Venäjän keisarikunta toi Etelä-Suomeen metsätöihin 3 000 kiinalaista elokuussa 1916. Heistä yli tuhat sijoittui Vantaan edeltäjään Helsingin maalaiskuntaan.
Siirtotyöläisten tuonti johtui siitä, että suomalainen työvoima alkoi loppua ja Venäjällä oli kiire saada valmiiksi linnoitustyöt ja niitä varten tehdyt metsänhakkuut odotetun Saksan hyökkäyksen varalle.
Kiinalaiset olivat halpatyövoimaa, jolle maksettiin vain kahdeksasosa siitä, mitä suomalaisille. Kiinalaiset kaatoivat puita maalaiskunnassa pääosin Tikkurilan ja Korson seuduilla. Suuria alueita Hiekkaharjun metsistä hakattiin sileäksi, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi.
Suomalaiset eivät olleet aiemmin nähneet kiinalaisia eivätkä paljon muitakaan ulkomaalaisia, joten erinäköiset tulijat herättivät hämmästystä.
– Aluksi kiinalaisiin suhtauduttiin myötämielisesti. Heitä säälittiin, koska syksy 1916 oli tavallista kylmempi eikä heillä ollut talvivaatteita. Paikalliset lahjoittivat heille ruokaa ja vaatteita, Andersson kertoo.
Pian monen asenteet muuttuivat, kun kävi ilmi, että osa kiinalaisista syyllistyi varkauksiin ja väkivaltaisuuksiin. Osin rikoksia selitti se, että kiinalaiset palelivat ja näkivät nälkää. Heidän erilaiset ruokatottumuksensa näkyivät siten, että kissoja ja koiria katosi. Sipoossa ja Leppävaarassa kiinalaiset syyllistyivät jopa murhiin, ja syylliset teloitettiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/474857-soivat-koiria-ja-pikkupoikien-myymia-sammakoita-3000-kiinalaista-tuotiin-suomeen
Siirtotyöläisten tuonti johtui siitä, että suomalainen työvoima alkoi loppua ja Venäjällä oli kiire saada valmiiksi linnoitustyöt ja niitä varten tehdyt metsänhakkuut odotetun Saksan hyökkäyksen varalle.
Kiinalaiset olivat halpatyövoimaa, jolle maksettiin vain kahdeksasosa siitä, mitä suomalaisille. Kiinalaiset kaatoivat puita maalaiskunnassa pääosin Tikkurilan ja Korson seuduilla. Suuria alueita Hiekkaharjun metsistä hakattiin sileäksi, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi.
Suomalaiset eivät olleet aiemmin nähneet kiinalaisia eivätkä paljon muitakaan ulkomaalaisia, joten erinäköiset tulijat herättivät hämmästystä.
– Aluksi kiinalaisiin suhtauduttiin myötämielisesti. Heitä säälittiin, koska syksy 1916 oli tavallista kylmempi eikä heillä ollut talvivaatteita. Paikalliset lahjoittivat heille ruokaa ja vaatteita, Andersson kertoo.
Pian monen asenteet muuttuivat, kun kävi ilmi, että osa kiinalaisista syyllistyi varkauksiin ja väkivaltaisuuksiin. Osin rikoksia selitti se, että kiinalaiset palelivat ja näkivät nälkää. Heidän erilaiset ruokatottumuksensa näkyivät siten, että kissoja ja koiria katosi. Sipoossa ja Leppävaarassa kiinalaiset syyllistyivät jopa murhiin, ja syylliset teloitettiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/474857-soivat-koiria-ja-pikkupoikien-myymia-sammakoita-3000-kiinalaista-tuotiin-suomeen
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuli myös tataareja kuten vaimoni isän isä.
Eliitti rahtaa tänne halpatyövoimaa yhä.
Kiinalaista työvoimaa on käytetty muuallakin, mm. Murmaskin rataa rakentamassa 1900-luvun alussa tai Amerikan rautateiden rakentamiseen. Syy tietysti oli selvä; halpaa, tehokasta ja vähäruokaista sakkia.
Hieman nauratti se, että lähes samoin kuvauksin olisi voinut kirjoittaa suomalaisen työvoiman muutosta Ruotsiin 60-luvulla. Siirtotyövoima oli sielläkin tahokasta ja kovaan työhön tottunutta. Ja samanlaisin syin heitä myös vastustettiin; juovat viina ja tappavat muita puukolla.
Annan hatullisen pisteitä avauksen tekijälle. On positiivista, että tällä yksisilmäisten vajakkien miehittämällä palstalla edes joku on kiinnostunut näkemään tämän maailman kokonaisuutena.
Ruotsin suomalaiset 60-luvulla. Olimme todella valmiita tekemään mitä tahansa työtä. Pashhkaduunit olivat miehitetyt suomalaisilla ja perinne jatkui vuosikymmeniä koska svedut eivät menneet esimerkiksi valimoiden ja terässulattojen epämiellyttäviin vuorotöihin ja myöhemmin tulleet uusruotsaiset eivät soveltuneet niihin lainkaan.
Jo kreikkalaiset edustivat toisenlaista työkulttuuria ja he hakeutuivat fiinimpiin töihin tuotantolaitoksissa vaikkapa sitten pienemmällä palkalla.
Krekujen jonotuskulttuuri oli esimakua tulevasta.
Monet suomalaiset tekivät kahta työtä kuten minä ja mm. enoni.
Majoituksen suhteen olimme vaatimattomia ja maksoimme kaiken itse.
Suomalainen häirikköporukka oli pieni mutta näkyvä ja lehdistön suosikki. "En finne igen" oli usein lihavoitu otsikko. Rikos kansanryhmää kohtaan?
Rähinät olivat enimmiltään oman porukan keskinäistä nahistelua eikä se puukko ollut mitenkään näkyvässä roolissa mutta svedut oli sillä peloteltu.
Asuskeluni oli lyhytaikaista, vain 1964 -1967 mutta kävin senkin jälkeen siellä muutaman kerran moikkaamassa kavereitani ja tarjosin tulevalle vaimolleni hänen ensimmäisen "ulkomaan matkansa".
Työasioissa oli svedujen kanssa kiinteästi temisissä 6 vuotta 80 luvulla ja muutaman vuoden satunnaisesti 90-luvun alkupuoliskolla joten jotain tuntuman tynkää säilyi.
Nyt maahanmuuttajat edustavat Suomessa sitä samaa työmoraalia, mitä suomalaiset edustivat Ruotsissa 60-luvulla. Paskaduunit eivät Hesassa juurikaan kiinnosta kantaväestöä. Maahanmuuttajat siellä siivoavat, ajavat taksia ja bussia, keikkuvat raksalla.
Osa kantaväestöstä, nämä aitosuomalaiset pubipetterit hakevat rahan mieluummin sossusta ja istuvat pubissa. Ajat ovat muuttuneet.
Nämä eivät tietenkään olleet mitään kiinalaisten parhaimmistoa, vaan jotain pakkotyöhön tuomittuja rikollisia. Tai ainakin osa oli.
Taidat vain arvailla?
Muistatko koulusta, että maaorjuus oli 1900-luvun alun Kiinassa vielä kovin lähellä, yhteiskunta oli sekasortoinen ja velkavankeuteenkin päätyi vallan vähästä.
Kansalaissota 1918? Tuleeko nytkin?