Onko ruotsin kieli portti myös venäjän oppimiseen?

Niin kuin tiedetäänn, suurin osa suomen ja venäjän eroista johtuu siitä, että kyseiset kielet eivät ole sukua toisilleen. Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas venäjä kuuluu englannin, saksan, ruotsin, ranskan ja monen muun Euroopan kielen tavoin indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Tästä kielihistoriallisesta erosta huolimatta suomen ja venäjän välillä on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä varsinkin muoto- ja lauseopin alueella. Voisi jopa väittää, että näiden yhtäläisyyksien ansiosta suomalaisen on helpompi oppia venäjää kuin esimerkiksi ruotsalaisen tai englantilaisen. Kun suomalainen, englantilainen tai ruotsalainen alkaa opiskella venäjää vieraana kielenä, joutuu jokainen alussa näkemään yhtälailla vaivaa kyrillisen kirjaimiston, sanojen taivutuksen ja perussanaston oppimiseksi.

Mutta pidemmälle edistyttäessä suomalaista auttaa se, että moni venäjän rakenteellinen ominaisuus on tuttu äidinkielestä.

Jotta tämä ehkä yllättävältä kuulostava väite venäjän helppoudesta suomalaiselle saisi tukea, on syytä aloittaa kielten vertailu muoto- ja lauseopista, joiden suhteen suomi muistuttaa huomattavasti enemmän venäjää kuin englanti tai ruotsi.

Terveisin,

Nm. "Vanha Virkamies"
30256
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Visst är svenskan till stor hjälp när man lär sig ryska. Och ju flere språk man kan desto enklar är det att kombinera olika språk och lära sig nya

1Äänestä
  • Kerotoisitko vielä, millä tavoin ruotsista on suurta apua myös venäjän kielen oppimisessa?

    Minä olen suorittanut ruotsin kielen virkamiestutkinnon ja opiskellut itse omalla ajallani venäjää, enkä keksi mitään etua ruotsin osaamisesta venäjän kielen opiskelua ajatellen?

    Suomen kielen osaaminen paljon ruotsin kieltä parempi pohja venäjän opiskelulle.

    Terveisin,

    nm. "Vanha Virkamies"

    Äänestä

  • De flesta språk kan på ett eller annat sätt stöda när man läser in andra språk. Speciellt är släktspråken till stöd för varandra. T.ex. Ryskan har många lånord från tyskan, ord som också används i svenska därför att de är gemensamma för de indo-europeiska språken men inte används på finska.

    1Äänestä

  • cillar kirjoitti:

    De flesta språk kan på ett eller annat sätt stöda när man läser in andra språk. Speciellt är släktspråken till stöd för varandra. T.ex. Ryskan har många lånord från tyskan, ord som också används i svenska därför att de är gemensamma för de indo-europeiska språken men inte används på finska.

    Venäjä ei muistuta ruotsia vähimmässäkään määrin.

    Äänestä

Ruotsin kielen opiskelu on portti vain ruotsin kielen osaamiseen.

Muiden kielten opiskeluun löytyy se portti muiden kielten oppitunneilta.

Äänestä

Te puhutte mitä osaatte, me puhumme mitä haluamme(eli ruotsia koska mitään muuta kuin suomea emme yleensä osaa).

Onko ruotsi todellakin siis yksi kieli ja samaan aikaan kaikki maailman kielet?

Äänestä

Eri kielten osaamisesta on AINA hyötyä myös muiden kielten oppimisessa.

Tämä tuli erityisen hyvin esiin, kun Suomen ensimmäiset ruotsin kielikylvyn käyneet oppilaat kirjoittivat ylioppilaiksi muutama vuosi sitten. Heidän kielitaitonsa havaittiin paremmaksi KAIKISSA kielissä verrattuna niihin oppilaisiin, jotka olivat käyneet "perinteisen" koulupolun. Lisäksi heidän ruotsin taitonsa oli täysin sujuva.

1Äänestä
  • Här är alltid kö till språkbaden.Föräldrarna vill ha det bästa åt sina barn.

    1Äänestä

  • suntförnuft kirjoitti:

    Här är alltid kö till språkbaden.Föräldrarna vill ha det bästa åt sina barn.

    Samoin täällä jonotetaan kielikylpyyn. Ruotsin kielikylpy on erityisen suosittu. Lapset jatkavat sen jälkeen A-ruotsilla, tai menevät jopa ruotsinkieliseen kouluun. Viisas satsaus tulevaan.

    Toki kielikylpy millä tahansa kielellä on hyödyllinen, mutta tässä yhteydessä on turha keskustella kielten paremmuudesta, koska minkä tahansa kielen oppiminen pikkulapsena lisää muiden kielten oppimista.

    1Äänestä

  • viisas.ratkaisu kirjoitti:

    Samoin täällä jonotetaan kielikylpyyn. Ruotsin kielikylpy on erityisen suosittu. Lapset jatkavat sen jälkeen A-ruotsilla, tai menevät jopa ruotsinkieliseen kouluun. Viisas satsaus tulevaan.

    Toki kielikylpy millä tahansa kielellä on hyödyllinen, mutta tässä yhteydessä on turha keskustella kielten paremmuudesta, koska minkä tahansa kielen oppiminen pikkulapsena lisää muiden kielten oppimista.

    Mutta miksi pakkoruotsi kaikille.

    Äänestä

  • jokkex_ kirjoitti:

    Mutta miksi pakkoruotsi kaikille.

    Tämän ketjun aiheena on, onko ruotsin kieli portti muiden kielten oppimiseen. Tähän on vastattu: ON, kuten kaikki kielet.

    Tässä ketjussa ei keskustella siitä, pitääkö ruotsin olla pakollinen vai ei. Siitä kannattaa avata oma keskustelu.

    1Äänestä

  • Tällä palstalla kaikki liittyy pakkoruotsiin!

    "Onko ruotsin kieli portti myös venäjän oppimiseen?"

    Ei ole, vaikka pakkoruotsia perustellaankin naurettavalla porttiteorialla.

    Äänestä

  • jokkex_ kirjoitti:

    Tällä palstalla kaikki liittyy pakkoruotsiin!

    "Onko ruotsin kieli portti myös venäjän oppimiseen?"

    Ei ole, vaikka pakkoruotsia perustellaankin naurettavalla porttiteorialla.

    Ainoastaan fennomaanilla kaikki liittyy pakkoruotsiin.

    Muut palstan keskustelijat, ovat he sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, käyvät mielellään keskusteluja esim. kielten opetuksesta ja kielten oppimisesta eri näkökulmista.

    1Äänestä

  • ainoastaan_fennot kirjoitti:

    Ainoastaan fennomaanilla kaikki liittyy pakkoruotsiin.

    Muut palstan keskustelijat, ovat he sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, käyvät mielellään keskusteluja esim. kielten opetuksesta ja kielten oppimisesta eri näkökulmista.

    Pakkoruotsipalstalla asiat liittyvät tavalla tai toisella pakkoruotsiin.

    "Muut palstan keskustelijat, ovat he sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, käyvät mielellään keskusteluja esim. kielten opetuksesta ja kielten oppimisesta eri näkökulmista. "

    Tuollaiset asiat eivät varsinaisesti kuulu RKP:n agendaan, siihen kuuluu pakkoruotsi.

    Tällä alueella voi käsitellä pedagogisia menetelmiä, luonnollisesti kannattaa tehdä se suomeksi:

    http://keskustelu.suomi24.fi/tyo-ja-opiskelu/opiskelu

    Äänestä

  • jokkex_ kirjoitti:

    Pakkoruotsipalstalla asiat liittyvät tavalla tai toisella pakkoruotsiin.

    "Muut palstan keskustelijat, ovat he sitten suomen- tai ruotsinkielisiä, käyvät mielellään keskusteluja esim. kielten opetuksesta ja kielten oppimisesta eri näkökulmista. "

    Tuollaiset asiat eivät varsinaisesti kuulu RKP:n agendaan, siihen kuuluu pakkoruotsi.

    Tällä alueella voi käsitellä pedagogisia menetelmiä, luonnollisesti kannattaa tehdä se suomeksi:

    http://keskustelu.suomi24.fi/tyo-ja-opiskelu/opiskelu

    Kaikenlainen kielipolitiikka, kielten opetus kouluissa ym. kuuluu ehdottomasti tälle palstalle juuri sen takia, että ruotsin kieli kuuluu osana kielipolitiikkaan. Ongelmana tällä palstalla on jatkuvasti se, että fennomaanit eivät ole kiinnostuneita tästä keskustelusta, vaikka kutsuvatkin itseään "kieliaktiiveiksi"

    Myös muilla politiikkapalstoilla voi ottaa esiin aihepiirejä, jotka sopivat ko. puolueen toimintaan laajemminkin; esim. kehitysapu-kysymykset sopivat persujen palstalle syystä, että persujen johdolla tehtiin mittavat kehitysavun leikkaukset.

    1Äänestä

  • Sopivatjuuri.tänne kirjoitti:

    Kaikenlainen kielipolitiikka, kielten opetus kouluissa ym. kuuluu ehdottomasti tälle palstalle juuri sen takia, että ruotsin kieli kuuluu osana kielipolitiikkaan. Ongelmana tällä palstalla on jatkuvasti se, että fennomaanit eivät ole kiinnostuneita tästä keskustelusta, vaikka kutsuvatkin itseään "kieliaktiiveiksi"

    Myös muilla politiikkapalstoilla voi ottaa esiin aihepiirejä, jotka sopivat ko. puolueen toimintaan laajemminkin; esim. kehitysapu-kysymykset sopivat persujen palstalle syystä, että persujen johdolla tehtiin mittavat kehitysavun leikkaukset.

    Niin, ruotsin kielen pakottaminen on poliittinen päätös. Kielipolitiikka kuuluu siis tälle palstalle, mutta ei kielten opetukseen liittyvä pedagogiikka. Eihän päätarkoitus pakkoruotsissa ole suinkaan ruotsin kielen oppiminen.

    Kehitysavun leikkaamisessa ei tavoitteena ole kehitysyhteistyön leikkaaminen, vaan säästöt. Meillä ei ole varaa auttaa mielin määrin.

    Äänestä

  • jokkex_ kirjoitti:

    Niin, ruotsin kielen pakottaminen on poliittinen päätös. Kielipolitiikka kuuluu siis tälle palstalle, mutta ei kielten opetukseen liittyvä pedagogiikka. Eihän päätarkoitus pakkoruotsissa ole suinkaan ruotsin kielen oppiminen.

    Kehitysavun leikkaamisessa ei tavoitteena ole kehitysyhteistyön leikkaaminen, vaan säästöt. Meillä ei ole varaa auttaa mielin määrin.

    Oli kieli pakollinen tai ei, niin kielten opetuksen alaan tämäkin aihe kuuluu. Ei voida ajatella, että on keskusteltava yksipuolisesti pakollisista kielistä. Englantikin on meillä käytännön pakkokieli - myös sen pakottaminen 1. kieleksi kaikille täytyy voida kyseenalaistaa. Kaikki tämä kuuluu kielikeskusteluun, eikä joku yksittäin palstalainen voi alkaa rajata keskustelua omien mieltymyksiensä mukaan.

    Ja mitä tulee kehitysapuun, leikkaukset kohdistuivat n. miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa. Tämä tarkoittaa, että he tulevat entistä suurempina määrinä Eurooppaan, kun tuolla rahalla, joka leikattiin, heitä olisi autettu juuri siellä missä he asuvat. Eikö persut halunneetkin auttaa ihmisiä heidän omilla asuinsijoillaan?

    1Äänestä

  • " Ja mitä tulee kehitysapuun, leikkaukset kohdistuivat n. miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa. Tämä tarkoittaa, että he tulevat entistä suurempina määrinä Eurooppaan, kun tuolla rahalla, joka leikattiin, heitä olisi autettu juuri siellä missä he asuvat. Eikö persut halunneetkin auttaa ihmisiä heidän omilla asuinsijoillaan?"

    Missä lukee että jokainen ihminen joka haluaa tulla rajan yli on maahan laskettava?

    Äänestä

  • jsdkjfhkjskh kirjoitti:

    Oli kieli pakollinen tai ei, niin kielten opetuksen alaan tämäkin aihe kuuluu. Ei voida ajatella, että on keskusteltava yksipuolisesti pakollisista kielistä. Englantikin on meillä käytännön pakkokieli - myös sen pakottaminen 1. kieleksi kaikille täytyy voida kyseenalaistaa. Kaikki tämä kuuluu kielikeskusteluun, eikä joku yksittäin palstalainen voi alkaa rajata keskustelua omien mieltymyksiensä mukaan.

    Ja mitä tulee kehitysapuun, leikkaukset kohdistuivat n. miljoonan ihmisen elämään kehitysmaissa. Tämä tarkoittaa, että he tulevat entistä suurempina määrinä Eurooppaan, kun tuolla rahalla, joka leikattiin, heitä olisi autettu juuri siellä missä he asuvat. Eikö persut halunneetkin auttaa ihmisiä heidän omilla asuinsijoillaan?

    Svekohörhö huomatkoon, että sanailu lähti minun "pakkoruotsi"-kommentista. Pakkoruotsi ei kai tähänkään keskusteluun kuulu, vaikka onkin RKP:n kannalta se kieltenopetuksen keskeisin asia.

    Äänestä

  • Nämä kielikylpyihin osallistuneet ovat varmasti parempia oppilaita, koska hakeutuvat kielikylpyihin. Heidän tasonsa kertoo vain siitä, että he opiskelevat paremmalla motivaatiolla kuin muut.

    1Äänestä

  • Ei.verrannollinen kirjoitti:

    Nämä kielikylpyihin osallistuneet ovat varmasti parempia oppilaita, koska hakeutuvat kielikylpyihin. Heidän tasonsa kertoo vain siitä, että he opiskelevat paremmalla motivaatiolla kuin muut.

    ei pikkulapsi voi olla "parempi oppilas" - ei kukaan voi ennustaa lapsesta tässä suhteessa mitään, tämä on vanhempien valinta

    1Äänestä

Själv har jag lärt mig några språk efter examen till yrket, som hobby. Det har varit intressant och ökat livsglädje på många sätt. Att lära sig ett nytt språk tar tid. Om man har vanat sig vid sudier att lära andra språk, stödjar det mycket och gör sakerna lättare. Jag rekommenderar att lära sig nya språk, det öppnar dörrar säkert.

Olen opiskellut ammattitutkintojeni jälkeen uusia kieliä harrastuksena. Se on ollut mielenkiintoista ja lisännyt elämäniloa runsaasti. Uuden kielen opiskelu vaatii aikaa. Jos on tottunut opiskelemaan uutta kieltä, se tukee taas toisen kielen kohdalla ja helpottaa kovasti. Suosittelen kovasti uusien kielten opiskelua, takuulla avaa ovia.

1Äänestä
  • kunhan avautuisi joskus ovi sujuvaan suomeenkin.

    Äänestä

  • "Olen opiskellut ammattitutkintojeni jälkeen uusia kieliä harrastuksena. Se on ollut mielenkiintoista ja lisännyt elämäniloa runsaasti. Uuden kielen opiskelu vaatii aikaa..."

    On se jännää, että muiden elämänilo ei kiinnosta. Svekon mukaan vain pitäisi mennä.

    Kas kun myönnät uuden kielen opiskelun vievän aikaa. Yleensä ainakaan ruotsin opiskelu ei ole svekon mielestä mistään pois.

    Kyllä sveko on tyhmä!

    Äänestä

Venäjä kuuluu slaavilaisiin kieliin ja ruotsi germaanisiin. Molemmat kuuluvat laajaan indoeurooppalaiseen kieliryhmään, mutta ovat monessa suhteessa kaukana toisistaan. Suomen kieli taas ei kuulu indoeurooppalaiseen kieliryhmään.

Ruotsin kieli ei ole portti venäjän kieleen. Ikiaikaisesta läheisyydestä johtuen suomen kielessä on enemmän slaavilaisia lainoja kuin ruotsin kielessä.

Yleensäkin tuo portti-teoria on väärä. Se on vain osa svekopropagandaa. On selvää, että kannattaa lukea suoraan vain sitä kieltä tai niitä kieliä, joita tarvitsee.

Äänestä
  • "portti-teoria on väärä"

    "Portti-teoriat" ja muut höpötykset ovat palstafennon omia keksintöjö, joita hän yrittää laittaa muiden suuhun.

    Täällä on korkeintaan sanottu, että ruotsista on apua saksan oppimisessa.

    1Äänestä

Kylläpäs se ruotsinkieli availee portteja joka suuntaan, ja lopulta Pyhä Pietarikin toivottaa tervetulleeksi, kun ruotsia käyttää, fennot, menee siitä viereisestä portista

Äänestä

Svenskan är porten till allt fint och bra, hur kan det vara så svårt att fatta?

1Äänestä
  • Kun kirjoitat sarkasmia(ruotsiksikin), niin muista pistää hymiö tekstin perään. Muuten joku tyhmempi voi lulla sinun olevan tosissaan. ;-)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


VanhaVirkamies kirjoitti:

Niin kuin tiedetäänn, suurin osa suomen ja venäjän eroista johtuu siitä, että kyseiset kielet eivät ole sukua toisilleen. Suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas venäjä kuuluu englannin, saksan, ruotsin, ranskan ja monen muun Euroopan kielen tavoin indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Tästä kielihistoriallisesta erosta huolimatta suomen ja venäjän välillä on hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä varsinkin muoto- ja lauseopin alueella. Voisi jopa väittää, että näiden yhtäläisyyksien ansiosta suomalaisen on helpompi oppia venäjää kuin esimerkiksi ruotsalaisen tai englantilaisen. Kun suomalainen, englantilainen tai ruotsalainen alkaa opiskella venäjää vieraana kielenä, joutuu jokainen alussa näkemään yhtälailla vaivaa kyrillisen kirjaimiston, sanojen taivutuksen ja perussanaston oppimiseksi.

Mutta pidemmälle edistyttäessä suomalaista auttaa se, että moni venäjän rakenteellinen ominaisuus on tuttu äidinkielestä.

Jotta tämä ehkä yllättävältä kuulostava väite venäjän helppoudesta suomalaiselle saisi tukea, on syytä aloittaa kielten vertailu muoto- ja lauseopista, joiden suhteen suomi muistuttaa huomattavasti enemmän venäjää kuin englanti tai ruotsi.

Terveisin,

Nm. "Vanha Virkamies"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu