https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/29/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-1/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
Riston ilmastoblogissa on ansiokkaasti ja vaivoja säästämättä selvitetty Keravan aurinkokylän kohtaloa, ja selvittelyn tulos on julkaistu trilogiana Keravan hylätyn aurinkotemppelin salaisuus.
Kyseessähän oli Keravalle 1980-luvun alussa perustettu aurinkokylä, jossa talot oli varustettu aurinkokeräimillä. Niistä saatava lämpö johdettiin kalliovarastossa olevaan vesitilavuuteen, josta lämpöä pumpattaisiin taloille lämpöpumpun avulla lämmityskautena. Suunnitteluasiakirja löytyi Keravan kirjastosta ja sen laatijoiksi kerrotaan TKK:n Peter Lund ja Sitran Risto mäkinen. Siitä käy selville, että veronmaksajat ovat tukeneet hanketta 3,5 miljoonalla markalla. Nykyarvo lienee lähes sama euroina.
Kuten tunnettua, lämpövaraston mitoitus oli aivan pielessä, asunnoissa tuli kylmä jo kohta uudenvuoden jälkeen. Asuntoyhtiö teki pikaiset johtopäätökset ja liittyi kaukolämpöverkkoon. Aurinkopaneelit purettiin pois, sillä edes osalämmitys järjestelmällä katsottiin kannattamattomaksi. Epäonnistumisesta muistuttamaan jäi jäljelle kalliovarastoa.
Risto on ansiokkaasti jäljittänyt hankkeen loppuraporttia ja lopulta löytää (ainoan?) kappaleen Åbo Akademin kirjastosta. Tällä kertaa tekijät ovat ilmeisesti vaatimattomuuttaan jättäneet nimensä pois etulehdeltä. Sen päälaatijaksi kuitenkin paljastuu tekn. tri. Peter Lund,
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/08/30/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-2/
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
Riston ilmastoblogissa on ansiokkaasti ja vaivoja säästämättä selvitetty Keravan aurinkokylän kohtaloa, ja selvittelyn tulos on julkaistu trilogiana Keravan hylätyn aurinkotemppelin salaisuus.
Kyseessähän oli Keravalle 1980-luvun alussa perustettu aurinkokylä, jossa talot oli varustettu aurinkokeräimillä. Niistä saatava lämpö johdettiin kalliovarastossa olevaan vesitilavuuteen, josta lämpöä pumpattaisiin taloille lämpöpumpun avulla lämmityskautena. Suunnitteluasiakirja löytyi Keravan kirjastosta ja sen laatijoiksi kerrotaan TKK:n Peter Lund ja Sitran Risto mäkinen. Siitä käy selville, että veronmaksajat ovat tukeneet hanketta 3,5 miljoonalla markalla. Nykyarvo lienee lähes sama euroina.
Kuten tunnettua, lämpövaraston mitoitus oli aivan pielessä, asunnoissa tuli kylmä jo kohta uudenvuoden jälkeen. Asuntoyhtiö teki pikaiset johtopäätökset ja liittyi kaukolämpöverkkoon. Aurinkopaneelit purettiin pois, sillä edes osalämmitys järjestelmällä katsottiin kannattamattomaksi. Epäonnistumisesta muistuttamaan jäi jäljelle kalliovarastoa.
Risto on ansiokkaasti jäljittänyt hankkeen loppuraporttia ja lopulta löytää (ainoan?) kappaleen Åbo Akademin kirjastosta. Tällä kertaa tekijät ovat ilmeisesti vaatimattomuuttaan jättäneet nimensä pois etulehdeltä. Sen päälaatijaksi kuitenkin paljastuu tekn. tri. Peter Lund,
Vastaukset 59
Vanhimmat
Kai tuo Peter oppi jo siellä London Business Schoolissa 80-luvulla, että tiede ja tutkimus kulkee aina raha edellä.
Hupaisa juttu - tästä aiheesta avataan vähän väliä uusi :D
Eniten asiaa keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10907060/keravan-aurinkokyla
Eniten asiaa on tässä ketjussa, sillä linkeissä on jopa kopiot asiaa koskevista suunnittelu- ja loppuraporteista sekä kustannuslaskelmista. Ilmenee ketkä olivat päävastuulliset ja kuinka paljon tappiota he mokauksillaan aiheuttivat yhteiskunnalle osaamattomuudellaan.
Ja sivusto on "roskasaitti" :D
Sinun ansiostasi.
Tiedoksesi: minulla ei ole mitään tekemistä sivuston https://roskasaitti.wordpress.com kanssa.
Sivustolle itselleen toivotan menestystä. Pidän ennakkoluulottomasta nimen valinnasta
:)
Tuota rahoituslaskelmaa kun katsoo, niin varmaan tuo valtion noin 2 miljoonan markan laina lämpöyhtiölle koitui myös veronmaksajien tappioksi. Ja Sitran 0,8 miljoonan avustus samoin. Eli koko tappio veronmaksajille tuosta aurinkokylästä oli 6,6 miljoonaa markkaa, nykyrahassa suunnilleen sama euroissa.
Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle.
Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen. Kovin on kärkäs antamaan lausuntoja ja moittimaan viisaampien tekemiä päätöksiä lähinnä sähköntuotannossa. Kallis oli tuokin Keravan kokeilu.
Ketä ne Peter Lundia sähköntuotannossa viisaammat päätöksiä tekevät ovat? Millaisissa tutkimusprojekteissa he ovat olleet mukana?
"Lund ei ole tuon katastrofin jälkeen osallistunut mihinkään käytännön hakkeeseen."
Mistä teet johtopäätöksen "katastrofaalinen"? Kaiken esitetyn faktantapaisen perusteella kyseessä oli tutkimusprojekti. Miten sellaisesta voi tulla katastrofaalinen? Vai onko sinulla siitä parempaa tietoa? Esitä ihmeessä tietosi kaikille, linkkien kera.
Ja mitä tarkoitat "käytännön hankkeilla"? Professoreillahan voi olla useitakin hankkeita samaan aikaan päällä. Milloin olet viimeksi tarkistanut "käytännön hankkeet", joissa Peter Lund on ollut mukana?
Onko sinulla jossain joku salainen tieto siitä, että energiaprofessorit olisivat tilanneet tuon Keravan aurinkokylätutkimusprojektin? Vai mistä nyt mutiset?
ottaako noin koville? vedä henkeä välillä.
Helppoahan tämä on! Kun sanotaan
"Kalliita ovat nämä energiaproffat Suomelle",
niin joku tyhmempi voisi vaikka luulla, että energiaproffat ovat itse tilanneet Keravan aurinkokylän energiankäytön tutkimusprojektin.
Esiintyy edelleen mm. TV.ssä "asiantuntijana". Antaisi nyt ammattiosaajien hoitaa nekin esiintymiset.
Peter Lund johtaa kansainvälistä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä,
http://www.aka.fi/fi/tietysti/teemat1/teema-biotalous/vain-globaali-energiavallankumous-pelastaa-ilmaston/
"Energiakysymykset ovat tyypillisesti teknologiaa, taloutta ja politiikkaa. Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuus kasvaa niin, että 60-70 prosenttia Euroopan uusista sähköntuotannon investoinneista liittyy niihin. Aurinkosähkön hinta on romahtanut ja samaan aikaan tiukentuneet ympäristötavoitteet ohjaavat ekologisiin vaihtoehtoihin. Tämä kehitys ei näy vielä Suomessa juuri mitenkään. Miksi ei?
Suomi juuttunut vanhaan
Suomessa aurinkoenergiaan ei satsata, eikä sitä hyödynnetä. Lund näkee taustalla monia syitä. Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.
”Raskas teollisuus päättää edelleen 1950-luvun mentaliteetilla ja sen lobbarit ovat tehokkaita. Poliitikot eivät ole huomanneet, että ajat muuttuivat ja nyt energiapolitiikkaa pitäisi tehdä uudenlaisen kulutuksen, ympäristön, työpaikkojen ja kuluttajien ehdoilla. Se pitäisi suunnitella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon monia tekijöitä yhtä aikaa.”"
Muistellaan vaan, minkälaisten kuvioiden kautta Fennovoiman ydinvoimlahanke lopulta saatiin puliveivattua läpi eduskunnassa. Touhu muistutti sirkusta.
Artikkelia on "Viimeksi muokattu 16.9.2015". Ei siis kovin vanha. Siis mies, jota tässä "keskustelussa" mollataan mm. aurinkoenergiasta ~mitään tietämättömänä,
- "johtaa kansainvälistä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joka tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä"
http://www.aka.fi/fi/tietysti/teemat1/teema-biotalous/vain-globaali-energiavallankumous-pelastaa-ilmaston/
Voiskohan olla vaikka niin, että Keravan Aurinkokylä-projekti tuotti niin paljon tietoa, että siinä mukana ollut Peter Lund otettiin kansainvälisen kaupunkiaurinkoenergiaprojektin johtajaksi? Toisin kuin nyt moni ajattelee, siihen ei takuulla kelpaa aurinkoenergiasta ~mitään tietämätön.
Tuokaan hanke ei ole monen kaipaama "käytännön hanke" (professorille! :))
Ihan hyvä, että käytännön työt pohjautuu asiantuntijoiden laatimiin suunnitelmiin.
Et ole tainnut Stuxnet lukea noita asiakirjoja, jotka ovat tuolla "roskasaitilla". Kyseessä ei ollut mikään tutkimushanke vaan alueelle rakennettiin yli 40 asuntoa oikeille perheille. Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta. Niinkuin tuolla kerrotaan, hankkeen aurinkolämpötekninen suunnittelu oli täysi susi ja lämmitysjärjestelmä piti hylätä ensimmäisen talven jälkeen ja siirtyä kaukolämpöön. Lämpöyhtiöön oli investoitu noin kuusi miljoonaa nykyrahassa ja se koitui yhteiskunnan tappioksi. Voidaan puhua katastrofista.
Lund täyttää tänä vuonna 60 vuotta, eli kyseessä on eläkejärjestely. Liittyykö järjestely yliopistojen henkilöstövähennyksiin johon Suomen hallituksen määrärahavähennykset vaikuttavat. Yliopistot ja muutkin oppilaitokset ovat aloittaneet ns. ylimääräisen henkilöstön vähennykset. Suomeksi sanottuna turhat kulut karsitaan pois.
OnkohanSeNoin?
"NoinhanSeOn
22.1.2017 9:52
...
Kyseessä ei ollut mikään tutkimushanke vaan alueelle rakennettiin yli 40 asuntoa oikeille perheille. Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta.
..."
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-88453765
"Voitaisiin puhua lähinnä pilottihankkeesta."
Nyt suustasi tuli iso sammakko! Katsos:
"Pilottihanke" on mielestäni termikummajainen - miten joku hanke voidaan "esihankkia"??????
Vertaa "Pilottitutkimus" = "esitutkimus"! Mielestäni se termi sopii erinomaisen Keravan aurinkokylä-projektiin!
Siellä oikeasti perheet paleli asunnoissaan kun lämpöä ei riittänyt. Suunnittelijaa ei todellakaan kiitelty, eikä tyyppiä näkynyt lainkaan. Onneksi liityttiin kaukolämpöön. Miksi joku puolustelee tuota suurta mokaa edes poliittisista syistä. Vai onko kyseessä itse suunnittelija joka piiloutuu nimimerkin taakse???
"Niistä saatava lämpö johdettiin kalliovarastossa olevaan vesitilavuuteen, josta lämpöä pumpattaisiin taloille lämpöpumpun avulla lämmityskautena. Suunnitteluasiakirja löytyi Keravan kirjastosta ja sen laatijoiksi kerrotaan TKK:n Peter Lund ja Sitran Risto mäkinen."
Huimaa pioneertyötä jo 80-luvulla. Tämä todistaaa sen, että Lund on sanojensa mittainen mies, ei siis vain julista, vaan tekee myös itse käytännön tutkimusta. Totta kait tuollainen voi mennä pieleen, koska kyse on protoilusta. Mutta siitä saadaan äärimmäisen arvokasta tutkimutietoa ja kokemusta. Arvostan.
Jos olisi ollut kyseessä kaukolämpöä tuottava ydinreaktori ja homma olisi kussut vastaavalla tavalla, niin eiköhän olisi Lateltakin pilkkaa piisannut.
Ydinvoimalathan tuottavat kaukolämpöä. Ihmettelen, että sitä ei kelpuuteta asuntojen lämmönlähteeksi.
Todella huimaavaa työtä. Asukkaita huimasi kylmyys kun lämmitys ei toiminut. Nopea siirtyminen kaukolämpöön pelasti monen terveyden. Tutkimustyötä todellakin ja kohteena ihmisten terveys, mutta "äärimmäisen arvokasta" on palelemisesta turhan tieteellinen määritelmä. Onneksi jäi kyseisen henkilön ainoaksi "tutkimiseksi".
Ilahdutan ensin palstan lukijoita toisella kalliovaraajiin liittyvällä artikkelillani:
https://roskasaitti.wordpress.com/2015/11/25/auringonvalon-sakittaminen-ratkaistu/
Tuossa on yleisempää asiaa, mutta esimerkkinä onnistuneelta vaikuttavasta kalliovaraajasta on aurinkokylä Calgaryn lähellä. Sitten pitää kysyä, miksi kalliolämpövarasto toimii Calgaryssa, muttei oikein pelittänyt Keravalla?
Erona on mm. se, että Kanadassa kalliolämpövarasto on Lontoon tasolla, tuhannen metrin korkeudessa olevalla paikkakunnalla ja se on sadevedeltä suojattuna, eikä siinä käytetä lämpöpumppuja. Pohjavesiolosuhteista minulla ei ole tietoa.
Se, että Keravan kalliovaraaja oli epäonnistuminen, näkynee siinäkin, ettei vastaavaa aurinkokylää ole alettu tekemään Suomeen sittemmin. Viikin kylästäkin puuttuu juuri kalliovaraaja.
Korson suunnalla jo tuolloin asunut kaverini muistelee, että paikallislehdissä oli juttua, että liikkuva pohjavesi (sadevesi?) vei kallioenergian mennessään. En ole jaksanut alkaa haeskelemaan uutista, mutta jos lämpöpumppu olisi hyvin pelittänyt, ei pohjaveden liike olisi ehkä ollut ongelma. Porakaivostahan ne maalämpöpumput lämpönsä hakevat.
Aurinkokylän asukkaat eivät tiettävästi pahemmin kärsineet tästä kokeilusta, koska siinähän oli varalämmityskattilakin. Verrattuna siihen, että ilman kokeilua pitkin maakuntaa olisi rakenneltu toimimattomia kalliovaraajia, veronmaksajienkin tappiot olivat siedettävät, mielestäni.
Mitä sitten henkilöihin tulee, niin tekevillehän sattuu. Tosin yli-innokkuus ei vakuuta minua, varsinkaan, jos on näyttöä epäonnistumisesta vastaavalla innokkuudella.
Jos noihin roskasaitin kopioihin on uskomista, niin tutkimuksen tarkoitus oli vain energiankäytön tutkimus, ei muuta.
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/09/01/keravan-hylatyn-aurinkotemppelin-salaisuus-osa-3/
(Kuva 1)
Yleensä tutkimukset tehdään rotilla, eikä oikeilla perheillä.
Mitään uskomisen tarvettahan ei pitäisi olla, koska artikkelini antaa riittävät tiedot asioiden tarkistamiseen. Vai onko jokin kohta tältä osin mielestäsi puutteellisesti viitattu?
Jos artikkelissasi ei ole mitään uskomisen arvoista, ei sitten uskota mitään :)
Viittauksia todennettaviin dokumentteihin ei tainnut olla ensimmäistäkään. Etsi sellaisia.
Esimerkiksi tilaamalla viittaamassasi kuvassa näkyvä opus, pääset tarkistamaan. Lähimmän kirjaston kaukolainapalvelu auttaa, jos et satu pääsemään Abo Akatemin kirjastoon.
Ole huoleti. En aio uhrata aikaa enkä vaivaa dokumenttien etsimiseen. Se käsitykseni, että kyseessä oli vain tutkimusprojekti, vahvistui. Ainoa mikä nyt kiinnostaa minua, on tutkimusprojektin tilaaja/tilaajat.
Tuon "tutkimusprojektin" lopputulos oli että ei aurinkoenergian hyödyntäminen tuossa muodossa ei ole järkevää. Ja tuon tiedon saaminen maksoi veronmaksajille 6 miljoonaa markkaa silloista rahaa.
Eikös se selviä riittävästi artikkelisarjan 2. osasta, kuvasta 2, jossa on Suunnittelu ja rahoitus -kirjasen esipuhe?
Noinkin asian voinee nähdä. Kiitos nimimerkille NoinhanSeOn artikkelisarjana esilleotosta ja kehuista (-;
Pitkän viitelistan sijasta olisit voinut kertoa oman käsityksesi.
Ihan vaan vinkkinä. Stuxnet on tämän palstan ja ydinvoimapalstan pahin trolli. Ei sille kannata vastata yhtään mitään. Vastausta ei ikinä saa mutta sitäkin enemmän kopiolinkkejä ja vastaväittämistä tosiasioista välittämättä.
Kiitos kehuista :D
Uskon, että olen jollain tavoin sukulaissielu po. toisen rekkarikäyttäjän, @risto.jaaskelainen, kanssa. Ehkä meillä on vain eri näkökulma asioihin, Toivon hänen vierailevan täällä useammin. Menestystä hänelle jatkossakin toivon joka tapauksessa mahdollisesti uusissa sitkeyttä vaativissa projekteissaan.
@stuxnet
Jääskeläiselle tiedoksi että tuolloin vuosikymmeniä sitten ei maalämpöpumput olleet niin kehittyneitä kuin nykyään on. Silloin ei paljonkaan sijoitettu putkia pystysuoraan kaivoon vaan noin metrin syvyyteen kiertävänä lenkkinä esim. pihamaalla, tai jopa vesistöön. Nyt puhun omakotitalojen lämmityksestä ja nuo järjestelmät silloin toimivatkin, vaikka vikatilanteita oli. Nykyiset laitteet ovat todella kehittyneitä silloisiin verrattuna ja normaalissa käyttötilanteessa tarvitsevat vain luotettavasti toimivaa sähköä.
Nykyäänhän on paljon aurinkokeräin-varaaja-järjestelmiä, jossa varaajana on muutaman kuution eristetty vesisäiliö. Se ei kuitenkaan riitä ympärivuotiseen tarpeeseen vaan talveksi tarvitaan lisälämmitysjärjestelmä. Keravalla tavoiteltiin ympärivuotista lämpövarastoa. Vaikka lämmön keräys- ja varastojärjestelmä oli hyvin kallis, ei se riittänyt likimainkaan ympärivuotiseen tarpeeseen.
OnkohanSeNoin?
"NoinSeOn
24.1.2017 9:02
...
Keravalla tavoiteltiin ympärivuotista lämpövarastoa.
..."
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-88486498
Kerro linkillä mistä olet tuollaisen tiedon saanut.
Juuri noin se oli. Todennäköisesti suunnittelijat alimitoittivat kulutuksen määrän ja kiinteistökin oli juuri rakennettu ja uusissa kiinteistöissä ensimmäisen talven lämmönkulutus on suurimmillaan ja normeeratuissa vertailuissa se voidaan todeta, eikä vaihtelevat ulkolämpötilat kuukausittain sekoita vertailua.
Älä+esittele+omia+todennäköisyysiäsi+silloin,+kun+todistelet,+että+"Juuri+noin+se+oli"!
Näkyypi Keravan Aurinkokylä olevan Stuxnet/ Vastaajalle arka asia.
Liekö ollut hankeen puuhamiehiä?
Näet väärin :)
Sinun pitäisi nähdä miten vähäisillä faktatiedoilla keskustelua käydään. ja miten tunteikkaita väitteitä heitellään. Osa väitteistä on täysin perustelemattomia, vaikka niiden merkitys on suuri, kuten tässä viestissä niitä kyselemessäni: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14684074/keravan-aurinkokylan-vaiettu-historia#comment-89286815
Näen+alussa+viitatun+blogisarjani+esittäneen+juuri+niitä+faktoja,+joita+täällä+tunnutaan+kaivattavan.+Joskin+viitteet+faktoihin+eivät+sitten+olekaan+niin+haluttuja,+vaan+ennemmin+aletaan+keksiä+syitä,+miksei+lueta+niitä+faktoja.
Vielä kysymys (viestini menevät nyt vähän ristiin puurakenteen kanssa):
yhdytkö avausviestin väitteeseen
"Sen päälaatijaksi kuitenkin paljastuu tekn. tri. Peter Lund."
(älä takerru titteliin, joka saattoi olla tutkimuksen aikana)
Aurinkolämpökeräimet toimivat todella hyvin, kunhan sitä aurinkoa on. Sydäntalvella ei niiden varaan voi jättää oikeastaan mitään. Tuo Keravan, tai oikeammin Savion kokeiluhanke on eri juttu kuin nykyiset aurinkoenergiakeräimet. Sehän oli tarkoitettu teoriassa energiavarastoksi, käytäntö vaan on usein täysin eri asia. Suomessa on Suomen olosuhteet ja etelässä etelän ja aika monelta se näyttää unohtuvan, mutta käytännön hankkeiden parissa toimivat eivät sitä tosiasiaa unohda.
Löysin dokumentin, jossa on lähinnä mainittiin Keravan aurinkokylä:
"Selvitys hajautetusta ja paikallisesta energiantuotannosta erilaisilla asuinalueilla
Loppuraportti 12/2010"
https://www.motiva.fi/files/7938/Selvitys_hajautetusta_ja_paikallisesta_energiantuotannosta_erilaisilla_asuinalueilla_Loppuraportti.pdf
Sivun 6 lopussa yksi lause, sivulla 52 taulukko.
Kempeleen Ekokorttelista oli vähän enemmän juttua - kopsaan linkin siihen keskusteluun jos löydän sen.
"Tavoitteena+koko+järjestelmällä+oli+50-65%+koko+vuoden+lämmitystarpeesta."
Kysy niitä ihailemaltasi Lundilta. Yleensä kaikkiin hankkeisiin jää dokumentit ja vastaanottotarkastuksen yhteydessä loppupiirustukset ja työselitykset jaetaan kaikille osapuolille. Toki jo rakennusaikana ne ovat käytettävissä kaikilla osapuolilla ja tässä tapauksessa suunnittelijoilla. Nämä asiathan ovat ihan perusasioita alalla toimiville.
Onnistuneen Keravan aurinkokylä-koeprojektin jälkeen Peter Lund näyttää jatkavan geotermisen lämmön parissa:
"Suomi sijaitsee pohjoisessa, joten täällä noin puolet energian kulutuksesta on lämpöä. Neljännes kuluu liikenteessä ja neljännes sähkönä.
Lämmitysenergiasta lähes puolet tuotetaan kaukolämpövoimaloissa.
”Sata prosenttia kaukolämmön tuotannosta sisältää hiiltä muodossa tai toisessa”, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. ”Ilmaston lämpenemisen takia edes puun polttamisesta syntyvää hiilidioksidia ei saisi enää päästää ilmaan.”
”Jos St1:n hanke onnistuu, se mullistaa sen, miten Suomessa tuotetaan lämpöä.”
Geotermisen lämmön ansiosta Suomessa voitaisiin sulkea kivihiilivoimaloita ja vähentää öljyn käyttöä lämmityksessä. Sähkön tuottamiseen geoterminen energia ei Suomessa sovi: kun sähköä tehdään vesihöyryn avulla, veden pitäisi olla kuumempaa, yli 200-asteista. Niin syvälle ei pystytä poraamaan.
Islannissa näin kuumaa vettä ja höyryä on lähellä maan pintaa. Siellä jo neljännes sähköstä tuotetaan geotermisen energian avulla.
Islannin lisäksi geotermistä energiaa tuotetaan runsaasti muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Keniassa. Mutta myös Keski-Euroopassa on paljon uusia hankkeita, ja lisää suunnitellaan. Siellä on laajoja alueita, joiden kallioperässä lämpötila nousee yli 90 asteen jo kahden kilometrin syvyydessä.
Otaniemen kaltaisista seitsemän kilometriä syvistä laitoksista ei ole kokemusta missään.
Peter Lund tuntee Otaniemen hankkeen hyvin. ST1 Deap Heatin teknologiajohtaja Rami Niemi on hänen väitöskirjaopiskelijansa. ”Innovatiivinen nuori henkilö”, Lund sanoo.
”Kallio tuossa syvyydessä on ihmeellisen tuntematon. Mitä siellä oikeastaan on, ja miten se käyttäytyy?”
”Varmasti he pystyvät poraamaan seitsemään kilometriin, mutta saadaanko vesi kulkemaan kalliossa ja paljonko sitä kulkee?”
St1 on kertonut, että parhaimmillaan laitos voisi tuottaa geolämpöä jopa 40 megawatin teholla Fortumin kaukolämpöverkkoon. Se lämmittäisi jo joka kymmenennen kaukolämpöverkossa olevan espoolaiskodin.
”Se on iso määrä”, Lund sanoo. ”Jos lämpöä otetaan kalliosta koko ajan kovalla teholla, jossain vaiheessa pitää odottaa, että se lämpiää uudelleen.”"
http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002918649.html (13.9.2016)
Nyt pelit ovat olleet Otaniemessä seis jo talvesta lähtien. Taitaa olla sen hankkeen loppu.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/otaniemen-geotermiset-poraukset-keskeytyvat/
Näyttää olevan samanlainen koeprojekti kuin Keravan aurinkokyläkin. Niiden pääasia on hankkia tietoa tulevaisuutta varten. Hanke on onnistunut jos tietoa on saatu riittävästi.
Ei toiminut todellisuudessa sekään kokeilu. Syksyllä lehdissä kerrottiin että kokeilu porauksineen lopetetaan. Teoria ja käytännön todellisuus ei toiminut tässäkään.
Stuxnet, tutkimuksissa käytetään koehenkilöinä rottia eikä perheitä, jotka joutuivat kärsimään lämmön tulon ehdyttyä.
Nosto aiheen herättämän kiinnostuksen vuoksi.
Viite: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15318099/tuulivoima-siirtymassa-raskaaseen-sarjaan#comment-94139373
Tuosta pieleen menneestä teoreettisesta kokeilusta, joka ei todellisuudessa toiminut oli kysely taannoin täälläkin. Nostetaan tuo kalliiksi käynyt kokeilu esille kun sitä kysyttiin.
Mikä onkaan tämän päivän tilanne tuon hankkeen kohdalla, jossa asukkaista tuli "koekaniineita" kokeilulle ja he joutuivat siitä maksamaankin rahallisesti, sekä myös sairastumiskuluina? Mikä on Espoon kallioporauskuilun tilanne nyt kun huhujen mukaan se on seis kun ei toiminut käytännössä? On jäänyt näiden hankkeiden nykyseuranta vähemmälle. Kuluneen talven toimivin lämpöenergialähde on ollut perinteinen klapikauppa, jonka ansiosta Suomen kotitaloudet ovat pysyneet lämpiminä melko edullisin kustannuksin. Riippuen puunhankintasuhteista. Ei hyökännyt kaveripiirin kotioville yhtäkään piipertäjää valittamaan savuista !! Kertokaa jos tiedätte vastauksia viestin alkupään kysymyksiin.