Bretton Woods. Normaali-pulliainen on asiasta joskus kuullut, mutta ei oikeastaan tajua, mitä nimihirviöllä tarkoitetaan. Koitetaan avata asiaa hiukan.
Maailmassa on aina ollut jokin valuutta, mitä valtiot ovat käyttäneet keskinäisessä kaupanteossaan. Joskus se on ollut Englannin punta, joskus Ranskan frangi, joskus Espanjan taala. Puhutaan siis valuutasta, mitä lähes kaikilla mailla täytyy olla kassaholvissaan, jos ne haluavat ostaa ulkomailla tuotettuja tuotteita. Esimerkiksi öljyä. Tällä hetkellä tuo valuutta on dollari.
Kun liittoutuneet (USA, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto) ymmärsivät voittavansa Saksan 2. maailmansodassa, pidettiin tulevien voittajien toimesta kokous paikassa nimeltä Bretton Woods. Vuosi oli 1944. Yksi isoimmista sopimuksista tuolloin koski USA:n dollaria, mistä tehtiin maailmanlaajuisen kaupankäynnin ykkösvaluutta. Tästä eteenpäin esimerkiksi Ruotsin oli pakko pitää dollareita holvissaan, jos se haluaa ostaa vaikkapa öljyä Saudi-Arabiasta. Jos Hollanti haluaa ostaa raakakumia Malesiasta, niin kauppa käydään dollareilla. Maailmansodan voittajan oli helppo sanella, miten maailmassa patjat makaa.
Seuraavaksi täytyy miettiä, että mistä ne dollarit oikein tulee. No nehän syntyvät rahapajassa nimeltä FED (Federal Reserve System). FED laittaa painokoneensa käyntiin ja dollariseteleitä tulee kiertoon velkana liikepankkien kautta.
1. Joku kysyy, että minkä takia jokainen maa ei voisi perustaa omaa FED:iä ja painaa rahaa tarpeeseensa. Tärkeä kysymys. Jokaisella maalla tulisikin olla oma keskuspankki, sekä oma valuutta, mutta jotkin maat painavat valuuttaansa rahapulassa liikaa. Tästä seuraa inflaatio ja kyseisen valuutan arvon lasku.
2. Joku kysyy, että minkä takia dollarin arvo ei sitten laske FED:in painaessa rahaa. Loistava huomio! Koska 2/3 maailman kaupasta käydään dollareilla, niin jokaisella kauppaa käyvällä maalla täytyy olla dollareita holvissaan. Tästä johtuen dollari pitää arvonsa, vaikka FED jyrisyttää koneitaan yötä päivää. Tästä voi tietenkin vetää johtopäätöksen: omista maailman reservivaluutta => voit olla velkaa jokapuolelle melkein mitä vaan. Rahaa voi aina painaa lisää velkojen maksuun.
Tässä vaiheessa jokainen ymmärtää, miten tärkeä asia USA:lle on dollarin pysyminen reservivaluuttana. Mutta maailmassa on varmaan paljon maita, jotka haluaisivat käydä kauppaa muilla maksuvälineille, kuin dollarilla. Puhumattakaan maista, jotka haluaisivat oman valuuttansa reservivaluutaksi nro 1. Niin sanotut BRICS-maat haluavat ainakin pois dollarista. BRICS tulee maiden nimistä Brasilia, Russia, India, China ja South Africa. Jokainen joka on vähääkään seurannut maailman menoa tietää, että esimerkiksi Venäjä ja Kiina käyvät jo öljy- ja kaasukauppaa muilla valuutoilla, kuin dollarilla. Samoin tekevät esimerkiksi Intia ja Iran. Venezuela vaihtaa poraamaansa öljyä suoraan tuontituotteisiin.
Mikä on USA:n reaktio, jos dollarin valta-asema kaupanteossa kyseenalaistetaan? Otetaan muutama esimerkki. Irakin johtaja Saddam Hussein ilmoitti, että Irak rupeaa myymään öljyä euroissa. Muistaako kukaan miten hänelle kävi? Libyan johtaja Muammar Gaddafi ilmoitti, että Libya rupeaa myymään öljyä (Afrikan)kultarahoissa. Muistaako kukaan miten hänelle kävi? Syyrian johtaja Al-Assad poisti dollarin kaupankäynnistään. Mikä on tilanne siellä juuri nyt? Iran ei käy kauppaa dollareilla, mitenköhän asiat kehittyy siellä?
USA ei siis katso hyvällä maita, jotka irtautuvat dollarista. Syy on ymmärrettävä. Jos dollari menettää reservivaluutan aseman, siitä tulee vessapaperia. FED painaa paperia, mitä kukaan ei halua.
Kysymys: Kun Venäjä irrottautuu dollarista, niin mitä USA tekee?
Maailmassa on aina ollut jokin valuutta, mitä valtiot ovat käyttäneet keskinäisessä kaupanteossaan. Joskus se on ollut Englannin punta, joskus Ranskan frangi, joskus Espanjan taala. Puhutaan siis valuutasta, mitä lähes kaikilla mailla täytyy olla kassaholvissaan, jos ne haluavat ostaa ulkomailla tuotettuja tuotteita. Esimerkiksi öljyä. Tällä hetkellä tuo valuutta on dollari.
Kun liittoutuneet (USA, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto) ymmärsivät voittavansa Saksan 2. maailmansodassa, pidettiin tulevien voittajien toimesta kokous paikassa nimeltä Bretton Woods. Vuosi oli 1944. Yksi isoimmista sopimuksista tuolloin koski USA:n dollaria, mistä tehtiin maailmanlaajuisen kaupankäynnin ykkösvaluutta. Tästä eteenpäin esimerkiksi Ruotsin oli pakko pitää dollareita holvissaan, jos se haluaa ostaa vaikkapa öljyä Saudi-Arabiasta. Jos Hollanti haluaa ostaa raakakumia Malesiasta, niin kauppa käydään dollareilla. Maailmansodan voittajan oli helppo sanella, miten maailmassa patjat makaa.
Seuraavaksi täytyy miettiä, että mistä ne dollarit oikein tulee. No nehän syntyvät rahapajassa nimeltä FED (Federal Reserve System). FED laittaa painokoneensa käyntiin ja dollariseteleitä tulee kiertoon velkana liikepankkien kautta.
1. Joku kysyy, että minkä takia jokainen maa ei voisi perustaa omaa FED:iä ja painaa rahaa tarpeeseensa. Tärkeä kysymys. Jokaisella maalla tulisikin olla oma keskuspankki, sekä oma valuutta, mutta jotkin maat painavat valuuttaansa rahapulassa liikaa. Tästä seuraa inflaatio ja kyseisen valuutan arvon lasku.
2. Joku kysyy, että minkä takia dollarin arvo ei sitten laske FED:in painaessa rahaa. Loistava huomio! Koska 2/3 maailman kaupasta käydään dollareilla, niin jokaisella kauppaa käyvällä maalla täytyy olla dollareita holvissaan. Tästä johtuen dollari pitää arvonsa, vaikka FED jyrisyttää koneitaan yötä päivää. Tästä voi tietenkin vetää johtopäätöksen: omista maailman reservivaluutta => voit olla velkaa jokapuolelle melkein mitä vaan. Rahaa voi aina painaa lisää velkojen maksuun.
Tässä vaiheessa jokainen ymmärtää, miten tärkeä asia USA:lle on dollarin pysyminen reservivaluuttana. Mutta maailmassa on varmaan paljon maita, jotka haluaisivat käydä kauppaa muilla maksuvälineille, kuin dollarilla. Puhumattakaan maista, jotka haluaisivat oman valuuttansa reservivaluutaksi nro 1. Niin sanotut BRICS-maat haluavat ainakin pois dollarista. BRICS tulee maiden nimistä Brasilia, Russia, India, China ja South Africa. Jokainen joka on vähääkään seurannut maailman menoa tietää, että esimerkiksi Venäjä ja Kiina käyvät jo öljy- ja kaasukauppaa muilla valuutoilla, kuin dollarilla. Samoin tekevät esimerkiksi Intia ja Iran. Venezuela vaihtaa poraamaansa öljyä suoraan tuontituotteisiin.
Mikä on USA:n reaktio, jos dollarin valta-asema kaupanteossa kyseenalaistetaan? Otetaan muutama esimerkki. Irakin johtaja Saddam Hussein ilmoitti, että Irak rupeaa myymään öljyä euroissa. Muistaako kukaan miten hänelle kävi? Libyan johtaja Muammar Gaddafi ilmoitti, että Libya rupeaa myymään öljyä (Afrikan)kultarahoissa. Muistaako kukaan miten hänelle kävi? Syyrian johtaja Al-Assad poisti dollarin kaupankäynnistään. Mikä on tilanne siellä juuri nyt? Iran ei käy kauppaa dollareilla, mitenköhän asiat kehittyy siellä?
USA ei siis katso hyvällä maita, jotka irtautuvat dollarista. Syy on ymmärrettävä. Jos dollari menettää reservivaluutan aseman, siitä tulee vessapaperia. FED painaa paperia, mitä kukaan ei halua.
Kysymys: Kun Venäjä irrottautuu dollarista, niin mitä USA tekee?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.