voltilla, ja siloin kantavastus rajoittaa virran alle 0,001 ampeerin. Eli ei enää "varasta" signaalista juuri mitään. Trankun virtavahvistus on parhaimmillaan yli 100 ja johtaa silloin täysillä. Tällöin puolestaan jäykässä käyttöjännitteessä pitää LEDin virta rajoittaa n. 20 mA:iin. Eli sinne sarjaan LEDille sopiva vastus. Transistorin yli jää myös jännitettä (Emiitteri - kollektori jännite johtavana, riippuu käytetystä transistorista), LEDin kynnysjännite on ehkä 2,1 V. Joten jos karkeasti laskee sarjavastuksessa tarvitaan n. 10 V:n jännitehäviö, niin 20mA LEDille saataisiin n. 10k vastuksella. Opto toimii varmaan hyvin vielä alle 20 mA:n, joten vastus voisi olla vielä vaikka 15K.
Ops, meni tuo Ledin sarjavastusjuttu sekaisin, Eli LEDille 470 - 680 Ohmia. (Siis toi 15k sarjavastuksena oli puppua.)
Tuo linkki selventää kytkentää toivottavasti: https://www.quora.com/Why-do-we-use-transistor-as-a-switch
No nyt selkeni, kiitoksia. Pitänee yrittää saada systeemi toimimaan jos ei mitenkään muuten niin näin
Tässä ohjeet: https://www.arduino.cc/en/Reference/pinMode
Kun katsot vielä tuolla olevan linkin, niin huomaat, että "INPUT_PULLUP" sisältää 20 k pull-up vastuksen. Siis ko. pinnin ja käyttöjänniitteen välille tulee n. 20 k vastus, joka pitää pinnin ylhäällä, kunnes joku vetää sen alas.
Sinulla on selvästikin liian heikko ulostulo nopeussignaalissa tuolle optoerottomille. Vaihda joko suurempivahvisteiseen optoerottimeen, laita sen eteen jo ehdotettu transistori tai vaihda pelkkään transistoriin. Eiköhän transistorin kantavastus suojaa tarpeeksi Arduinoa. Transistoreissa virtavahvistus on helposti suurempi kuin 100, jolloin siis et tarvitse edes 1 mA ohjausvirtaa.
Tuo pelkkä transisistori toimii varmaan suoraankin. Silloin ei tarvita kuin kantavastus ja transistori. Trankun kollektori suoraan Arduinon inputtiin. Ylösvedot hoitavat loput. Tuskin anturilta mitään jännitepikkejä tulee. Jos kuitenkin haluaa varmuuden vuoksi pientä suojausta, niin Zener (transienttisuoja) suoraan trankun kannalta maihin. Kantavastushan rajoittaa samalla zenerinkin virran. Zenerin jäniittellä ei silloin ole suurempaa väliä esim. 15 voltista alaspäin mikä vain kelpaa. Tuo edellä suunniteltu opton käyttöhän erottaisi piirit ns. galvaanisesti kokonaan.
Opton emitterillä pitää olla alasvetovastus.
Mieluummin opton emitteri arduinon maahan ja kolletori inputtiin ja siitä ylösvetovastus 5 V.
Noniin, testasin sellaisella laitteistolla, että kytkin signaalin transistorin kantaan vastuksen kautta, emitterin maahan ja kollektorin arduinon inputtiin sisäinen ylösveto päällä. Kuva kytkennästä:
http://imgur.com/Hhjmuvg
Pulssi erittäin selkeä ja viimeinkin amplitudi täydet 5 volttia, eli tällä systeemi toimii tähänastisista yrityksistä kaikkein parhaiten.
Kantavastuksen yhdistelin kolmesta eri vastuksesta ja sen kokonaisresistanssi oli 12,6 kohm. Auton oma mittari toimi, mutta mittasin sen pulssille jännitteeksi vain reilut 9 volttia, eli anturi on tosiaankin heikko antamaan virtaa. Pitänee siis varmuuden vuoksi vaihtaa vielä suurempiarvoinen kantavastus etten ainakaan riko tuota nopeusmittaria.
Mikä olisi maksimiarvo kantavastukselle, kun käytän C547B-transistoria? En oikein osaa tulkita noita datasheetejä...
En salee nyt jaksa yytsii, menee huomiselle mut mitä enemmän ohmeja tunget etuvastukselle sitä heikommin trankku vetää, sitte heität pari trankkua letkajenkkaan ni johan kertautuu! eli darligton. Opari sinne jänniteseuraajaks ni on tyyliin teraohmeissa sun ohjauspiirin kuormitus! <3
http://www.student.montefiore.ulg.ac.be/~pierards/spe/documentation/C547B.pdf
Tuon mukaan virtavahvistus on vähintään 200 2 mA virralla. Arduinon ylösvetovastus on ~20 kohm, joten 0,25 mA virta riittää jo vetämään sen alas. Kantavirta pitää siis olla enemmän kuin 0,25/200 = 1 uA. Vaikkapa 10 uA olisi siis varmasti riittävä. Jos oletetaan, että jännitettä on tarjolla vähintään 10 V, pitäisi siis toimia vielä 1 Mohm etuvastuksellakin. Ehkä laittaisin kuitenkin 100-200 kohm.
Täällähän on ollut asiallista keskustelua, en kerinnyt lukemaan mutta huomenna luen nuo aamutsuffeilla. Pikasesti katsoin niin aloittaja haluaa ilmeisesti nopeusmittarin pulssianturilta jonkun tiedon arduinolle ja äsken sillä ei vissiin virrat riittäneet.
Minä olisin varmaan alunalkajaan pistänyt operaatiovahvistimen jänniteseuraajaksi suoraan tuohon pulssianturin perään. Jos ei tarvi erillistä maapotentiaalia niin jännitejaolla tai lineaariregulaattorilla tiputtanut 5V huudeille jänniteseuraajan ulostulon.
Toki optoakin voi käyttää, silloin etuvastus tulee operaatiovahvistimen ledin väliin, PNP fotoransistorilla sitten arduinon omasta 5V syötöstä.
Tarviiko aloittaja tuossa mitään invertointia jos opton trankku on oikean tyyppinen, ettei sitä tarvi vetää ylös.. eikö se ohjelmassa käänny helpommin.
no luen huomenna kaikki, asiallisempaa settiä taas vaihteeks….
Mitä ylläpito meni poistamaan tosta??
Helpoimmalla pääset kun hankit yhden vastuksen ja yhden zenerdiodin. Zenerdiodi joko 5,1 V tai 3,3 V Arduinosta riippuen. Vastus sitten melkein mitä tahansa. Esimerkiksi 10 k.
Zener Arduinon inputista maihin ja vastus inputista kanttiaaltolähteeseen.
Ei taida toimia. Inputeilla on sisäiset ylösvetovastkset, miten saat iputin nollaan?
Ne ylösvetovastukset oli kaiketi asetetavat erikseen jos halusi.
Kyllä inputista kanttiaaltolähteeseen kytkettävä vastus vetää inputin alas.
Ainakin minun Arduinossani.
Arduino Duen ylösvetovastus on tyypillisesti 100 k. Muista Arduinoista en tiedä.
Olisi outoa, jos 10 k ei riittäisi vetämään inputtia alas, oli ylösveto käytössä tai ei.
Riippuu ihan pulssilähteestä, onko siinä virtanielua maahan päin.
Laita Fetti,ei kuormita pullssin lähdettä. Muut kertokoon lisää.Hi