Kristillisyys vastaan Jt-lahko (ja mormonismi)

Jehovan todistajien jumala on erilainen kuin kristittyjen:

"JEHOVAN TODISTAJIEN JUMALA

Jehovan todistajille tärkeä oppi Jumalasta tulee ilmi jo liikkeen nimestä. Kyseessä on Jehova- Jumalan todistajat. Mutta kuka ja millainen on tämä Jehova?
Jehova – henkiruumisjumala
Vartiotorniseuran kirjassa Tieto joka johtaa ikuiseen elämään kerrotaan Jumalasta tärkeitä asioita. Ensiksikin todetaan, että kukaan ei ole kuvaillut Jumalan kasvonpiirteitä. "Se johtuu siitä, että 'Jumala on Henki'; hänellä ei ole aineellista ruumista (Johannes 4:24)." 14 Viittaus Johanneksen evankeliumin kohtaan on muuten paikallaan – siinähän Jeesus sanoo, että Jumala on Henki – mutta Tieto -kirjassa tästä tehdään lisäksi teologinen johtopäätös: Jumalalla ei ole aineellista ruumista. Tätä raamatunkohtaa lukiessa täytyy siis tietää, että Jehovan todistajien mukaan Jumalla on hengellinen ruumis. Vartiotorni-lehdessä asia on ilmaistu selvästi: "Jumala on henkipersoona, mikä tarkoittaa sitä, että hänellä ei ole aineellista ruumista vaan hengellinen ruumis. Onko hengellä ruumis? On, sillä me luemme: 'Jos on aineellinen ruumis, on myös hengellinen.' (1. Kor. 15: 44; Joh. 4: 24) Koska Jumala on yksilö, Persoona jolla on henkiruumis, hänellä on olinpaikka, eikä hän siksi voisi olla missään muualla samaan aikaan" (VT, 1.6.1981, s. 6). Selityksen taustalla on selvästikin ajatus siitä, että englannin sana "person" tarkoittaa ihmistä, henkilöä, erillistä ruumiillista olentoa. Ajatus siitä, että persoona voisi tarkoittaa jotakin muuta, ei ole näköjään tullut mieleenkään. Joka tapauksessa tekstin kärki on suunnattu kristillisen teologian opetusta vastaan, jonka mukaan Jumala on kaikkialla läsnä oleva. "Opettamalla, että Jumala on kaikkialla läsnä, kristikunta on sekoittanut asiat ja tehnyt vaikeammaksi sen, että Jumala olisi todellinen palvojilleen. Kuinka Jumala voisi olla läsnä kaikkialla samaan aikaan?" (VT, 1.6.1981, s. 6).
Ajatus, että Jumala on "todellinen palvelijoilleen" nousee selvästi konkreettisesta ajattelutavasta. Vain ruumiillisen olennon – aikaan ja paikkaan sidotun – voidaan ajatella olevan olemassa ja käsitettävissä. Tämä näyttää olevan avain Jehovan todistajien monen opin ymmärtämiselle. Ajatus iankaikkisuuden todellisuudesta aikaan sidotun maailman rinnalla torjutaan. Siksi Jumalakaan ei voi olla samalla kertaa kuin vain yhdessä paikassa koko maailmankaikkeudessa – ei missään muualla samanaikaisesti. Saman ajattelun pohjalta nousee myös oppi ihmisen häviämisestä kuolemassa.
Jehovan todistajien Jumala ei siis voi olla kuin yhdessä paikassa yhdellä kertaa. Tästä seuraa se, että hän ei myöskään voi tietää, mitä jossakin muualla tapahtuu samanaikaisesti, ellei joku kerro sitä hänelle. Siksi Jehovan todistajien on raportoitava kaikesta mitä ovat tehneet valtakunnan hyväksi – samoin kuin tarvittaessa siitä, mitä epäilyttävää toiset ovat tehneet. Sosiologisesti asiaa tarkasteltaessa kysymyksessä on keskushallinnon vahvistaminen. Brooklynin keskustoimistoon kootaan raportteja eri puolilta maailmaa. Vuosittain tilastot julkaistaan Vartiotorni-lehdessä.
Jumalan ruumiillisuuteen liittyy myös kysymys Jumalan asuinpaikasta. Jossainhan ruumiillisen Jumalan on asuttava. "Niinpä 1. Kuningasten kirjan 8:43:ssa sanotaan, että taivas on Jumalan 'asuinpaikka'. - - Hänellä on olinpaikka korkeimmissa taivaissa" (VT, 1.6.1981, s. 6). Seuran toinen presidentti Rutherford kirjoitti kirjassaan Sovitus: "On esitetty – ja painavien syiden perusteella – sellainen ajatus, että yksi tuon tähtiryhmän [Plejadien] tähdistä olisi Jehovan asuinpaikka, ja että se muodostaisi taivasten taivaat; - - Plejadit muodostavat Jumalan iankaikkisen valtaistuimen." 15 Mitkä sitten ovat ne "painavat syyt"? Charles T. Russellin historian yhteydessä oli jo maininta Kheopsin pyramidista ja siitä, että se osoitti yhteen tähteen taivaalla: "Tähti Alcyone on siis - - se keskiyön valtaistuin - - mistä Kaikkivaltias hallitsee maailman kaikkeutta." 16 Alcyone on Plejadien kirkkain tähti. Rutherford ei päässyt irti Russellin kiinnostuksesta Kheopsin pyramidia kohtaan. On
14 Tieto, s. 23.
15 Sovitus, s. 14.
16 Tulkoon valtakuntasi, s. 358.

mielenkiintoista panna merkille, että mormonien Jumala asuu lähellä Kolob-planeettaa, kun taas Jehovan todistajien Jumala asuu Alcyonella, kummassakin tapauksessa kaukana maasta – ja ihmisten arkielämästä."

http://www.sti.fi/luennot/files/ML220910.pdf

Alcyonesta ei viime aikoina ole enää puhuttu niin paljon Jt-porukoissa. ;) Kuten ei vuodesta 1914:kaan.

Ja Jt-porukoilla on Jumalan nimikin sitten pielessä:

"Jumalan nimi Jehova

Tieto -kirjassa sanotaan myös, että tosi Jumalalla on nimi. "Raamatun hepreaa kirjoitettiin ilman vokaaleja. Siksi ei pystytä tietämään tarkasti, miten Mooses, Daavid tai muut entisaikoina eläneet ihmiset lausuivat nuo neljä konsonanttia (hwhy), joista Jumalan nimi muodostuu. Jotkut tutkijat esittävät, että Jumalan nimi on voitu lausua 'Jahve', mutta he eivät pysty olemaan siitä varmoja. Suomessa on lausumistapa 'Jehova' ollut käytössä jo satoja vuosia, ja monien kielten vastaava muoto hyväksytään nykyään laajalti." 17
Tähän on tehtävä pari huomautusta. Ensiksikin on selvää, että Jumalan nimen muoto "Jehova" on ehdottomasti virheellinen. Nimeä ei ole koskaan tarkoitettu lausuttavaksi niin. Juuri siksi juutalaiset Raamatun kopioijat olivat yhdistäneet kaksi sanaa – toisesta konsonantit ja toisesta vokaalit. Kysymys on samasta asiasta, kuin jos otettaisiin konsonantit sanasta "kissa" ja vokaalit sanasta "koira" ja yhdistettäisiin ne. Tuloksena olisi vaikkapa "kosisa", joka ei tarkoita mitään – ei kissaa eikä koiraa. Tällä menetelmällä haluttiin välttää Jumalan nimen lausuminen turhaan – jopa Raamattua luettaessa. Mutta eihän esimerkiksi rukouksessa ole tärkeätä se, käytetäänkö oikeaa Jumalan nimeä, vaan se ketä rukoillaan. Kristityt puhuttelevat Jumalaa isäksi, eikä meillä voi olla kuin yksi isä.
Huomiota herättää myös se, miten asioita perustellaan. Jehova-nimeä perustellaan enemmistö- periaatteella, mikä on täysin vastoin Vartiotorni seuran periaatteita. Seuran periaatteiden mukaan kaikki täytyy perustella Raamatulla. Tosin joskus perusteluksi kelpaa vaikkapa tietosanakirja. Enemmistöperiaate ei kuitenkaan yleensä kelpaa. Lisäksi se nimi, joka suomalaisessa Raamatussa Jehovan tilalla on ollut kauemmin, on Herra, ja vastaava nimi hyväksytään nykyään laajemmin kuin Jehova. Näin ollen Tieto -kirjan perustelut ovat riittämättömät. Syytä on myös ottaa huomioon Jehovan todistajien vaatimus täsmällisestä tiedosta. Siitä ei näytä olevan jälkeäkään edellä.
Epäselvä ja harhaanjohtava on myös Jehova-nimen kieliopillinen selitys. "Nimi Jehova on yksi muoto heprealaisesta verbistä, joka merkitsee 'tulla joksikin'. Jumalan nimi merkitseekin 'hän saattaa tulemaan (joksikin)'." 18 Kyseessä on heprean verbi hwh, josta ei ole olemassa muotoa jehowa(h). Jos tarkoitetaan muotoa 'hän saattaa tulemaan (joksikin)', se on jahwe(h) (hif'ilin imperfekti yks. 3. pers. mask.). Niinpä Jehovan todistajat itse asiassa osoittavat, että Jahve on nimen oikea muoto."

-lähteenä sama linkki kuin ylempänä

Kun Jt-lahko tekee niin suurta numeroa, että juuri tiettyä erisnimeä pitäisi käyttää, niin pitääkö sen nimen olla sitten väärin kirjoitettu, vaikka se lopulta taisi tulla huomatuksi...No Jt-lahkohan ei mielellään myönnä virheitään ja sitä huonommin mitä huomiota herättävämmässä asiassa virhe on.