Tämä ei oikeastaan ole kovin kaukaista historiaa. Nykyisten vanhusten isovanhemmat ovat ehkä kokeneet tämän.
Ja silti tästä puhutaan tosi vähän.
Vuoden 1868 nälänhätä!
Tammikuussa kuoli 8 000
Helmikuussa 9 400
Maaliskuussa 14 500
Huhtikuussa 20 600
Toukokuussa 25 200
Vuoden 1868 aikana kuoli yhteensä 137 700 henkeä.
Käsittämätöntä hävitystä.
Eikä kiinnosta ketään... Tärkeämpää on pohtia sitä, mitä joku kaukopartio teki Rätinäjärvellä 13.2.1943. Olisiko alikersantti Löppösen haavoittuminen voitu välttää? Ja minne katosi sotamies Männistö?
Unohdettu nälänhätä 1868
nälkäpaniikki
63
668
Vastaukset
- totta-turiset
Kaksi katovuotta peräkkäin. Järvet oli jäässä vielä keskikesällä. Viljaa ei saatu satamiin, rautateitä ei ollut, vesireitit jäässä. Rannikolla meni paremmin mutta sisämaassa syötiin männyn kylkeä.
Kamala oli tilanne, mutta ei se ketään kiinnosta, kun suuret aatteet ja sotiminen ei liity asiaan.- Jipk
Samaa olen ihmetellyt pidempään. Suomi ei ole historiassaan kohdannut suurempaa katastrofia kuin nämä nälkävuodet. Sisällisosta 1918 tai maailmansodan menetykset eivät pääse lähellekään.
- kummajuttu
eiks ollu edes kalastusvälineitä maassa ?
- ratikkaat
Kalavedet olivat tiukasti rajattuja haltijoidensa käyttöön. Nälänhätä ei koskenut koko väestöä, vaan lujimmilla oli tilaton ja muu vähävarainen väestö. Sama koski metsästystäkin. Metsästyslupa oli vain harvoilla.
- dfaff
ratikkaat kirjoitti:
Kalavedet olivat tiukasti rajattuja haltijoidensa käyttöön. Nälänhätä ei koskenut koko väestöä, vaan lujimmilla oli tilaton ja muu vähävarainen väestö. Sama koski metsästystäkin. Metsästyslupa oli vain harvoilla.
Metsästyslupa oli pieni puute, salametsästystä on harjoitettu aina, mutta aseita oli vain harvoilla ja olivat kehnoja suustaladattavia. Sitäpaitsi luuletko etteikö eläinkanta kärsinyt näistä vuosista?
99yx - Kropsu
Paappani kertoi ,että kuulemma Kyrönjoestakin jäät olivat lähteneet vasta heinäkuussa niiden nälkävuosien aikana..
- KaikkiKiinnostaa
Ei historialliset tapahtumat ole kilpailemassa keskenään! JOS haluat kertoa vuodesta 1868 niin tee se ihmeessä!
Minä siinä sinua avustan:-)
1868
Kesä oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Sadon kypsyminen ennen syyskylmiä ei ollut varmaa, ja huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Johan Vilhelm Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Kansalle jaettiin myös tietoa sienten käytöstä ruokana, hätäleivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä.
Elokuussa oli ensimmäinen halla, joka ei vielä aiheuttanut tuhoja. Syyskuun 3. päivänä alkoi pakkanen, joka hävitti kypsymättömän viljan melkein kokonaan etenkin maan pohjoisosissa. Tämän jälkeen tuli vielä useita muita hallaöitä, ja loputkin sadosta tuhoutui. Perunasato turmeltui runsaiden syyssateiden vuoksi.
Viljaa jaettiin käsitöitä, airoja, villoja, lankoja, ruoteita, lankkuja, vasikannahkoja ja lampaannahkoja vastaan. Kun ruokavarastot loppuivat, suurten väkijoukkojen oli lähdettävä Pohjois- ja Itä-Suomesta kerjuulle pysyäkseen hengissä.
Vuonna 1866 astui Suomessa voimaan viinan kotipolton kieltävä laki. Virallinen perustelu oli raittiusaate, mutta todellisuudessa kysymys oli viljan saatavuudesta. Talonpojat ansaitsivat enemmän polttamalla viljan viinaksi, kuin myymällä sen jauhettavaksi. Tämä pahensi ennestäänkin heikkoa elintarviketilannetta ja niinpä senaatti kielsi viinan kotipolton. Olojen parantuessakaan ei Suomessa enää saanut valmistaa laillisesti kotipolttoista viinaa ja laki on samankaltainen tänäkin päivänä- näinkö.se.oli
kekek-kekek kirjoitti:
Sienetkään ei kyllä tykkää kylmästä kesästä.
Arvelitko, että jos viljaa ei riitä viinaksi poltettavaksi, niin ainahan sienet?
- adfaf
Ja viljaa tuli pitkissä säkeissä Venäjältä, kuten 1870-luvulla syntyneet kertoivat vanhempiensa kertoneen. Onneksi oltiin jo Venäjän suuriruhtinaskunnassa, sillä Ruotsista ei taatusti olisi tullut mitään typerille suomalaismoukille...
yx88
- kurjaaonollut
Suurissa osissa maata syötiin pettua, jäkälää, ruumenia yms. keväällä -18 tai -19. En ole varma kumpana mutta näin vain oli.
Viljan tuonti Venäjältä katkesi ja halla vei perunasadon suuressa osassa Suomea. - kurjaaonollut
Köyhä kansa kuoli silloinkin kuten aina. Taloissa riitti viljaa mutta sitä annettiin vain niille, joilla oli varaa maksaa.
Noista nälänhädistä puhutaan aina ikäänkuin ne olisivat koskeneet tasapuolisesti KOKO kansaa. Ei se kuiteskaan niin mennyt.- TurhaToivo
"Noista nälänhädistä puhutaan aina ikäänkuin ne olisivat koskeneet tasapuolisesti KOKO kansaa. Ei se kuiteskaan niin mennyt. "
Ei se koskaan NIIN mene. Venäjän Tiltu on ja pysyy pultsarina eikä ketään voi väkisin nostaa ihmiseksi! - ljadfn
Kansaa oli kerjuulla jälleen kansalaissodankin jälkeen. Ja taloissa oli viljaa, mutta eipä juuri leivänkannikkaa "punikille pentuineen" annettu.
SE ei kovin nopeasti unohdu vielä 3. ja 4.:ssäkään polvessa.
- Aikansasipilä
Snelluhan se oli asialla
- anna_toki_palaa
No, mutta mikäs estää avaajaa. Siitä vain, anna palaa vaikka tuon lohduttoman toukokuun osalta. Valaise meitä moukkia. Kirjoita nyt vaikka edes pari kappaletta asiaa ko. toukokuusta.
- ei_mutta
Ei tuota vuotta ole mitenkään unohdettu! Vähänkään maamme historiasta tietävälle aloittajan jutut ovat tuttuja. Asian märehtiminen lienee osoitus nykykoulun olemattomasta historianopetuksesta.
Tuohon aikaan Venäjältä olisi tosiaan saanut viljaa, mutta maamme oli autonominen, eivätkä maamme johtajat halunneet ostaa syötävää velaksi. Sitten kun viljaa lopulta alettiin hankkimaan, oli pahin tilanne jo ohi.- TurhaaVäkinää
Maailmankauppa ja viestintä ei ollut kovinkaan toimivaa 1868 eikä siihen aikaan saanut saamannopeasti ruoka-avustuksia kuten tänä päivänä. Elettiin purjeveneiden aikaa...
- älä-känitä-taas
TurhaaVäkinää kirjoitti:
Maailmankauppa ja viestintä ei ollut kovinkaan toimivaa 1868 eikä siihen aikaan saanut saamannopeasti ruoka-avustuksia kuten tänä päivänä. Elettiin purjeveneiden aikaa...
Älä känitä. Pietarista tulee ja tultiin myös silloin purjelaivalla alle päivässä Helsinkiin. Hevosella matkaan meni 1-2 päivää. Mikään viestinkulun hitaus ei ollut syynä mihinkään, vaan se ettei viestiä edes haluttu lähettää.
Teikäläiselle on taas vaan niin vaikiaa myöntää että Suomen hallitushan se taas möhli kaiken, kuten pääesikuntakin möhli kesällä 1944 suurhyökkäyksen vastaanoton. - älä-känitä-taas
älä-känitä-taas kirjoitti:
Älä känitä. Pietarista tulee ja tultiin myös silloin purjelaivalla alle päivässä Helsinkiin. Hevosella matkaan meni 1-2 päivää. Mikään viestinkulun hitaus ei ollut syynä mihinkään, vaan se ettei viestiä edes haluttu lähettää.
Teikäläiselle on taas vaan niin vaikiaa myöntää että Suomen hallitushan se taas möhli kaiken, kuten pääesikuntakin möhli kesällä 1944 suurhyökkäyksen vastaanoton.Ja vielä viestinkulkuun liittyen kun unohti: 1850-luvulla rakennettu lennätinlinja Helsinki-Pietari kirjaimellisesti lennätti viestin perille sekunneissa tai minuuteissa.
Mutta tietenkään lennätystä ei tapahtunut, jos mieluummin puhalleltiin kädet munissa.
Eli se siitä känityksestäsi taas. - älä-känitä-taas2
TurhaaVäkinää kirjoitti:
Maailmankauppa ja viestintä ei ollut kovinkaan toimivaa 1868 eikä siihen aikaan saanut saamannopeasti ruoka-avustuksia kuten tänä päivänä. Elettiin purjeveneiden aikaa...
Maailmankaupassa viestit sinkoili myös: Atlannin yli lennäteltiin 1866 ja Euroopasta Intiaan 1864. Purjelaivat sinkoili sen jälkeen vauhdikkaasti ympäri maailman, kun tilaus oli tehty.
Tiedätkö sinä oikeastaan mistään mitään? Pelkkää känitystä vaikuttaa antisi olevan asiassa kuin asiassa. - TarkkisKuljettaaViljaa
Jopas Tarkkispoika saikin hepulin?
Onko Pietari jokin viljapelto?
Saadakseen apua ulkomailta täytyy olla rahaa ostaa sitä. Merikuljetus kestää yhä tänäkin päiviä kohtalaisen pitkään! Purjekaudella vielä moneen kertaan pitempään!
Mikään ei ole mahdotonta sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä itse...
" Purjelaivat sinkoili sen jälkeen vauhdikkaasti ympäri maailman, kun tilaus oli tehty."
Todellako? Taisi toimia peräti nopeammin kuin vuonna 2017? - älä-känitä-jarru
"Merikuljetus kestää yhä tänäkin päiviä kohtalaisen pitkään! Purjekaudella vielä moneen kertaan pitempään"
Kuten arvata saattaa, et tiedä tästäkään asiasta yhtään mitään. 1800-luvun 14-17 solmua matkanneet purjelaivat oli lähes yhtä nopeita (joskus jopa nopeampiakin) kuin nykyiset 15-19 solmua kulkevat rahtialukset. Puhutaan n. puolen vuorokauden erosta, jos Suomeen tullaan Saksasta ja parin tunnin erosta, jos matkataan Pietarista esim. Helsinkiin.
"Moneen kertaan pidempään" :D Vanha jarru taas känittää. Painu v*ttuun. - a-siantuntija
älä-känitä-jarru kirjoitti:
"Merikuljetus kestää yhä tänäkin päiviä kohtalaisen pitkään! Purjekaudella vielä moneen kertaan pitempään"
Kuten arvata saattaa, et tiedä tästäkään asiasta yhtään mitään. 1800-luvun 14-17 solmua matkanneet purjelaivat oli lähes yhtä nopeita (joskus jopa nopeampiakin) kuin nykyiset 15-19 solmua kulkevat rahtialukset. Puhutaan n. puolen vuorokauden erosta, jos Suomeen tullaan Saksasta ja parin tunnin erosta, jos matkataan Pietarista esim. Helsinkiin.
"Moneen kertaan pidempään" :D Vanha jarru taas känittää. Painu v*ttuun.Purjelaivoja ei Suomenlahdella talvella kulje paljonkaan. Pietarista Helsinkiin pääsi vasta vapun jälkeen.
- kusemme.päällesi
älä-känitä-jarru kirjoitti:
"Merikuljetus kestää yhä tänäkin päiviä kohtalaisen pitkään! Purjekaudella vielä moneen kertaan pitempään"
Kuten arvata saattaa, et tiedä tästäkään asiasta yhtään mitään. 1800-luvun 14-17 solmua matkanneet purjelaivat oli lähes yhtä nopeita (joskus jopa nopeampiakin) kuin nykyiset 15-19 solmua kulkevat rahtialukset. Puhutaan n. puolen vuorokauden erosta, jos Suomeen tullaan Saksasta ja parin tunnin erosta, jos matkataan Pietarista esim. Helsinkiin.
"Moneen kertaan pidempään" :D Vanha jarru taas känittää. Painu v*ttuun.Känittäjälle itselleen: Kuinka lujaa kulkivat 1968 jäänmurtajat purjein Saksasta Suomeen ?
Mitähän sinäkin purjelaivamestari täällä teet. Jos vilja olisikin saatu satamaan Suomeen niin kauanko sitä olisi kuskattu hevoskyydeillä sisä-Suomeen ja mistä moiset hevosarmadat olisi saatu ? - kusemme.päällesi
kusemme.päällesi kirjoitti:
Känittäjälle itselleen: Kuinka lujaa kulkivat 1968 jäänmurtajat purjein Saksasta Suomeen ?
Mitähän sinäkin purjelaivamestari täällä teet. Jos vilja olisikin saatu satamaan Suomeen niin kauanko sitä olisi kuskattu hevoskyydeillä sisä-Suomeen ja mistä moiset hevosarmadat olisi saatu ?Siis: ....1868....
- hghghfghgfh
älä-känitä-taas2 kirjoitti:
Maailmankaupassa viestit sinkoili myös: Atlannin yli lennäteltiin 1866 ja Euroopasta Intiaan 1864. Purjelaivat sinkoili sen jälkeen vauhdikkaasti ympäri maailman, kun tilaus oli tehty.
Tiedätkö sinä oikeastaan mistään mitään? Pelkkää känitystä vaikuttaa antisi olevan asiassa kuin asiassa.Snellmann oli viimeiseen asti niin talousmies ja oli tarkka velkaantumisesta.Siksi apuakin vasta pyydettiin kun oli jo hiukan myöhäistä. Myös suurten talojen siemenvijojen kasvustot myös tuhoutuivat vaikka kokoilla yritetiin hallaa häätää ja myös ruoka heiltäkin loppui työväelle.
- dfaffd
a-siantuntija kirjoitti:
Purjelaivoja ei Suomenlahdella talvella kulje paljonkaan. Pietarista Helsinkiin pääsi vasta vapun jälkeen.
jaa talavella... Purjereellähän olis homma nopeimmin käynyt (hyvällä tuulella). Eikä ainaskaan olis tarvinnut pelätä jäänmurtajien väyliä.
- markka.tärkeämpi
Suomi olisi saanut ulkomailta velkaa viljan ostoon mutta Snellman jarrutti velan ottoa koska markka oli uusi valuutta eikä hän halunnut sille huonoa mainetta. Aiheutti välillisesti kymmenien tuhansien kuoleman. Lausui kuulemma että ainahan 'heikot sortuu'.
- kuuluisa-kommentti
Suomen eliitin mielipidehän oli yleisesti luokkaa "Miksei kansa syö leivoksia?", kun heille kerrottiin että nyt alkais kansa olla aika nälissään kun leipä on loppu.
Kuvastaa hyvin näiden älykköjen älyä. - SoeonYöstä
Tuntuu kuvaavan paremminkin punatulkkujen kuvitelmia, joista se äly puutuu:-D
- ruoka-loppui
Jotku haluavat näemmä luoda mielikuvaa, ettei valtiovalta ja eliitti olisi välittänyt kansan surkeasta ruokatilanteesta. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa mutta palvelee kyllä hyvin niitä tahoja, jotka yrittävät kaikissa asioissa syyllistää niitä tahoja, jotka he kokevat aatteellisista syistä perivihollisiksi.
Suomessa ei ollut tuohon aikaan varmuusvarastoja ruokahuoltoon. Kukin talo ja kylä eli "kädestä suuhun", eli seuraavan vuoden siemenvilja osattiin tietysti varata mutta useamman vuoden säätiloista johtunut peräkkäinen katovuosi söi konkreettisesti "tuhkatkin pesästä". Siemenviljakin loppui, se syötiin, eikä sekään riittänyt, monessa talossa loppui kaikki mahdollinen syötävä ja oli lähdettävä kerjuulle.
Suuremmat "kartanot" oli tietysti paremmassa asemassa isompien resurssien vuoksi sekä parempien liikenneyhteyksien ansiosta. Sama kohtalo niilläkin silti oli, samassa veneessä istuivat. On liioittelua syyllistää vauraampaa väestönosaa yleisestä nälänhädästä, joka johtui sääolosuhteista. Eriarvoisuus ja varallisuuden epätasainen jakautuminen toki pahensi köyhemmän väestönosan kohtaloa, eikä inhimillinen apu ollut tuohon aikaan niin itsestäänselvä asia kuin nykyisin. Monet varmasti kuolivat nälkään myös itsekkäiden isäntien auttamishalun puutteeseen.
Voidaan tietysti arvostella sitä, ettei valtiovalta ollut osannut varautua ennalta tällaiseen tilanteeseen. Ruoka-avun tarpeeseen herättiin liian myöhään eikä apua todellakaan saatu perille sääolosuhteiden vuoksi niin ripeästi kuin olisi ollut kohtuullista olettaa.
Kyläkohtaiset viljamakasiinit kai tulivat sittemmin pakollisiksi varmuusvarastoiksi lainsäädännön voimalla vastaavien katovuosien varalta.
Hyvä aloitus.
Noita vuosia ja niiden merkitystä ei ole historianopetuksessa riittävästi tuotu esille. Tuon kokemuksen myötä Suomen kansa sai perusteellisen opetuksen siitä, mitä "siemenvilja" tarkoittaa. Vuodet 1917-18 oli pieni muistutus, tuolloin olosuhteet oli jo kuitenkin aivan eri mallilla.- einehalunneet
,,,,,Suomessa ei ollut tuohon aikaan varmuusvarastoja ruokahuoltoon.,,,
Kyllä tuohon aikaan jo oli pitäjien viljamakasiineja. Ne vaan olivat tyhjillään koska isännät eivät pitäjänkokouksissa suostuneet maksamaan sitä mitä viljan varastointi olisi vaatinut kuluja.
- Ylikessu72
Muistelmia wanhojen tarinoista: isäni suku oli kotoisin hyvin järvi- ja kalarikkaalta alueelta. Kalastus toi sen verran särvintä kaikille, ette kuolleisuus ollut merkittävää noina vuosina. Sonnit syötiin ja lehmät pyrittiin säästämään. Eli alueelliset erot olivat isoja.
- MuistonPysyvyys
Kuinka monta muistomerkkiä on pystytetty tuon nälänhädän muistoksi?
Tällaisen vaatimattoman vanhan muistomerkin löysin Hämeenlinnasta:
http://yle.fi/uutiset/3-8877708
Mutta uudempia muistomerkkejä ei taida olla laisinkaan?
Miksi ei? Kaiken maailman hiihtäjille ja iskelmälaulajille pystytetään patsaita, mutta 150 000 nälkään kuollutta halutaan unohtaa.
Onko taustalla häpeä? Häpeä siitä, että Suomi oli vielä 1860-luvulla Euroopan surkeimpia paikkoja asua?
Irlantilaisten suhtautuminen historiaansa on toisenlainen. Irlannin suurta nälänhätää (1845-1852) muistetaan kymmenin muistomerkein:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_memorials_to_the_Great_Famine- KyyninenKaiffari
Huvittavin muistomerkki on "Sodan ajan naisen muistomerkki" Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Heikki_Haivaoja_Sodanajan_naisen_muistomerkki_1996.jpg
Siis muistomerkki ihmisille, jotka tekivät sen, mitä jokainen normaali ihminen tekee olosuhteista riippumatta. Ruokki lapsensa, pesee pyykit, siivoa kodin...
Jo se, että olet elänyt sota-aikana, tekee sinusta sankarin. Sota ylevöittää. Se tekee kaikesta merkityksellistä, muistamisen arvoista. Mannerheim, Raatteen tie, Porilaisten marssi! Ooh ja aah!
Pian saadaan varmaan "Sodan ajan hevosten muistomerkki"? (Tai ehkä sellainen on jo jossain.)
Mutta jos kuolet jossain typerässä nälänhädässä... Ketä kiinnostaa? - väärä_nimimerkki
Et ole kyyninen, olet vain asioista tietämätön typerys.
- hyviä-havaintoja
KyyninenKaiffari kirjoitti:
Huvittavin muistomerkki on "Sodan ajan naisen muistomerkki" Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Heikki_Haivaoja_Sodanajan_naisen_muistomerkki_1996.jpg
Siis muistomerkki ihmisille, jotka tekivät sen, mitä jokainen normaali ihminen tekee olosuhteista riippumatta. Ruokki lapsensa, pesee pyykit, siivoa kodin...
Jo se, että olet elänyt sota-aikana, tekee sinusta sankarin. Sota ylevöittää. Se tekee kaikesta merkityksellistä, muistamisen arvoista. Mannerheim, Raatteen tie, Porilaisten marssi! Ooh ja aah!
Pian saadaan varmaan "Sodan ajan hevosten muistomerkki"? (Tai ehkä sellainen on jo jossain.)
Mutta jos kuolet jossain typerässä nälänhädässä... Ketä kiinnostaa?Totta puhut. Sotalapsistahan on jossain yhteyksissä yritetty myös tehdä jotain veteraaneja... Liekö syynä sitten veteraaniyhdistysten pakottava tarve saada varmisteltua olemassaoloaan kun oikeat veteraanit on kohta poissa ja rahaa pitäisi saada kerättyä oman työpaikkansa varmistaakseen.
Ei se homma nyt ihan niin voi mennä. Veteraanit veteraaneina, eikös juu. - Kdudj
Varkaudessa on myös muistomerkki vuonna 1868 kuolleille nälänhädän uhreille, jotka oli haudattu joukkohautaan.
- dsfaf
KyyninenKaiffari kirjoitti:
Huvittavin muistomerkki on "Sodan ajan naisen muistomerkki" Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Heikki_Haivaoja_Sodanajan_naisen_muistomerkki_1996.jpg
Siis muistomerkki ihmisille, jotka tekivät sen, mitä jokainen normaali ihminen tekee olosuhteista riippumatta. Ruokki lapsensa, pesee pyykit, siivoa kodin...
Jo se, että olet elänyt sota-aikana, tekee sinusta sankarin. Sota ylevöittää. Se tekee kaikesta merkityksellistä, muistamisen arvoista. Mannerheim, Raatteen tie, Porilaisten marssi! Ooh ja aah!
Pian saadaan varmaan "Sodan ajan hevosten muistomerkki"? (Tai ehkä sellainen on jo jossain.)
Mutta jos kuolet jossain typerässä nälänhädässä... Ketä kiinnostaa?"Sodan ajan hevosten muistomerkki". Tottakai! Samoin myös sotakoirille!
Kaiken maailman mieleltään ja mielikuvitukseltaan kyyniset kaiffarit sen sijaan ei olisi edes yhdenkään sota-ajan hevosen paskan arvoinen. Ei edes kesällä kärpäsien ruokkijana. - adfaf
KyyninenKaiffari kirjoitti:
Huvittavin muistomerkki on "Sodan ajan naisen muistomerkki" Helsingissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Heikki_Haivaoja_Sodanajan_naisen_muistomerkki_1996.jpg
Siis muistomerkki ihmisille, jotka tekivät sen, mitä jokainen normaali ihminen tekee olosuhteista riippumatta. Ruokki lapsensa, pesee pyykit, siivoa kodin...
Jo se, että olet elänyt sota-aikana, tekee sinusta sankarin. Sota ylevöittää. Se tekee kaikesta merkityksellistä, muistamisen arvoista. Mannerheim, Raatteen tie, Porilaisten marssi! Ooh ja aah!
Pian saadaan varmaan "Sodan ajan hevosten muistomerkki"? (Tai ehkä sellainen on jo jossain.)
Mutta jos kuolet jossain typerässä nälänhädässä... Ketä kiinnostaa?Et näytä edes osaavan kuvitella mitä naiset sodan aikana saivat aikaan!
Suomen naiset pääsivät vähemmällä, mutta toisin esim. II. maailmansodan suurimmissa häviäjävaltioissa Saksassa ja Itävallassa.
Miehet olivat rintamalla eikä vain 3-5 vuotta vaan olivat lisäksi sotavankeudessa varsinkin Venäjällä aina 1950-luvun alkupuolelle saakka. Suurin osa näistä tullut enää koskaan takaisin.
Sen jälkeen miehet olivat ryssien käsittelyn ja "täyshoidon" jälkeen siinä kunnossa, että eivät pystyneet työhön vielä pitkään aikaan. Jos enää koskaan.
Heti ryssien "eliitti"joukkojen vallattua "natsialueet! nämä raiskasivat kymmeniä tuhansia naisia lapsista vanhoihin mummoihin saakka, ryöstöistä ja murhista puhumattakaan. Tästä ei kuitenkaan saanut puhua ennen kuin kommunismin mätäpaise puhkesi.
Kaikki työt tehtaasta maanviljelykseen oli naisten käsissä ja sodan jälkeen vielä hajalle pommitettujen kaupunkien siivous aina tiilien puhtaaksi harjausta myöten näiden uudelleen käyttämiseksi. Lapset ja muu talous siinä ohella.
Näistä kärsimyksistä ei ole tehty minkäänlaista numeroa eikä pystytetty muistomerkkejä -ainakaan riittävästi.
- muutkuolkoonnälkään
Kuka vielä jauhaa yli 100 vuotta vanhoja asioita, punikkien syytä kaikki jos punikit olisivat hallinneet tätä maata ruokaa ei olisi annattu kuin punakaarilaisille.
- G.C
Nälkävuosien historia on hyvin tunnettu ja dokumentoitu. Itse opin perusasiat jo koulun penkillä ja kirjastoista sekä netistä löytyy runsaasti lisätietoa aiheesta kiinnostuneille. Nälkävuosien uhreille on pystytetty ainakin kymmeniä muistomerkkejä ympäri Suomea, viimeisin niinkin myöhään kuin 1987 eli 120 vuotta jälkeenpäin.
- Jipk
Kyllä mutta kunnollinen perusteltu keskustelu ruokakriisin syistä puuttuu.
Kun rinnalla kuitenkin jaksetaan jauhaa monta kertaluokkaa inhimillisenä tragedian vähäpätöisemmistä talvi-ja jatkosodista saa se keskustelut näyttämään surkuhupaisilta. - G.C
Jipk kirjoitti:
Kyllä mutta kunnollinen perusteltu keskustelu ruokakriisin syistä puuttuu.
Kun rinnalla kuitenkin jaksetaan jauhaa monta kertaluokkaa inhimillisenä tragedian vähäpätöisemmistä talvi-ja jatkosodista saa se keskustelut näyttämään surkuhupaisilta.Luuletko siis, että nälänhädän syyt on jätetty analysoimatta alan tutkimuksissa? Vai kuvitteletko, että Suomi24:n Historia-palstan etusivun ulkopuolelle jääneet asiat ovat "unohdettuja"? Mutta nythän voit tuoda esille oman syvällisen näkemyksesi aiheesta.
- tavis24
Olipas elitistinen näkemys.
Koska historian ammattilaiset ovat asian analysoineet, niin asiaa ei ole unohdettu.
Ihan sama, mitä loput 99,99% suomalaisista asiasta ajattelevat. Vai ajattelevatko mitään.
Samalla elitistisellä asenteella voidaan todeta, että säveltäjä Hugo Ingeliusta ei ole unohdettu, koska Suomessa on ainakin kolme musiikin tutkijaa, jotka tuntevat hyvin Ingeliuksen koko tuotannon. - G.C
tavis24 kirjoitti:
Olipas elitistinen näkemys.
Koska historian ammattilaiset ovat asian analysoineet, niin asiaa ei ole unohdettu.
Ihan sama, mitä loput 99,99% suomalaisista asiasta ajattelevat. Vai ajattelevatko mitään.
Samalla elitistisellä asenteella voidaan todeta, että säveltäjä Hugo Ingeliusta ei ole unohdettu, koska Suomessa on ainakin kolme musiikin tutkijaa, jotka tuntevat hyvin Ingeliuksen koko tuotannon.== Koska historian ammattilaiset ovat asian analysoineet, niin asiaa ei ole unohdettu
Juuri näin, hyvin tiivistetty! Juuri siksi esimerkiksi Egyptin faaraot ja Assyrian kuninkaat eivät ole unohdettuja, kuten suurin osa aikalaisistaan.
Tosin en itse ole millään tavoin "historian ammattilainen" kuten ei kukaan lähipiirin tuttavani tai sukulaisenikaan. Silti uskallan sanoa, että meistä ainakin kolme neljästä tietää, mistä on kysymys, kun joku ottaa puheeksi "suuret nälkävuodet".
- hatut-ja-myssyt
Lienee paljon muitakin historian tapahtumia kuin suuri nälänhätä 1868, jotka ansaitsisivat paljon enemmän huomiota. Ihmisiä vaan kiinnostaa tietyt asiat historiassa enemmän ja niistä tehdään myös tutkimusta runsaammin aivan "mediaseksikkyyden" vuoksi. Lähihistoria kiinnostaa käsittääkseni suuria massoja enemmän kuin lähipiirin muistista jo kadonnut vanhempi aika.
Kuinka hyvin esim. tunnemme Suomen sodan aikaista poliittista historiaa verrattuna maailmansotien politiikkaan.- Klinkspori
Suomen sota oli selkeä juttu.
Turpiin tuli. Ihan täysillä. Game over.
Ja sitten käännettiin takit. Kehuttiin kilvan tsaaria ja Venäjää. Oltiin keisarin kaikkein uskollisimmat alamaiset. Kapinahankkeita seuraavan sadan vuoden aikana nolla.
Koska se oli noin selkeä juttu, niin ei siitä saa väittelyä aikaiseksi.
Toista se oli vuosina 1917-1918. Silloin kansakunnan linja oli lievästi sanottuna hukassa. Mitään asiaa ei saatu sovittua ilman helvetinmoista riitaa. Ja tappelu jatkuu vieläkin, myös täällä s24-historiapalstalla. - ehkä-jotain-muutakin
Klinkspori kirjoitti:
Suomen sota oli selkeä juttu.
Turpiin tuli. Ihan täysillä. Game over.
Ja sitten käännettiin takit. Kehuttiin kilvan tsaaria ja Venäjää. Oltiin keisarin kaikkein uskollisimmat alamaiset. Kapinahankkeita seuraavan sadan vuoden aikana nolla.
Koska se oli noin selkeä juttu, niin ei siitä saa väittelyä aikaiseksi.
Toista se oli vuosina 1917-1918. Silloin kansakunnan linja oli lievästi sanottuna hukassa. Mitään asiaa ei saatu sovittua ilman helvetinmoista riitaa. Ja tappelu jatkuu vieläkin, myös täällä s24-historiapalstalla."Turpiin tuli. Ihan täysillä. Game over."
- kylläpäs oli yksinkertainan juttu
- Stuppi
Pahinta oli se ettei ollut viljaa pontikan keittämiseen ollenkaan.
Samana vuonna kotipoltto kiellettiin vielä kokonaan.- ownwfrjne
Keskisadot tuolloin vielä tietenkin pieniä ja jonkun 40kg ohrasadon laitto rankkiin paloviinassa kyllä ruokataloudessa tuntui.
- Evry
1868 oli pikkujuttu. Alle 10 %:tia kuoli. 1695 - 1697 kuoli melkein 30 %:tia .
- histofriikki
Nykyään ihmiset järkyttyvät siitä, jos joku koripallovalmentaja heittää huonoa läppää homoista.
Vuonna 1695 kauhistuttiin siitä, että nälkä tappoi kaikki lapset. Sen olisi vielä voinut hyväksyä, että menee neljä viidestä, mutta että kaikki... - kuoltiin.sitä.ennenkin
histofriikki kirjoitti:
Nykyään ihmiset järkyttyvät siitä, jos joku koripallovalmentaja heittää huonoa läppää homoista.
Vuonna 1695 kauhistuttiin siitä, että nälkä tappoi kaikki lapset. Sen olisi vielä voinut hyväksyä, että menee neljä viidestä, mutta että kaikki...On mennyt perheitä myöhemminkin. Vuonna 1836 on minun ukkini ukin koko perhe, puoliso ja neljä lasta, kuolleet. Että pieniä ja keksittyjä ovat nykysuomalaistenkin murheet. Kuten se, että Trumppi ei päästä 7 muslimimaan kansalaisia USAan. Näyttää sekottavan monen suomalaisenkin kaalit pelkkä järkytys noin kamalan päätöksen johdosta. Kun ei käsitetä sitä, että itsenäinen valtio päättää keitä sen rajojen yli kulkee. Sitä ei päätetä kansainvälisesti.
Syytä ei kirkonkirjoissa ole. Hän meni sitten 8 v kuluttua uusiin naimisiin ja sitä minäkin sitten olen. - ljssdfla
Minun ukkini ukki on vasta syntynyt 1844 eli siis samana vuonna! Haudattujen kirjasta luulisi kyllä kuolinsyyn löytyvän ainakin jollekin kuolleista?
Olet oikeassa siinä, että suomalaisten murheen ei luulisi olevan kaukaisen USA:n maahanmuuttopolitiikka (vaikka onhan se tietysti kateellista katseltavaa).
Eikä se olisikaan, mikäli media ei asiasta tarkoituksella, systemaattisesti ja väsymättömästi rummuttaisi. Ja täytyyhän niiden, sillä kenen leipää syöt... Nykysuomalaiset ovat lapsellisen herkkäuskoisia, kommunismin aivopesun kokeneet itäeurooppalaiset takuulla eivät!...
89yx
- hjhjhkhk
--------------------------------
Suurin syy ”suurten nälkävuosien” väestökatasrofille löytyy Suomen senaatista. Sitä voidaan osoittaa syyttävällä sormella. Sen toiminta hädänalaisten ja nälkäänäkevien auttamiseksi oli ollut olematonta. Suomen senaatti ummisti korvansa ihmisten hädältä. Se sulki silmänsä hädänalaisten suomalaisten näkemiseltä.
Esimerkiksi Venäjän arojen ”Mustan mullan” alueilla olivat jo silloinkin satojen vuosien perinteet viljankasvattamisesta ja leipäviljakaupasta. Suuret määrät myyntiin menevää viljaa olisi ollut siellä silloinkin. Ne olivat vain odottaneet siellä suomalaisia viljanostajia.
USA:n hedelmällisillä preerioilla oli valtavia viljapeltoja ja valtavia viljavarastoja jo silloin. Maailman suureen viljakauppaan kasvattivat rahan perään ja arvon – ymmärtävät yhdysvaltalaiset silloinkin. Ehkä, USA:n vuosien 1861-1865 sisällissota oli ollut vaivansa ja häiritsevä tekijä?
-------------------------------------
Nälkävuodet näkyy yhä perimässämme, mekin siis kärsimme noiden aikojen takia-. - fadf
Luvut lienee seonneet, ovat maahanmuuttajatilastosta 2015-2016.
88yx - dfadf
Tästäkin puhutaa melko vähän : paljonko suomalaisia kuoli nälkään ja sen seurauksiin 50 vuotta myöhemmin Tammisaaressa, Hennalassa ym.?
Oliko silloin näitä onnettomia auttamassa yhtä paljon "kristillisiä", Punaisen Ristin ym. järjestöjä kuin viime aikoina EI-suomalaisia, hyväkuntoisia pakolaisia?
88yx- Jipk
150000 vs. 30000 viisinkertainen ero suurilla nälkävuosilla vs. sisällissodan leirit.
- nälkään.tappoivat
Jipk kirjoitti:
150000 vs. 30000 viisinkertainen ero suurilla nälkävuosilla vs. sisällissodan leirit.
Ehti kuolla vain 30 000 kun tappajilta loppui aika. Tarkoitus oli tappaa kaikki leiriläiset eli 90 000 jo keskikesään mennessä. Se olisi ollut nopeudessaan jo kaikkien aikojen ennätys.
- Jipk
nälkään.tappoivat kirjoitti:
Ehti kuolla vain 30 000 kun tappajilta loppui aika. Tarkoitus oli tappaa kaikki leiriläiset eli 90 000 jo keskikesään mennessä. Se olisi ollut nopeudessaan jo kaikkien aikojen ennätys.
No ajat oli erilaiset, mutta eihän tuo tietenkään suomalaisia mairittele. Nythän esimerkiksi Syyrian sodassa on käytössä hallituksen taholta antautuville armahdus, jossa aseiden laskemisen jälkeen säästyy henki ja kansalaisluottamuskin palaa. Suomen sisällissodassa kohtelu oli raakaa antautuneillekin.
- nälkävieraanamme
Viimeisin suuri nälänhätä taitaa olla vasemmiston masinoima uutinen 90-luvun vaihteessa joka levitettiin onnistuneesti ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.
"Suomessa 200 000 ihmistä näkee nälkää"- juttu löi läpi Amerikkaa myöten ja ruoka-apua tarjottiin nälkäisille jaettavaksi. Ennen EU-aikaa tämä oli meillä uskomatonta.
Sittemmin leipäjonot muuttuivat jokapäiväiseksi näyksi josta ei edes sdp ole enää elämöinyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931702
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2291420- 871321
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!65995Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46832
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809