Hei!
Kaikki eivät tykänneet minun automaattisesta kirkkoherruudesta. Kirkkoherruus oli maallista valtaa alunperin, ja valta meni isältä pojalle ja suvussa.
Minun hovisukututkijani tutkii minun sukuja jossa minä olen lähtöhenkilönä.
Työ on vielä kesken. Hän tekee minulle esipolvikaavioita, eli näen siitä kaikki henkilöt joista polveudun suoraan alenevassa polvessa. Näissä päästään 1400 luvulle saakka näillä näkymin.
1400 - 1500 luvun kirkkoherruus oli maallista valtaa. Katolisuus taittui jossakin tuossa vaiheessa Suomessa. Minun kantaisiäni, joista polveuden suoraan on kirkkoherroina ollut puoli tusinaa historiassa.
Mutta ilmeisesti minun esipolvia on siitä taaksepäin roomalaiskatolisessa vallanpidossa. Suomen kirkkoherrat olivat roomalaiskatolisen vallan jälkeläisiä ja maailman valtaa pitäviä sukuja, sillä valta meni isältä pojalla ja suvuissa.
Jaakko Illka 1545 - 1597 nuijasotapäällikkö esim. josta myös polveudun suoraan alevassa polvessa oli kruunun miehiä hänkin, eli valtaa pitävien isien ja sukujen jälkeläinen.
Kirkkohistorian tuntija tuntisi Suomen kirkkojen syntyhetket parhaiten. -Mielenkiintoisen tutkimusaiheen sain tutkia muutamia kantaisiäni tarkemmin joista tietoa historiasta löytyy.
Seuraavat 1400 - 1500 luvun kirkonmiehet- kirkkoherrat ovat nämä joista polveudun suoraan alenevassa polvessa;
1.) Matti Laurinpoika Stutaeus , Stuut, s.1550 Ilmajoen kirkon järjestyksessä toinen kirkkoherra, vuosina 1574-1597. Nuijasodan vuoksi Klaus Flemingin sotilaat tappoivat kirkkoherran.
Jaakko Ilkka lähti sotaan esimiestään vastaan. Upporikkaan Jaakon sydän heltyi talonpoikien puolelle, kun sotilaiden veronkeruu Turun linnan sotilaiden ylläpitoon jätti köyhiä perheitä nälkään sotilaiden tyhjentäessä mielivaltaisesti perheiden ruokavarastoja.
Jaakolla 1545 - 1597 oli oma purjelaiva, hän oli vallesmanni, ratsutilallinen joka oli osa maan puolustusjärjestelmää. Hän oli Ilmajoen toiseksi suurin maanostaja.
Myös Jaakko Ilkasta polveudun suoraan alenevassa polvessa.
2.) Laurentius Stuut, Tammelan kirkon kappalainen s.1520.
3.) Matias Johannes Mulli, Tammelan kirkkoherra 1557-1575.
4.) Johannes Mulle, Köyliö kappalainen 1512, s. 1460.
5.) Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut), Hämeenkyrön kirkkoherra 1549-1560.
Ilmajoki Jaakko Ilkka, Isäntä 1585-1597, Nuijasotapäällikkö s. 1545 prob Ilmajoki k. 27.1.1597.
Stuutin suku on isännöinyt Suomen kirkkoherruutta ainakin myös Turun Tuomiokirkossa. _Tässä on minulle mielenkiintoinen tutkimusaihe tutkia näiden kirkkoherrojen sukuasioita, ja pyrkiä selvittämään myös juurian taaksepäin.
Ilmeistä on tietenkin kuitenkin että nämä ovat olleet roomalaisen vallaneperimystä ristiretkien vuoksi, ja ovat maailman valtaa pitäviä sukuja, -kuninkaallistenkin ja keisarien sukuja.
Toisen kotiseutuni kansanperinteen ohella minulla on mielenkiintoinen tutkimusaihe kantaisissäni.
- Joillekin pitää erikseen mainita, että "automaattinen kirkkoherruus" on huumoria.
On tärkeileviä tosikkoja, jotka eivät huumoria ymmärrä. Pitävät toisen tyhmänä mielellään, ja nostavat omaa leukaansa, mutta tietotaito riittää vain sanojen saivcarteluun, ja laskemaan sanoja montako rahvaanomaista sanaa löytää.
Tällaisia ihmisiä on vetovastuissa. En kuitenkaan ole kenenkään alainen, vaan vietän eläkepäiviäni. Minun esimieheksi pääsee vain tekemällä kanssani työsopimuksen, josta näen minkälaiseen alaistaitoon minun tulee orientoitua tumpeloiden mielivallan sijasta.
En ole julkinen henkilö -keskustelen foorumilla. Blogi ja foorumit eivät tee luonnollisesta oikeushenkilöstä julkista henkilöä.
Jos jollakin on kirkkohistorian osoitteita antaa -linkkejä- millä pääsee Suomen kirkkohistoriaan- toki hakukoneella pääsee aina tietenkin.
T. jarinhotelli
Kaikki eivät tykänneet minun automaattisesta kirkkoherruudesta. Kirkkoherruus oli maallista valtaa alunperin, ja valta meni isältä pojalle ja suvussa.
Minun hovisukututkijani tutkii minun sukuja jossa minä olen lähtöhenkilönä.
Työ on vielä kesken. Hän tekee minulle esipolvikaavioita, eli näen siitä kaikki henkilöt joista polveudun suoraan alenevassa polvessa. Näissä päästään 1400 luvulle saakka näillä näkymin.
1400 - 1500 luvun kirkkoherruus oli maallista valtaa. Katolisuus taittui jossakin tuossa vaiheessa Suomessa. Minun kantaisiäni, joista polveuden suoraan on kirkkoherroina ollut puoli tusinaa historiassa.
Mutta ilmeisesti minun esipolvia on siitä taaksepäin roomalaiskatolisessa vallanpidossa. Suomen kirkkoherrat olivat roomalaiskatolisen vallan jälkeläisiä ja maailman valtaa pitäviä sukuja, sillä valta meni isältä pojalla ja suvuissa.
Jaakko Illka 1545 - 1597 nuijasotapäällikkö esim. josta myös polveudun suoraan alevassa polvessa oli kruunun miehiä hänkin, eli valtaa pitävien isien ja sukujen jälkeläinen.
Kirkkohistorian tuntija tuntisi Suomen kirkkojen syntyhetket parhaiten. -Mielenkiintoisen tutkimusaiheen sain tutkia muutamia kantaisiäni tarkemmin joista tietoa historiasta löytyy.
Seuraavat 1400 - 1500 luvun kirkonmiehet- kirkkoherrat ovat nämä joista polveudun suoraan alenevassa polvessa;
1.) Matti Laurinpoika Stutaeus , Stuut, s.1550 Ilmajoen kirkon järjestyksessä toinen kirkkoherra, vuosina 1574-1597. Nuijasodan vuoksi Klaus Flemingin sotilaat tappoivat kirkkoherran.
Jaakko Ilkka lähti sotaan esimiestään vastaan. Upporikkaan Jaakon sydän heltyi talonpoikien puolelle, kun sotilaiden veronkeruu Turun linnan sotilaiden ylläpitoon jätti köyhiä perheitä nälkään sotilaiden tyhjentäessä mielivaltaisesti perheiden ruokavarastoja.
Jaakolla 1545 - 1597 oli oma purjelaiva, hän oli vallesmanni, ratsutilallinen joka oli osa maan puolustusjärjestelmää. Hän oli Ilmajoen toiseksi suurin maanostaja.
Myös Jaakko Ilkasta polveudun suoraan alenevassa polvessa.
2.) Laurentius Stuut, Tammelan kirkon kappalainen s.1520.
3.) Matias Johannes Mulli, Tammelan kirkkoherra 1557-1575.
4.) Johannes Mulle, Köyliö kappalainen 1512, s. 1460.
5.) Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut), Hämeenkyrön kirkkoherra 1549-1560.
Ilmajoki Jaakko Ilkka, Isäntä 1585-1597, Nuijasotapäällikkö s. 1545 prob Ilmajoki k. 27.1.1597.
Stuutin suku on isännöinyt Suomen kirkkoherruutta ainakin myös Turun Tuomiokirkossa. _Tässä on minulle mielenkiintoinen tutkimusaihe tutkia näiden kirkkoherrojen sukuasioita, ja pyrkiä selvittämään myös juurian taaksepäin.
Ilmeistä on tietenkin kuitenkin että nämä ovat olleet roomalaisen vallaneperimystä ristiretkien vuoksi, ja ovat maailman valtaa pitäviä sukuja, -kuninkaallistenkin ja keisarien sukuja.
Toisen kotiseutuni kansanperinteen ohella minulla on mielenkiintoinen tutkimusaihe kantaisissäni.
- Joillekin pitää erikseen mainita, että "automaattinen kirkkoherruus" on huumoria.
On tärkeileviä tosikkoja, jotka eivät huumoria ymmärrä. Pitävät toisen tyhmänä mielellään, ja nostavat omaa leukaansa, mutta tietotaito riittää vain sanojen saivcarteluun, ja laskemaan sanoja montako rahvaanomaista sanaa löytää.
Tällaisia ihmisiä on vetovastuissa. En kuitenkaan ole kenenkään alainen, vaan vietän eläkepäiviäni. Minun esimieheksi pääsee vain tekemällä kanssani työsopimuksen, josta näen minkälaiseen alaistaitoon minun tulee orientoitua tumpeloiden mielivallan sijasta.
En ole julkinen henkilö -keskustelen foorumilla. Blogi ja foorumit eivät tee luonnollisesta oikeushenkilöstä julkista henkilöä.
Jos jollakin on kirkkohistorian osoitteita antaa -linkkejä- millä pääsee Suomen kirkkohistoriaan- toki hakukoneella pääsee aina tietenkin.
T. jarinhotelli
Vastaukset 12
Vanhimmat
Katoavaista Kristuksen tuntemisen rinnalla.
Tuossa on sukua tutkineet sukulaiset ja kyllähän siellä hallitsijoita löytyy, aivan tuonne Välimerelle asti.
Itseäni ei se niin kiinnosta - olen serkultani kysynyt - paljonko sieltä löytyi hevosvarkaita?
Niin, taivastiellä asioilla ei ole kohdaltani mitään virkaa, koska Jumalan edessä ollaan tasa-arvoisia - perillä näitä ei mitään muistella jne.
Siis se, mikä tässä ajassa kiiltää ei ole minun.
Mitä minun katseeseen käy - on Kristus - ristiinnaulittuna - ylösnousseena - Ylimmäisenä pappina - tulevana Kuninkaana ja Ylkänäni. Siis katson hallitsijaa - edessäpäin. Morsiamen sydän on siellä ja siksi hallintavalta onkin tulevaa - uudessa maassa.
He+vad+så....
Tietenkin olisi voinut ilmituoda se, että kansanperinteen tähden tutkin tätäkin asiaa - näin olisi asia tullut aivan omaan valoonsa.
___Minä keskustelen foorumilla. Kansan perinteeseen alueella mistä kirjoitan (Etelä-Pohjanmaa) liittyy aivan muuta kuin minun sukuhistoria. Minun oman sukuni työssä on suurta ansiota kuitenkin ollut ajokalujen rakentajina. Tunnen nuo ajokalut -olen isieni ajokalut -kollegojensa ajokalut sydämellä opiskellut, niin että ne osaan unissanikin.
Sain tietää maineikkaat kantaisäni, joista suoraan polveudun alenevassa polvessa, ja asia on minusta hauska- siksi mainitsen. Nämä kun liittyvät Suomen kirkon suurmiehiin, eikö vain. Maineikasta kirkkoherrasukua. Stuut isännöi ainakin Turun kirkon kirkkoherruutakin.
Minun kaksi kantaisää on Studeukseja, ja kumpaanenkin kirkkoherroja.
Kaksi Mullen sukuusta- Minun pitää nuo sukujen historiat vielä historiasta tutkia.
Mutta minun sukututkijani on pätevä, että en paskaa puhu, ja en sotke asiaa;
- että suku ja polveutuminen alenevassa polvessa on kaksi eri asiaa;
- Sukututkijani tekee ja tutkii nimenomaan minun esipolvia, joista polveudun suoraan alenevassa polevessa- esipolvikaaviota, -ei sukukirjaa. Hänellä on siihen oma vaikutin liittyen maineikkaan kantaisäni sukututkimukseen, ja hänenkin kantaisä on Olof Mulle, josta polveutuu suoraan.
T. jarinhotelli
Ei kansanperinteeseen sinänsä kuulu minun suku- ja munanjuuret- mutta ovathan nuo kansanperinteen miehiä Suomen historiassa.
Niissä riittää minulle mielenkiinnon kohdetta.
Kansanperinteen missio on ollut toisenlainen aihe kuitenkin.
Liityy käsityö-teollisuuteen ja siinä hevoskärryihin.
Täällä löytyi; http://suku.genealogia.fi
Toivotaan että linkki toimii, -otan linkin uusiksi jos ei toimi.
t. jarinhotelli
Täällä pitäisi toimia; ? https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjcmuKXseXRAhUDM5oKHWFfCp0QFggzMAQ&url=http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9459.html&usg=AFQjCNFPyKsgzXjO-36lETbYcz8cFxhmCg&sig2=vhVQno46Z_G_Qj_muM-z4g&bvm=bv.145822982,d.bGs
Etkös sinä ole aiemmin kehunut olevasi kuuluisan potkukelkkasepän pojan kaimakin?
Potkukelkkoja on sepät joitakin tehneet toki, kun joku on tuonut sepälle puut.
Minun suvussa oli puutaidot kyllä- mutta ajokalujen valmistus oli verkostoitunut ammattikuntiin; -seppiä, sepänsällejä, puuseppiä ja puunikkareita, toppareita eli verhoilijoita, maalareita, ajokalukauppiaita ja -myyjiä.
Suomen suurin ajokalujen ammattikuntien käsityöteollisuuden verkoston alku oli Ilmajoen Könnillä, jossa valmistettin Suomen parhaat hevosvaunut 1780-1850 väliselle ajalle ajoittui. 1820 Könnin ajokalut olivat maineessa.
Könni oli 1700 luvun ammattikoulu jossa oli aina pari tusinaa oppilaita; kankaan kudontaa, minttuviinan valmistusta, kellojen tekoa, hienoja aikansa kirurgian työvälineitä, paloruiskujen valmistusta, ja ajokalujen valmistusta.
Könnnin sällien mukana sepäntaitoa levisi maakuntiin. Jalasjärvellä jatkoi yksi Könnin sälli Frigård poikineen. Kurikassa muutama maatiais-seppä Viitalan ja Kampin kylissä- ja Ilmajoen Nopankylässä minun kantaisä Juha I senior 1821-1905 aloitti seppänä 1840, ja Ilmajoen I- historian kirjoittaja kertoo seniorin osanneet valmistaa Könnin "Palkeet" mallista kiesiä. Näitä palakehia pienempää kokoa saattoivat Könnin taitoisen sepät tehdä omissa pajoissaan. Isännät ja kaupungissa niitä osteltiin; Kuva; Pienet Könnin Palkeet; https://4.bp.blogspot.com/-VAdx84mU2wA/Vyf0Vr3rvKI/AAAAAAABM_c/ZWBJvQ9qijg5r26hpDH9H9ZiY854Bx5YACLcB/s640/IMG_6560.JPG
Ilmajoen Nopankylän ajokalujen rakennuksen käsiteollisuus 1840 - 1960 oli Suomen suurin yli 30 pajallaan. Viimeinen reki valmistui minun sukuni pajasta 1960; Arvo Hautamäkäki 1903-1975. Kun laskee Nopankylän pajojen sällien koulutuksen, joita takoi kahdessa naapurikylässä; Huissin kylässä ja Jurvassa tusinan verran -ja nämä raudoittivat Nopankylän puunikkarien ajokalupuita nouseen pajojen volyymin saldo yli 40 pajan. Hämeen Tuuloksen ja Hauhon kylissä oli yhteensä vastaavaa ajokalukäsityö- teollisuutta 24 pajan voimalla. Hämeen ajokalujen ajokalujen malleja alettiin jäljitellä 1910 saakka, ja uusia kärrymalleja, joissa oli suoraa linjaa- eikä koverrettavaa ja taivutettavaa puuta -oli nopeampaa valmistaa.
Kurikassa maaseppien työ päättyi vuonna 1900 aloittaneeseen ajojalutehtaaseen.
Kurikan sepät menivät tehtaaseen työhön, tai toimivat omassa pajassaan tehtaan alihankkijoina. Ajokalutehdas loi aivan omat mallistonsa.
Minun isoisä Juha III Rikhard 1889-1968 valmisti viimeisen ajokalun noin 1955. Maineikkaat sepät saivat raatamalla oman talon, ja isoisäni kasvatti aikansa mittavan maatilan ja oli torppariajan jälkeen maatilan isäntä ja maineikas kärryseppä. Maa oli arvossaan, mutta ajokalujen myynti väheni autojen myötä.
Isoisäni isä Juha II junior 1862-1937 oli historian tuottelian ajokaluseppä; 100 kiesiä ja 80 kirkkorekeä vuodessa. Hänen kerrotaan "panneen omin käsin kärryt päiväs rautoihin (hänellä oli joitakin osia valmiiksi taottuna varastossa) -kun sepät usein tuhersivat yksien kärryjen kanssa 1-2 viikkoa. Parhaat sepät saivat kahdessa päivässä kärryt kasaan. Minun isoisä oli isänsä sälli alle 10- vuotiaana, ja kun hän tunsi kuolemansa hetken tulevan hän käveli pajaansa kuolemaan. Hän halusi kuolla pajavasara kädessään alasimensa viereen. Hän oli rautataidoistaan ja isien perinteestä nöyrän ylpeä maineikas kärryseppä ammattimies; https://1.bp.blogspot.com/-L2RxuuxvGFI/UGmBX49rILI/AAAAAAAAJIg/lOzHHyWm3zI/s640/img-121001142607-001.jpg
https://3.bp.blogspot.com/-PN8ayp5G-qU/UnvGWeUz88I/AAAAAAAAVAY/pS61OgDMnrs/s640/Rikun alasin 001.JPG
Minun isän isät olivat maineikkaita ja kuuluisia kärryseppiä kolme polvea elinkautisina, ja 5- polven aikana ajokaluja valmistui niin että Ilmajoen I- historian kirjoittaja sanoi nämä Ilmajoen tuotteliaimmiksi- pajoistaan valmistui lukuisia sällejä ajokalusepiksi.
Kiitos kysymästä!
T. Jarinhotelli
kurppalaasen hautomo ja kirjoituspaja Kurpan torpasta
Se kansanperinne josta kirjoitan enemmän -olen vastannut siihen alempana.
Liittyy tähän; https://4.bp.blogspot.com/-WzMzzYY9eJY/Uc7UBcmwXlI/AAAAAAAAPxo/4yUxYOROGe4/s640/Vsa- Munsala- Uusikaarlepyy- Oravainen- Vsa 26.6.2013; 185 km 053.JPG
Kylähistoria on ollut minulla tehtynä myös.
Juha II juniorin 1862-1937 raudoittama pussiperäänen kiesi;
Puut: Kuusiston suvun valmistama. Jaakko Kuusisto (1879-1951) valamisti kiiruuseen aikahan 1/3 Laurila junorin tarvitsemista ajokalupuista.
t, jarinhotelli
Tuliko tämä Sinulle? ;
Se kansanperinne josta kirjoitan enemmän -olen vastannut siihen alempana.
Liittyy tähän; https://4.bp.blogspot.com/-WzMzzYY9eJY/Uc7UBcmwXlI/AAAAAAAAPxo/4yUxYOROGe4/s640/Vsa- Munsala- Uusikaarlepyy- Oravainen- Vsa 26.6.2013; 185 km 053.JPG
Kylähistoria on ollut minulla tehtynä myös.
Juha II juniorin 1862-1937 raudoittama pussiperäänen kiesi;
Puut: Kuusiston suvun valmistama. Jaakko Kuusisto (1879-1951) valamisti kiiruuseen aikahan 1/3 Laurila junorin tarvitsemista ajokalupuista.
t, jarinhotelli
Kappalainen tulee latinankielen; "capellanus" -sanasta.
Latina oli aikoinaan Rooman hallitsijoiden virkakieli ja sieltä tuo virkanimike lienee tullut roomalaiskatolisen kirkon "apulais-papeille".
t. jarinhotelli
Minä unohdin mainita sen kantaisän josta Mulle- Stutheuksen suku alkaa 17 polvessa minusta lähetöhenkilönä. Tutkijat eivät pääse pidemmälle Mullen- Stutheuksen sukua.
Polveudun suoraan alaspäin alenevassa polvessa kuudesta Mulle- Stutheuksen suvun 1400 - 1500 luvun Suomen kirkkoherrasta.
Tässä vanhin Mullen - Stutheuksen suvun edustaja;
Olaf Mulle, Köyliön
kirkkoherra
s. 11.1420
k. 1508 Perniö
Stutheus oli ainakin mm. Turun isoon kirkon kirkkoherra, eli kirkkoherruus oli sukuvikaa, ja sukuperintöä isältä pojalle, niin kuin keisarillisen, kuninkaallisen roomalaiskatolisen vallan missio oli.
Nuijasotapäällikkö Jaakko Ilkka oli kruunun miehiä, mutta tulee kuitenkin toisen isovanhempani kautta minuun- kuin kirkonmiehet.
Minä en tiennyt- kun 1984 katsoin Jaakko Ilkka oopperaa Ilmajoella maineikkaan elokuvaohjaajan Edwin laineen ohjaamana, -en tiennyt että oopperan päähenkilö ja toinenkin iso Ilmajokinen ovat suoraan alenevassa polvessa minun kantaisiä.
Voi sanoa että kaikki mustavalkoiset vanhat Suomi-filmit ovat Edwin Laineen ohjaamia. Maineikkaampaa ohjaajaa ei Suomessa ollut kuin Edwin Laine 1980 luvulla eläkepäivillään.
Otin kuvat katsomosta oopperassa; https://1.bp.blogspot.com/-NmCIFN87Zyk/UGmNxmnvkuI/AAAAAAAAJJw/ri9VlUGdphA/s640/img-121001151412-001.jpg
https://2.bp.blogspot.com/-gACEiPwbv0I/UGmN2z1VwwI/AAAAAAAAJJ4/r_TR_nD0Ic8/s640/img-121001151459-001.jpg
t. Jarinhotelli