Mistä ja miksi on rakennettu kuvitelma.

Siltä se vaikuttaa, kuitenkin mainostetaan kuinka markkinaehtoisia oikein ollaankaan - kunhan valtio tukee.

Ei tietenkään, ns. perustasoista, yleiskoulutusta ei tarvitse.
Mutta esim. työllisyyskoulutukset ovat sellaisia, joka yritysten olisi järjestettävä ja kustannettava.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Ei tietenkään, ns. perustasoista, yleiskoulutusta ei tarvitse.
Mutta esim. työllisyyskoulutukset ovat sellaisia, joka yritysten olisi järjestettävä ja kustannettava.

Lue lisää

Eli suuri osa jää ilman koulusta ja joutuu samaan asemaan missä kansa teillä Venäjällä on: Kurjuteen. Kovikealkoholia ja kanttuvei viisikymppisenä.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Ei tietenkään, ns. perustasoista, yleiskoulutusta ei tarvitse.
Mutta esim. työllisyyskoulutukset ovat sellaisia, joka yritysten olisi järjestettävä ja kustannettava.

Lue lisää

Mitä tarkoitat perustasoisella yleiskoulutuksella? Lyhyt aikuiskoulutushan on vielä perustasoisempaa, työllisyyskoulutuksesta puhumattakaan.

Ei enää ole koulutusta , joka turvaa ammatin ja ammattitaidon koko loppuelämäksi. Ammatteja kuolee ja uusia syntyy koko ajan ja taidot vanhentuvat. Lisäksi lähes jokainen työntekijä joutuu vaihtamaan ammattia jopa useita kertoja elämänsä aikana.

Oma mallini on, ettei nuoria istuteta ammattikoulussa enää kolmea vuotta, vaan siirrytään valtion tarjoamaan jatkuvaan koulutukseen, jossa työntekijöiden ammattitaidot päivitetään pitkin työuran. Myös uuden ammatin opettelemisen tulee olla mahdollista jopa kesken työuran, eikä niin, että koulutukseen päästäkseen on oltava ensin 500 päivää (pian 400) päivää työttömänä.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Mitä tarkoitat perustasoisella yleiskoulutuksella? Lyhyt aikuiskoulutushan on vielä perustasoisempaa, työllisyyskoulutuksesta puhumattakaan.

Ei enää ole koulutusta , joka turvaa ammatin ja ammattitaidon koko loppuelämäksi. Ammatteja kuolee ja uusia syntyy koko ajan ja taidot vanhentuvat. Lisäksi lähes jokainen työntekijä joutuu vaihtamaan ammattia jopa useita kertoja elämänsä aikana.

Oma mallini on, ettei nuoria istuteta ammattikoulussa enää kolmea vuotta, vaan siirrytään valtion tarjoamaan jatkuvaan koulutukseen, jossa työntekijöiden ammattitaidot päivitetään pitkin työuran. Myös uuden ammatin opettelemisen tulee olla mahdollista jopa kesken työuran, eikä niin, että koulutukseen päästäkseen on oltava ensin 500 päivää (pian 400) päivää työttömänä.

Lue lisää

Tarkoitan siis perusopetusta, normaalikoulutus, lukio ja ammattikoulu. Ammatinhankkiminen siinä perinteisessä muodossa nuorille.

Sen jälkeen, juuri tuo aikuiskoulutus ja työllisyyskoulutus, ovat oikeastaan pelkkää tyhjänpäiväistä ajankulua, jotka eivät liity ammattiin tai sen hankkimiseen. Niistä ei juurikaan kostu kukaan muu, kuin koulutuksen järjestäjä, siis se jolta palvelu ostetaan. Veronmaksajien piikkiin.

Miksi ihmeessä valtio tarjoaisi ammattikoulutusta yritysten työntekijöille ja ammattitaidon ylläpitoa yrityksille, millaisen "organisaation" rakentaisit siihen siihen väliin, jotta "valtiollinen", joskin luultavasti yksityisiltä palvelun tarjoajilta osaittaisiin ostaa kulloinkin tarvittavat ammattikoulutukset?

Toki uuden ammattin voisi opetella, mutta se olisi nimenomaan yritysten tehtävä kouluttaa tarvitsemiaan työntekijöitä, ammatteihin, eikä yhteiskunnan pyrkiä ennakoimaa mitä ammatteja ja millaista ammattitaitoa seuraavaksi tarvitaan. Yritykset siis itse, omalla kustannuksellaan kouluttavat tarvitsemansa ammattilaiset.

Veronmaksjien tehtävä se ei ole.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Tarkoitan siis perusopetusta, normaalikoulutus, lukio ja ammattikoulu. Ammatinhankkiminen siinä perinteisessä muodossa nuorille.

Sen jälkeen, juuri tuo aikuiskoulutus ja työllisyyskoulutus, ovat oikeastaan pelkkää tyhjänpäiväistä ajankulua, jotka eivät liity ammattiin tai sen hankkimiseen. Niistä ei juurikaan kostu kukaan muu, kuin koulutuksen järjestäjä, siis se jolta palvelu ostetaan. Veronmaksajien piikkiin.

Miksi ihmeessä valtio tarjoaisi ammattikoulutusta yritysten työntekijöille ja ammattitaidon ylläpitoa yrityksille, millaisen "organisaation" rakentaisit siihen siihen väliin, jotta "valtiollinen", joskin luultavasti yksityisiltä palvelun tarjoajilta osaittaisiin ostaa kulloinkin tarvittavat ammattikoulutukset?

Toki uuden ammattin voisi opetella, mutta se olisi nimenomaan yritysten tehtävä kouluttaa tarvitsemiaan työntekijöitä, ammatteihin, eikä yhteiskunnan pyrkiä ennakoimaa mitä ammatteja ja millaista ammattitaitoa seuraavaksi tarvitaan. Yritykset siis itse, omalla kustannuksellaan kouluttavat tarvitsemansa ammattilaiset.

Veronmaksjien tehtävä se ei ole.

Lue lisää

Ei enää ole vakituisia työpaikkoja, eikä siten yrityksillä tarvetta ryhtyä kouluttamaan työntekijöitään. Paljon kätevämpää ja halvempaa laittaa pois ikääntyneet työntekijät, joiden osaaminen on vanhentunut ja ottaa tilalle nuoria tai edes nuorehkoja, joiden osaaminen on ajan tasalla. Yli 50-vuotiaita ei ole palkattu enää aikoihin.

Kyllä suomalaisten työntekijöiden osaamisen pitää olla kansantaloudellisestikin ajatellen ajan tasalla, jos haluamme pitää työpaikat ja kilpailla hieman maailmanmarkkinoillakin.

Aikuiskoulutukseen on jo olemassa valmis organisaatio. Sitä tarjoaa yleensä sama koulutusyhtymä, joka kouluttaa nuoretkin. Aikuiskoulutus on meillä vain liian pientä ja koulutettavien valitseminen vanhan ajattelun vanki. Valitettavasti niinkin myöhään kuin 1980-luvulla nuorten ammattikoulutusta pidennettiin vuodella tai jopa kahdella kaiketi jonkin ulkomaisen mallin mukaan. Pian kuitenkin huomattiin, ettei opetettavaa olekaan opintovuosien suhteessa, mistä johtuen nuorten koulupäivät ovat varsinkin loppuvaiheessa erittäin lyhyitä ja suurin osa koulupäivistä on "etäpäiviä". Rahaa palaa tuhottomasti noin tehottomaan koulutukseen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei enää ole vakituisia työpaikkoja, eikä siten yrityksillä tarvetta ryhtyä kouluttamaan työntekijöitään. Paljon kätevämpää ja halvempaa laittaa pois ikääntyneet työntekijät, joiden osaaminen on vanhentunut ja ottaa tilalle nuoria tai edes nuorehkoja, joiden osaaminen on ajan tasalla. Yli 50-vuotiaita ei ole palkattu enää aikoihin.

Kyllä suomalaisten työntekijöiden osaamisen pitää olla kansantaloudellisestikin ajatellen ajan tasalla, jos haluamme pitää työpaikat ja kilpailla hieman maailmanmarkkinoillakin.

Aikuiskoulutukseen on jo olemassa valmis organisaatio. Sitä tarjoaa yleensä sama koulutusyhtymä, joka kouluttaa nuoretkin. Aikuiskoulutus on meillä vain liian pientä ja koulutettavien valitseminen vanhan ajattelun vanki. Valitettavasti niinkin myöhään kuin 1980-luvulla nuorten ammattikoulutusta pidennettiin vuodella tai jopa kahdella kaiketi jonkin ulkomaisen mallin mukaan. Pian kuitenkin huomattiin, ettei opetettavaa olekaan opintovuosien suhteessa, mistä johtuen nuorten koulupäivät ovat varsinkin loppuvaiheessa erittäin lyhyitä ja suurin osa koulupäivistä on "etäpäiviä". Rahaa palaa tuhottomasti noin tehottomaan koulutukseen.

Lue lisää

Nimenomaan ei ole ei tavallisiin töihin vakituisia paikkoja, eikä niitä synny, niin kauan kuin yhteiskunta pyrkii pitämään yrityksille työvoimareserviä ja kouluttamaan, verovaroin yrityksille kulloiseenkin tarpeeseen työntekijöitä.

On aika omituista, luoda kuvaa, siis ns. toteuttavan portaan työskentelyssä, tehdastyössä yms. että koulutustarve on kova, ja koulutetaan ja koulutetaan, ja kuitenkin n. 98 % tehdatöistä, yms. toteuttavasta työstä on sen tasoista jonka jonkainen normaali ihminen oppii.

Johtaminen, ns. johtavaan asemaan taas opiskelu on vielä hölmömpää ilman "trasselikokemusta", kuten nyt on aivan liian moni "johtaja" liikkeellä.

Niin sanottua uudelleen koulutusta ammatteihin joissa ei ole kysyntää tekijöistä, siis ei yritystä joka kouluttaa, ei ole aiheellista yhteiskunnan varoinkaan kouluttaa, koska jos sellainen henkilö sitten paikan löytää, on hänen koulutuksensa "vanhentunutta". Ei siis oikeasti ole, vaan lähinnä nykyään työnanatajien aivottomien vaatimusten vuoksi. Kaupan osapäiväkassan, nollatuntisopimuksella ei todellakaan tarvitse olla doplomi-ekonomi, eikä edes merkantti.

Yritykset maksavat työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta varsin kohtuullisen hinnan sillä, että työntekijä on poissa pelistä ja siten, että tämä ns. harjoittelee työpaikallaan, mikä ei ole erityisen tuottavaa sekään. Korostan vielä helpompana vaihtoehtona, että työntekijä potkitaan pellolle ja tilalle palkataan nuorempi henkilö, jonka osaaminen on ajantasalla.

Ei kaupan alalla ole tarvetta yhteiskunnan tarjoamaan koulutukseen. Jokaisella kauppaketjulla ja jopa yksittäisellä kaupalla on oma kassajärjestelmänsä, jonka saloja ei yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tunne. Juuri siksi kaupan ala kouluttaa kassaneitinsä yksinomaan itse.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Yritykset maksavat työntekijöidensä täydennyskoulutuksesta varsin kohtuullisen hinnan sillä, että työntekijä on poissa pelistä ja siten, että tämä ns. harjoittelee työpaikallaan, mikä ei ole erityisen tuottavaa sekään. Korostan vielä helpompana vaihtoehtona, että työntekijä potkitaan pellolle ja tilalle palkataan nuorempi henkilö, jonka osaaminen on ajantasalla.

Ei kaupan alalla ole tarvetta yhteiskunnan tarjoamaan koulutukseen. Jokaisella kauppaketjulla ja jopa yksittäisellä kaupalla on oma kassajärjestelmänsä, jonka saloja ei yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tunne. Juuri siksi kaupan ala kouluttaa kassaneitinsä yksinomaan itse.

Lue lisää

Yritysten tehtävä on tuottaa, valtion tehtävä ei ole varmistaa heille voittoja.
Yli 50, millään koulutustasolla eivät työllisty . . . no meillä valtaosa on 50, mutta selvä linja on, että 40 vuotias on liian vanha. Tosiasiassa vanhempien kokemus korvaa todella pitkälle valtaosan koulutuksesta.

Yhteiskunta maksaa kaupan alan koulutukset, siis tienaataan koulutuksenkin ajan.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Yritysten tehtävä on tuottaa, valtion tehtävä ei ole varmistaa heille voittoja.
Yli 50, millään koulutustasolla eivät työllisty . . . no meillä valtaosa on 50, mutta selvä linja on, että 40 vuotias on liian vanha. Tosiasiassa vanhempien kokemus korvaa todella pitkälle valtaosan koulutuksesta.

Yhteiskunta maksaa kaupan alan koulutukset, siis tienaataan koulutuksenkin ajan.

Lue lisää

Yhteiskunta maksaa kaupan alan koulutuksesta käytännössä vain työllisyyskurssit, joilla ei ole yhtäkään työnantajaa valmiiksi, kuten asiakaspalvelukurssit ja ruotsin kielen kurssit. Eivätkä ne mihinkään työllistämiseen johdakaan. Kauppias näkee lähes ensisilmäyksellä, kykeneekö työnhakija hyvään asiakaspalveluun, saati voi testata, osaako hän ruotsia.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Yhteiskunta maksaa kaupan alan koulutuksesta käytännössä vain työllisyyskurssit, joilla ei ole yhtäkään työnantajaa valmiiksi, kuten asiakaspalvelukurssit ja ruotsin kielen kurssit. Eivätkä ne mihinkään työllistämiseen johdakaan. Kauppias näkee lähes ensisilmäyksellä, kykeneekö työnhakija hyvään asiakaspalveluun, saati voi testata, osaako hän ruotsia.

Lue lisää

Yhteiskunta maksaa kaupanalan työntekijän koulutuksen, voin siis pitää häntä täysin tuottavassa työssä ja yhteiskunta maksaa hänen "koulutuksensa".

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Yhteiskunta maksaa kaupanalan työntekijän koulutuksen, voin siis pitää häntä täysin tuottavassa työssä ja yhteiskunta maksaa hänen "koulutuksensa".

. . . . .

Sama tilanne lähes joka alalla.

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Yhteiskunta maksaa kaupanalan työntekijän koulutuksen, voin siis pitää häntä täysin tuottavassa työssä ja yhteiskunta maksaa hänen "koulutuksensa".

Voi vittu, minkä kerroit! Kauppaopistot on yksityistettävä ja heti! Olivathan ne yksityisiä jo toista sataa vuotta sittenkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_Porvari-_ja_Kauppakoulu

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Voi vittu, minkä kerroit! Kauppaopistot on yksityistettävä ja heti! Olivathan ne yksityisiä jo toista sataa vuotta sittenkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raahen_Porvari-_ja_Kauppakoulu

Lue lisää

Mitä tuo kuuluu asiaan, eikä edes kiinnosta mitkään kauppaopistot, no niiden naiset . . . mutta miten tuo liittyy asiaan?

Turmiola.Tommi kirjoitti:

Mitä tuo kuuluu asiaan, eikä edes kiinnosta mitkään kauppaopistot, no niiden naiset . . . mutta miten tuo liittyy asiaan?

Siten että porvarit maksoivat ennen itse työntekijöidensä koulutuksen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Siten että porvarit maksoivat ennen itse työntekijöidensä koulutuksen.

Nimenomaan ja mm. siksi tämä homma on perseellään. Sen lisäksi että voin teettää kolme kuukautta ilman palkkaa työtä, sitä kutsutaan työkokeiluksi !