Kuka tienaa yli 2300/kk eläkeläisistä, skandaali !

Jotain kusetusta koko eläketilastossa.
Laskekaapa mistä palkasta saadaan 2300 euron eläke.
40 työvuotta kartuttaa 60 prosentin eläkkeen palkasta.
Jos palkka on 3800e/kk, se tuottaa 40 vuodessa 2280 euron eläkkeen.

Onko ystäväpiirissäsi montaa, joka saa 3800 euron kuukausipalkkaa?
Mikä olisi oma eläkkeesi määrä?

Eihän siinä tarvitse olla kuin muutama miljoonan markkaa tienaava valtionyhtiön tai eläkeyhtiön virkamies nostattamassa tätä eläketilastoa. Meillä kun ei ole eläkekattoa.
30000 e/kk tienaava saa jo 18000 euron kuukausieläkkeen. Eikös Alkonkin johtajalla ollu tätä suurempi kuukausipalkka.

Suuret ikäluokat nostivat toistensa palkat ja eläkkeet pilviin, ei ihme, että tällä nyt eläkkeelle jääneellä porukalla on 400.000.000.000 euron kiinteistöomaisuus, ja siihen päälle vielä toinen mokoma käteisenä, jalokivinä, jalometalleina, taiteena, luxusveneinä, yms. Yms

Älkää kitiskö eläke määräytyy tehdystä työstä ja työ historiasta ei eläke kerry jos kotona letaperseenä makaa

Mulla 2500€ netto, eikä oo vielä päässyt jano yllättämään :D

Paljon on eläkeläisiä jotka saavat pelkkää 700 euron kansaneläkettä. Osa joka on ottanut varhennetun kansaneläkkeen 60-vuotiaana, kituuttelee 400 euron kuukausituloilla.

Eläkkeiden määrä tuloista oli keskimäärin runsaat 1 600 euroa.
Tuossa on nettotuloksi mainittu 2300€/kk johtuu seuraavasta syystä miksi se on noin korkea. Siinä on myöskin ökyrikkaitten eläkkeet mukana.
Stora Enson entinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä saa 57 000 euroa kuukausieläkettä, kertoo Helsingin Sanomat.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904229454371_uu.shtml
simerkiksi Suomen suurimman työeläkeyhtiön Varman toimitusjohtajan Matti Vuorian, eläke on todennäköisesti yli 400 000 euroa vuodessa. Ilmarisen toimitusjohtajan Harri Sailaksen työeläke taas nousee todennäköisesti yli 300 000 euroon vuodessa. Molemmat johtajat voivat jäädä eläkkeelle lähivuosina.

Eläkeyhtiöiden johtajien lisäedut kustannetaan eläkejärjestelmästä. Maksajana ovat siis kaikki työeläkemaksujen maksajat toisin kuin pörssiyhtiöissä, joissa kustannus on pois osakkeenomistajien voitoista.

http://yle.fi/uutiset/3-5646107

Eläkkeillä ei ole Suomessa kattoa. Vaikka valtaosan eläke jääkin toimeentulorajan reunamaille, niin pieni porukka on onnistunut keräämään itselleen huippueläkkeet. Suomen 100 suurinta eläkettä päihittää mennen tullen mattimeikäläisten parhaimmatkin palkkatulot. Kymmenen suomalaista puolestaan nauttii joka kuukausi eläkkeestä, joka vastaa 17:n tavallisen keskivertosuomalaisen eläkettä. Katso millaisia ovat jättieläkkeet.


Eläkeläinen, onko eläkkeesi 23 000 euroa? Jos saat tämän verran vuodessa, eläkkeesi on selvästi keskimääräistä suurempi. Jos saat tämän verran tai enemmän kuukaudessa, eläkkeesi kuuluu maamme kymmenen parhaan eläkkeen joukkoon.

Jos saat 23 000 euroa vuodessa ja viidessä kuukaudessa, eläkkeesi vastaa suunnilleen kokonaiseläkkeen keskiarvoa, joka on 1344 euroa kuukaudessa. Koska huippueläkkeet nostavat keskiarvoa, et kuulu vieläkään enemmistöön, vaan pääosa eläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen tätä pienemmällä summalla.

Korkeimpia eläkkeitä on vain harvoilla. Eläketurvakeskuksen tilasto-osaston päällikkö Mikko Pellinen kertoo, että sadan suurimman eläkkeen keskiarvo viime vuoden lopussa oli 16 765 euroa. Tähän joukkoon päässeiden paras eläke huiteli 40 000 euron paikkeilla, kehnoin oli 12 500 euroa.

– Jakauma kapenee kovasti huipulle mentäessä, sanoo Pellinen.

Vuonna 2008 eläkkeensaajien huippukymmenekseen pääsi, jos eläke oli 2 062 euroa kuukaudessa. Tähän joukkoon kuului vajaa 13 000 suomalaista. Eläkkeensaajien parhaaseen prosenttiin pääsi alle 4 000 euron eläkkeellä.

Paitsi joukko, myös naisten määrä kutistuu kovaa vauhtia, mitä suuremmistä eläkkeistä on kyse.

– Yli 7 500 euron eläkettä sai 710 miestä ja 10 naista. Yli 10 000 euron eläkettä sai 222 miestä ja 3 naista, kertoo Pellinen.

Eläkkeitä on laskettu
monella tapaa

Millaista palkkaa pitää ansaita, jotta pääsisi ykköseläkkeensaajien joukkoon?

– En pysty sanomaan. Eläketurva ei ole karttunut vain yhden perusperiaatteen mukaan, Pellinen huomauttaa.

Parhaisiin eläkkeisiin pääsevät käytännössä huippupalkkoja ansainneet johtajat. He saavat yleensä palkan lisäksi bonuksia ja palkkioita ja heille on usein sovittu lisäketurva. Lisäeläkkeen suuruus kokonaispalkasta voi vaihdella muutamasta prosentista kymmeniin prosentteihin.

Eläkkeen määräävän palkan arviointia hankaloittaa myös se, että laskentaperusteet ovat muuttuneet vuosien varrella.

Esimerkiksi ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta koko aktiiviuransa samassa paikassa työskennelleen eläke määräytyi jossain vaiheessa neljän viimeisen työvuoden palkan perusteella. Jos henkilö on ollut usean työantajan palveluksessa, jokaisesta jaksosta on laskettu erikseen kulloinkin voimassa olevan lain määrittelemä eläke.

30 000 euron palkalla
huippueläkkeensaajaksi

Jonkinlaisen kuvan saamiseksi Pellinen laskeskelee mahdollisia eläkkeiden taustalla olevia palkkoja. Hän kuvaa esimerkkejä kuitenkin ”täysin fiktiivisiksi”.

Jos ajatellaan, että henkilö saisi vanhan työeläkelain perusteella eläkettä oltuaan saman työnantajan palveluksessa ja hänen eläkkeensä olisi 56 prosenttia palkasta. Saadakseen 16 800 euroa kuukaudessa, hänen olisi pitänyt ansaita 30 000 euroa kuukaudessa eli 360 000 euroa vuodessa.

Jos hän olisi tehnyt uransa valtiolla tai kunnissa ja jäänyt virasta eläkkeelle, hän olisi voinut saada lisäeläketurvan eli eläke olisi 66 prosenttia palkasta. Tuolloin henkilön eläke olisi voinut yltää sadan parhaan joukkoon 25 000 palkan perusteella.


Monien isoa eläkettä saavien tulot ovat tosiasiassa suuremmat kuin pelkkä eläke antaisi ymmärtää. On tavallista, että esimerkiksi pörssiyhtiöistä eläkkeelle siirtyneet toimitusjohtajat ovat yhden tai muutaman yhtiön hallituksen jäseniä ja nauttivat sivuansioistaan palkkioita.

Lisäksi monille on palkitsemisjärjestelmien ansiosta kertynyt osakkeita tai optioita, joista he saavat pääomatuloa eläkkeelläkin.

Ilta-Sanomat selvitti viime vuoden lopulla verotietojen perusteella, kenellä oli vuonna 2008 parhaat eläkkeet. Joukko koostui entisistä johtajista. Sivuansioiden vuoksi kaikki huipputuloisten eläkeläisten ansiotulot

http://www.iltasanomat.fi/

Onhan näitä saajia, kaikki vanhat politikot, johtajat, paljon muitakin vaikka kuinka paljon. Kuitenkin meitä pieneläkeläisiä on paljon enemmän ,niin kuin tavallisia kansalaisiakin. Voi, voi, kuinka pärjäävät kun meikäläiselläkin tekee näin tiukkaa.
Kansanedustajat ja muut politikot ovat järjästäneet asiat niin että saavat hyvät eläkkeet itse, mitä sitä muun kansan on väliä, tämä on aina ollut politikkojen suunta.

PetosjytkyKokoomusKepujen EK-vetoinen veroparatiisi-äärioikeistohallitus, on rasismikorttia tottelevien äärioikeistosuvakkien äänillä MONINKERTAISTAMASSA MAAHANMUUTTOA, halpatyövoiman ja ilmaisen suomalaisen orjatyövoiman tavoitteella.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3657417-miljardit-sipilan-peukalon-alle-mista-tiedamme-ettei-tule-pelkka-myyntiyhtio

Uskokaa ajoissa Vasemmiston varoitukset - Nyt on erittäin vakavat asiat kyseessä, totalitarismia ja fasismia maan johdossa - ei saisi olla, lakienkaan mukaan.

Yleensä jokaisessa hiukankin isommassa firmassa on ainakin johtoryhmälle eli sikariportaalle otettu lakisääteisen eläkkeen lisäksi vapaaehtoinen eläke jonka maksut firma on maksanut. Ei ihme, että tilasto on päin ...settä. Kyllä kansaa johdetaan tällä tilastolla harhaan. Miksi ei kerrota kuinka monta eläkkeensaajaa saa näitä firman piikkiin otettuja ylimääräisiä eläkkeitä normaalin työeläkkeen lisäksi. Valistunut arvaukseni on, että niitä on kymmeniä tuhansia henkilöitä.

Eläkeläisten käytettävissä olevat kokonaistulot kulutusyksikköä kohden olivat v.2014 keskim. 2300 euroa kuussa, mikä on lähes neljä viidesosaa työssäkäyvien tulotasosta.
Kokonaistulot voivat sisältää eläkkeiden lisäksi muun muassa pääomatuloja, sosiaaliturvaetuuksia ja ansiotuloja. Bruttoeläke oli keskimäärin runsaat 1600 euroa kuussa.

Kotitalouden yksi aikuinen muodostaa yhden kulutusyksikön ja kaksi aikuista samassa taloudessa yhteensä 1,5 yksikköä. Alle 14-vuotias lapsi on 0,3 yksikköä.
Kansainvälisesä vertailussa suomalaisten eläkeläisten ostovoima oli hieman eurooppalaista keskitasoa korkeammalla.

Henkilökohtainen kantani on, että työeläkejärjestelmän puitteissa pitäisi maksaa vain johonkin tiettyyn rajaan asti, esim. bruttona kuukaudessa 2000 euroon asti ja kaikki sen yli menevät leikkuriin niin, ettei yli 3000 meneviä maksettaisi enää lainkaan tämän järjestelmän puitteissa.

Syrjäseuduilla on lukemattomia esim. yksin eläviä vanhus naisia joilla bruttotulot alle tuhat euroa kuussa, samoin esim. työkyvyttömyyseläkkeellä olevia yksin eläviä miehiä joilla myös bruttotulot alle tuhat euroa kuussa. Useimpien näiden kohdalla nuo tuolla tavoin lasketut tulot kulutusyksikköä kohden eivät yllä edes likellekään puoleen tuosta 2300 euron kuukausi kokonaistulosta.

Nuo maksetut suuret eläkkeet sekä joidenkin kohdalla lisäansiotulot sekä sosiaaliturvaetuudet ynnä jonkin verran pääomatulot nostavat tuota kokonaislukua
noinkin korkeaksi.

Jos yhtälöstä poistettaisiin kaikki nuo edellämainitut, suuret eläkkeet ynnä muut niin maksettujen eläkkeiden kautta tuleva kuukausittainen bruttoeläke tippuisi jonnekin alle 1500 kuussa, voi olla jopa alle 1400 euronkin kuussa.
Nämä maksetut suuret eläkkeet suhteellisen harvoille ryhmille nostavat tuon bruttoeläkkeen tuohon 1600 euroon kuussa.

Eli jos jää vaikkapa julkisen puolen terveydenhoitoalan keskipalkkapuolelta eläkkeelle, bruttoeläke lienee tuossa 1500-1600 tasolla kuukaudessa.
Lääkärit, rehtorit ja kaikki muut kovempipalkkaisissa korkeakoulutetuissa tai asiantuntija töissä olleet nostavat huomattavasti korkeampaa bruttoeläkettä.
Näistä joistain valtion- tai muiden yhtiöiden ylimmille johtajille maksetuista ökyeläkkeistä nyt puhumattakaan.

Nyt eläkekertymäni n1500€. Työssäoloaikaa on viellä n.8 vuotta. Vuosiansioni bruttona vaihdelleet viimevuosina 40-48000€. Tonne pariintonniin tai hiukan yli voi päästä jos saa samassa hommassa töitä riittää.

Jos olisi edes työpaikkoja Suomessa, että pääsisi edes työnteolla tienaamaan sen mitä toiset saavat tekemättä mitään.