Äitini tapasi sanoa. Entäs muilla ?
Onnellisinta aikaa kun lapset oli pieniä
huuyytrte
9108
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oli se mukavan huoletonta aikaa. Mutta ei ole valittamista, kun nyt lentävät kotoa pois.
Onnellista aikaa, kun lapset on 0-1 vuotiaita, sen jälkeen alkaa muutaman vuoden kestävä hikoilu, kunnes lapset ovat n. 5 vuotiaita. Sitten onnellista siihen asti kun lapset on 10-vuotiaita, jonka jälkeen alkaa murrosiän kohellukset.
Sitten kun ovat 18-20 ja muuttavat pois, on onnellista, kunnes alkavat "elää omillaan" ja tulevat takaisin häntä koipien välissä ja edes takas.
Sitten onnellista aikaa kun hommaavat perheen ja on pieniä lapsenlapsia.
Sen jälkeen alkaa erotaistelut ja muut kouhotukset.
Sitten tuleekin muut ongelmat päälle.
Eli onnellista aikaa on yhteensä n. 10 vuotta, loppu on sotahistoriaa.
Vanhemmuus on elämänmittainen savotta.
Myös lapsille se on elämän parasta ja huolettominta aikaa. Tosin lapsilla on hyvä niinkauan kuin isä ja äiti elävät. Vasta sen jälkeen ymmärtää, kuinka hyvä oikein olikaan!
Kun lapset muuttaneet kotoa, voi juoda alkoholia mukavan rennosti. Lasten ollessa kotona, piti viinapulloja piilotella ties minne.
Taitaa aika kullata muistot
Voi sen tietysti noinkin nähdä. Silloin kun lapset olivat pieniä oli aina niin paljon kaikkea, kädet ja pää täynnä asioita ja juttuja, tekemistä ja huolehtimista, että sitä ei huomannut, miten onnellinen täysistä päivistä huolimatta oli.
Itse olen kuullut sellaisen sanonnan, että onnellisinta se oli silloin, kun se oli työläintä.
Juuri noin se todellisuudessa on, vaikka on työlästä, niin se on onnea. Kiittää voi että on saanut terveet lapset, jotka raskaalla työllä maailmaan saa ohjailla.
Älkää valittako aina. Miten teistäkin ajateltaisiin, jos olisitte vihreitä sinkkuja tai lesbo-homoja.
Kyllä on hianoo olla, kun on sukulaisia, eihän sitä ilman. Yksi juttu, joka tulee vanhemapana eteen, jos omat vanhemmat kuolee, sitten itse seuraavana. Perintä menisi mamuille.