ja mihin se johtaa.
Otetaan helppo ja simppeli esimerkki.
Kunta yhtiöittää omistamansa vesilaitoksen ja omistaa 100% uuden yhtiön. Uusi yhtiö ottaa lainaa ja ostaa kunnalta (eli itseltään) verkon, puhdistamot ym. eli koko roskan. Eli me kuntalaiset aletaan maksaan uudestaan jo kerran tai useampaan kertaan vesimaksuilla maksettua systeemiä.
Tokihan uuden yhtiön täytyy täyttää velvoitteet, joita hoitamaan palkataan kovan luokan tj tiimeineen. Tokihan isossa firmassa pitää olla uskottava johto. Uusi johto nostaa kovaa palkkaa ja puurtaa, jotta omistajallekin jäisi jonkinlainen tuotto investoinnille. Vesimaksut nouse pikkuhiljaa tappiinsa, mutta sekään ei oikein tunnu riittävän. Johto toteaa, että jotain kylkijäishommaa pitää keksiä, että saadaan velvoitteet täytettyä. Sitten alkaa puuhastelu, keskitytään oheisbisneksiin ja kohta huomataan, että itse ydinhomma kärsii jatkuvista ongelmista. Tästä eteenpäin homma joko jatkuu entisissä merkeissä säheltämisessä tai HUOM yhtiö myydäänkin yksityiselle sijoitusyhtiölle, joka ottaa ison lainan ja maksattaa sen rivakkaa tahtia edelleen kohovina vesimaksuina. Kun sitten velka on maksettu vesiyhtiö voidaan laittaa edelleen kiertoon ja taas maksetaan uuden yhtiön ottamaa lainaa.
Etten ihan äkkiä keksi mikä on tämän suositun yhtiöittämisen etu yhteiskunnalle tai taviksille. No ei mikään. Yhtiöittäminen tarkoittaa yksinkertaisesti mekanismia, joka poikii rahaa omistajilleen. Se, että kunta lähtee mukaan bisneksen tielle asukkaita rahastamalla on omiaan sumentamaan todellisen verorasituksen määrää ja sitä kuka maksaa mitäkin. Tasavero muuttuu katteellisiksi tasamaksuiksi.
Otetaan helppo ja simppeli esimerkki.
Kunta yhtiöittää omistamansa vesilaitoksen ja omistaa 100% uuden yhtiön. Uusi yhtiö ottaa lainaa ja ostaa kunnalta (eli itseltään) verkon, puhdistamot ym. eli koko roskan. Eli me kuntalaiset aletaan maksaan uudestaan jo kerran tai useampaan kertaan vesimaksuilla maksettua systeemiä.
Tokihan uuden yhtiön täytyy täyttää velvoitteet, joita hoitamaan palkataan kovan luokan tj tiimeineen. Tokihan isossa firmassa pitää olla uskottava johto. Uusi johto nostaa kovaa palkkaa ja puurtaa, jotta omistajallekin jäisi jonkinlainen tuotto investoinnille. Vesimaksut nouse pikkuhiljaa tappiinsa, mutta sekään ei oikein tunnu riittävän. Johto toteaa, että jotain kylkijäishommaa pitää keksiä, että saadaan velvoitteet täytettyä. Sitten alkaa puuhastelu, keskitytään oheisbisneksiin ja kohta huomataan, että itse ydinhomma kärsii jatkuvista ongelmista. Tästä eteenpäin homma joko jatkuu entisissä merkeissä säheltämisessä tai HUOM yhtiö myydäänkin yksityiselle sijoitusyhtiölle, joka ottaa ison lainan ja maksattaa sen rivakkaa tahtia edelleen kohovina vesimaksuina. Kun sitten velka on maksettu vesiyhtiö voidaan laittaa edelleen kiertoon ja taas maksetaan uuden yhtiön ottamaa lainaa.
Etten ihan äkkiä keksi mikä on tämän suositun yhtiöittämisen etu yhteiskunnalle tai taviksille. No ei mikään. Yhtiöittäminen tarkoittaa yksinkertaisesti mekanismia, joka poikii rahaa omistajilleen. Se, että kunta lähtee mukaan bisneksen tielle asukkaita rahastamalla on omiaan sumentamaan todellisen verorasituksen määrää ja sitä kuka maksaa mitäkin. Tasavero muuttuu katteellisiksi tasamaksuiksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä esimerkki.
Kun tiet ja muut valtion väylät on ensin keskitetty yhteen yhtiöön, väyliä voi alkaa myydä pienempinä osina. Uusi omistaja maksattaa lainat ja perusparannukset käyttömaksuina. Rahaa voi kerätä puomein ja rahastuskopein. Vilkkaasti liikennöidyt moottoritiet ovat kultakaivoksia.
Sama logiikka on toiminut myös esim. VVO:lla ja SATO:lla valtion Aran rahoittamien vuokratalojen ja asumisoikeusasuntojen osalta. Omaa pääomaa nimellinen osuus, mutta täysi omistusoikeus. Asukkaat ovat maksaneet lainat, korot ja korjaustyöt etukäteen. Taloja on myyty jo useampaan kertaan. Korjausrahat on pidetty itsellä, lainoja on lyhennetty vain vähän ja uusi omistaja aloittaa rahastuksen alusta.
Käskytys yhtiöittää tuli ihan ulkomailta, sitä ei tietenkään kerrottu suomalaisille silloin.
"Kuntien talousongelmissa ja terveydenhuollon yksityistämisessä on kysymys pääomien ja palveluiden siirtämisestä ulkomaalaisten rahastettavaksi.
”Valtioneuvoston kanslia luovutti kopion viime syksynä tehdystä sopimuksesta YLE Uutisille torstaina. McKinsey & Company on laatinut suunnitelmia muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamisesta.”
"HE 135 vp – 1994
Nide I
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
ISSN 0783-9820
PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1994
Lähde myös: Laki 1540/1994
Paras-laki:
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007
Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
”1 luku
Lain tarkoitus ja soveltamisala
1 §
Lain tarkoitus
Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. …”
Lähde: Paras-laki 2007
Laki alueiden kehittämisestä 29.12.2009/1651
Lisää kuntien toimintaan liittyviä mukautuksia
Rooman sopimukseen kuului sosiaalipolitiikkaa koskeva pöytäkirja. Pöytäkirja sisällytettiin joulukuussa 1991 Maastrichtin sopimukseen, jolloin pöytäkirjaan lisättiin Kansanterveys .
Kyse oli pääomien ja palveluiden vapauttamisesta, jotta ylikansallinen sijoittaja pääsee rahastamaan kansallisvaltioita."
http://jorjaa.mbnet.fi/kuntauudistus.php
Yksinkertaista, jopa jotkut kepulaisetkin tajuavat asian:
"Keskustan ex-puoluesihteeri USU:ssa: Käynnissä ”Suomen historian suurin talouskaappaus” – sote"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217536-keskustan-ex-puoluesihteeri-usussa-sote-suomen-historian-suurin-talouskaappaus
Sitähän tuo tarkoittaa ja onhan sitä suunniteltu hiljalleen ja salassa jo jokusen vuosikymmenen.
Pelin henki on osaltaan se, että varakkaat kunnat takaavat sen (eli maksavat enemmän), että koko maassa on tarjolla riittävä terveydenhuolto. No nythän pomppas nimittäin kelkasta saattaa jäädä pois suurimmat kaupungit (lue rikkaimmat). Ei jumankauti tätä veivausta. Mikään tässä maassa ei tunnu sujuvan tasapuolisesti vaan tavalla tai toisella isoimmat/rikkaimmat kuorii kermat päältä tai saa jotain extrahyviä, oli kyse sitten kunnista, yrityksistä tai yksittäisistä kansalaisista.
Noinkin, mutta nuo isot kunnat vain luulevat olevansa turvassa palveluidensa romuttamiselta, se on vain luulo ja saavat tilapäisesti erivapauksia.
Hyvänä ja Caruna esim. Kun politiikonloiset möi fortumin sähkönsiirron ja kas jonossa asti oli politiikonloisia jotka otti "vastuun" tästä eli tässäkin tapauksessa syyllinen oli joku muu ettei ihan se joka sähkön.................