Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi laajentaisi kuilua sosioekonomisten ryhmien välillä ja johtaisi kansalaisten kapeampaan kielitaitoon. Tutkimusten mukaan kielten opiskelu, myös ruotsin kielen opiskelu, innostaa nuoria opiskelemaan uusia kieliä. Kun ylioppilaskirjoituksista poistettiin ruotsin kielen kirjoittamisen pakollisuus vähensi se samalla myös muiden kielten, kuten saksan ja ranskan, kirjoittajien määrää. Ei ole tarkoituksenmukaista vähentää kansalaisten kielitaitoa. Kielitaito on etu kansainvälistyvässä maailmassa.
Kirjoitus julkaistu Demokraatissa 11.11.2014
Kirjoitus julkaistu Demokraatissa 11.11.2014
Vastaukset 44
Vanhimmat
Perustelusi ontuu, kuinka ruotsin kielen vapaehtoisuus vähentää kielten oppimista, samat tuntimäärät edelleen.
Ruotsin kielen opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi asettaisi lapset alueellisesti eriarvoiseen asemaan. Lapsen perusopetustarjonta määräytyisi lapsen asuinpaikkakunnan mukaan. Myös lasten sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa kun peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineksi. Ne vanhemmat, jotka ovat korkeasti koulutettuja kannustavat todennäköisesti lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä.
Selityksesi ontuu koska ruotsinkielisten parempi yhteiskunnallinen asema selittyy pakkosuomen tuomasta hyödystä heille. Samalla suomenkieliset kärsivät turhasta pakkoruotsista joka haittaa heidän sijoittumistaan.
Pakkoruotsi on haitta suomenkielisille mutta suomen kieli on rikkaus ruotsinkielisille.
Voihan+ruotsi+olla+pakollinen+niissä+kunnissa,+missä+on+yli+40+%+kuntalaisista+ruotsinkielisiä.+Jos+se+ei+kävisi+suomenkielisille,+niin+he+voisivat+muuttaa+pois.+
Sinun nimimerkkisi on vielä vapaa.kielivalinta, ja silti ajat pakkokielten opintoja.
Vapaa kielivalinta tarkoittaa vapaata kielivalintaa, ja siihen eivät kuulu englantia ja äidinkieltä lukuunottamatta mitkään pakkokielet missään päin Suomea. Eli mitään pakkoruotsia ei voi olla millään verukkeella, kuten mitään pakkovenäjääkään ei tarvita.
Jos halutaan suomalaisten kansainvälistyvän, niin tarvitaan kaksi vierasta kieltä jokaiselle oppilaalle. Mutta nämä kielet tulisi olla Vapaasti Valintaisia. Ei kannata jäädä yhden maailmankielen ja kahden marginaalikielen tasolle. Saksaa, ranskaa, venäjää ja espanjaa saa opiskella aika hyvin ympäri Suomen. Kyse on vain siitä, että niihin saadaan tarpeeksi oppilaita.
"Jos halutaan suomalaisten kansainvälistyvän, niin tarvitaan kaksi vierasta kieltä jokaiselle oppilaalle."
Voivathan he lukea sen toisen tai kolmannen tai neljännen vieraan kielen vapaaehtoisena.
Kansainvälistyä voi lisäksi monella eri tapaa, ja kansainvälistyminen ei ole sinänsä mikään itsenäinen päämäärä, vaan ainoastaan väline ja keino saada yhteyksiä muualle maailmaan sekä saada hyötyä näistä yhteyksistä.
"Mutta nämä kielet tulisi olla Vapaasti Valintaisia."
Otin kantaa sinun kirjoitukseesi, koska perustelit osittaista pakkoruotsia suomenkielisille, vieläpä rankoin sanakääntein, joita yleensä kuulee vain palstan svekojen huutamana:"Jos se ei kävisi suomenkielisille, niin he voisivat muuttaa pois.".
Jos pitää poismuuttaa, tai jos itä-suomalaisten olisi luettava asuinpaikkansa sijainnin takia pakkovenäjää, niin kovin suuresta valinnanvapaudesta ei silloin liene kyse.
Edelleen ontuu, jos suomenkielinen lapsi haluaa opiskella toisen kielen ruotsin sijaan, esimerkiksi Euroopan pääkielistä saksan, tai ranskan, miten se voisi olla sosioekonomisestri väärä valinta? En ymmärrä. Eikö se laajenna maailmankuvaa, niin henkisesti ja taloudellisesti.
Olisi reilua laittaa kirjoittajan nimi juttuun ja linkki, jos siihen viittaa.
Ilmeisesti kyse on Anette Karlssonin jutusta, kirjoittajan joka on tätä demarien ruotsinkielistä siipeä.
"Tutkimusten mukaan kielten opiskelu, myös ruotsin kielen opiskelu, innostaa nuoria opiskelemaan uusia kieliä."
Mikä tutkimus/ mitkä tutkimukset? Viite tutkimuksiin, tuollainen yleisluonteinen höpinä että "tutkimuksissakin sanotaan" on nollan arvoinen.
" Ei ole tarkoituksenmukaista vähentää kansalaisten kielitaitoa. Kielitaito on etu kansainvälistyvässä maailmassa."
Tarkoituksenmukaisuuden takia syntyvä etu jonkin mielestä, eli voi olla pakkoruotsin perustelu, vaan ainoastaan vapaaehtoisen/valinnaisen kieliopinnon.
Suomenruotsalaisten ja folktingetin ja lill-skolornas vännereiden, magman, sun muiden pinttymä on aina ollut, että suomenkielisen tulee opetella ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsin kieli, koska se on portti Eurooppaan ja Skandinaviaan. Pölyyttynyttä propakandaa, sanoisin. Take that
En usko, että ruotsin kieltä kannattaa muuttaa kouluissa täysin vapaaehtoiseksi aineeksi, vaihtoehtoisuus olisi parempi ratkaisu. Jollei halua opiskella ruotsia, niin silloin täytyy valita jokin toinen vieras kieli sen tilalle. Merkintä ruotsin osamisesta ei saisi olla tutkintovaatimuksissa pakollinen, vaan sen sijasta opiskelija voisi esittää todistuksen joko englannin osaamisesta tai sitten siitä kielestä, jonka hän valitsi ruotsin asemasta koulussa.
Eikö tuossa mennä vähän semantiikan puolelle jo. Minä en näe olennaista eroa sen suhteen, onko kieli vapaaehtoinen vai vaihtoehtoinen.
Siis itse ajan sitä mallia, että jokainen lukee äidinkielen ja englannin pakollisena, ja sen lisäksi sitten vapaaehtoisesti valitsee muita kieliä. Tai sitten opiskelee näiden vapaaehtoisten kielten tuntien sijalla jotain muita aineita, kuten matematiikkaa tai reaaliaineita.
Tavoite olisi laajentaa kieliosaamista, ei supistaa.
Kuinka se supistuu vapaaehtoisessa kielimallissa, kun yhden tietyn kakkoskielen sijasta halukkaat voivat valita useista eri vaihtoehdoista ja kenen asettamasta tavoitteesta oikein puhut? Sinun?
Edelleen se sama pointti: Vähentääkö vapaehtoisuus kielten valinnoissa lapsen mahdollisuuksia toteuttaa itseään, niin täällä kuin maailmassa?
Englannin kielen osaaminen ei ole kielitaitoa vaan yleismaailmallista lässytystä kielitaidottomien kesken. Ruotsin osaaminen on jo kielitaitoa.
Englantia osaavat lisäksi jo kaikki. Joten olisi hyvin outoa, että luovuttaisiin kokonaan esim. juuri toisen vieraan kielen pakollisuudesta (oli se mikä vain).
" Joten olisi hyvin outoa, että luovuttaisiin kokonaan esim. juuri toisen vieraan kielen pakollisuudesta (oli se mikä vain). "
Millä tavoin se olisi outoa, jos englantia osaavat mielestäsi kaikki, niin sehän tarkoittaa sitä, että sillä pärjää suuressa osassa maailmaa?
Koulussa ei opiskella kieliä sen takia, että joku yksittäinen ihminen pärjäisi maailmassa vaikkapa turistimatkalla. Kieliä opiskellaan koulussa ensisijaisesti Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Asiantuntijat ovat huolissaan juuri siitä, että osataan yksipuolisesti vain englantia:
http://yle.fi/uutiset/3-8018157
"Koulussa ei opiskella kieliä sen takia, että joku yksittäinen ihminen pärjäisi maailmassa vaikkapa turistimatkalla. Kieliä opiskellaan koulussa ensisijaisesti Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. "
Kuinka huonosti opittu ja vihattu pakkoruotsi on sitten lisännyt Suomen kilpailukykyä?
Tosiasiassa kaupoista ja tilauksista suurin osa on tehty kansainvälisen kaupan kielellä eli englanniksi. Lisäksi oikeasti syvällisesti hyvän englannintaidon saavuttaminen vaatii paljon työtä, eli millään television katsomisilla tai pelailun kautta sitä ei saavuta, vaan se vaatii paljon opiskelua ja tunteja.
"Asiantuntijat ovat huolissaan juuri siitä, että osataan yksipuolisesti vain englantia"
Asiantuntijoiden pitäisi olla enemmän hyödyttömän pakkoruotsin opetuksesta, ja siitä miten pieni hyöty saavutetaan niin henkilö- kuin kansantaloudellisella tasolla kaikille pakollisella ruotsinopetuksella.
Tietenkin oikeat asiantuntijat tietävät tämän, mutta tämä erikoinen poliittinen korrektius, jossa kaikki julkinen kritiikki pakkoruotsin asemaa kohtaan, luetaan heti herkkänahkaisesti ruotsinkielisissä piireissä ruotsin asemaa kohtaan äidinkielenä, rajoittaa näitä mielipiteitä.
Kaikkeen syvälliseen kielten oppimiseen vaaditaan aikaa ja ihmisen omaa panostusta. Tästä jokainen huolehtii itse, kun koulu on päättynyt; kielitaidon kasvatus kun ei lopu kouluun, vaan sitä jatketaan esim. ulkomailla opiskeluilla ja työssä.
Mutta nyt ei ollut kyse siitä, kuinka syvällistä kielitaitoa vaaditaan, vaan siitä, että jotkut eivät haluaisi opiskella koulussa muuta kieltä kuin englantia (- ja joillekin jopa englanti on liikaa). Tämä on niin huolestuttavaa kehitystä Suomen kilpailukyvyn kannalta, että tälle asialle on voitava tehdä jotain.
Ennen kielten opiskelu kuului yleissivistykseen ja kielten osaamista arvostettiin korkealle - kieliä HALUTTIIN oppia ja osata, ja niitä myös käytettiin (omana kouluaikanani ei ollut harvinaista lukea 4 vierasta kieltä lukiossa).
"Mutta nyt ei ollut kyse siitä, kuinka syvällistä kielitaitoa vaaditaan, vaan siitä, että jotkut eivät haluaisi opiskella koulussa muuta kieltä kuin englantia (- ja joillekin jopa englanti on liikaa)."
Vähät pakollisen kieltenopiskelun resurssit kannattaa keskittää ja suunnata kieleen, jonka osaamisesta maailmalla saa parhaan hyödyn, ja että sitä osaa niin hyvin, että sillä pystyy toimimaan myös vaativammissa tehtävissä.
"Tästä jokainen huolehtii itse, kun koulu on päättynyt; kielitaidon kasvatus kun ei lopu kouluun, vaan sitä jatketaan esim. ulkomailla opiskeluilla ja työssä. "
Miksi pitää opiskella pinnallinen pakkoruotsin ja vielä usealla koulutusasteelle uudelleen? Eli puhun nyt peruskoulun pakkoruotsista, lukion pakkoruotsista, ammatillisten oppilaitosten pakkoruotsista ja korkeakoulujen virkamiesruotsista. Ja tietenkin lisäksi yo-kirjoitusten puolipakkoruotsi.
"Tämä on niin huolestuttavaa kehitystä Suomen kilpailukyvyn kannalta, että tälle asialle on voitava tehdä jotain. "
Kerro nyt, mikä on se mekanismi, jolla kaikille pakolla opetettu huono pakkoruotsi parantaa Suomen kilpailukykyä?
"Ennen kielten opiskelu kuului yleissivistykseen ja kielten osaamista arvostettiin korkealle - kieliä HALUTTIIN oppia ja osata, ja niitä myös käytettiin (omana kouluaikanani ei ollut harvinaista lukea 4 vierasta kieltä lukiossa). "
Maailma ja sen tarpeet muuttuvat.
"Maailma ja sen tarpeet muuttuvat."
maailma on aina avoin ihmisille jotka puhuvat eri kieliä. tällaiset asiat eivät muutu.
"Kerro nyt, mikä on se mekanismi, jolla kaikille pakolla opetettu huono pakkoruotsi parantaa Suomen kilpailukykyä?"
Etkö ymmärrä lukemaasi?
Tuossa artikkelissa arvostellaan liian yksipuolista koululaisten kielitaitoa (pelkkä englanti), ja joku ketjussa ihmetteli vielä, että eikö pelkkä englanti muka riitä maailmalla - kukaan ei puhu pakkoruotsista missään mitään!
"maailma on aina avoin ihmisille jotka puhuvat eri kieliä. tällaiset asiat eivät muutu."
Eri kielten tarve muuttuu koko ajan. Saksa ei ole enää se se samanlainen tekniikan ja luonnontieteiden kieli, mitä se oli ennen toista maailmansotaa, ranska ei ole enää diplomatian virallinen kieli. Tämä johtuu siitä että eräs toinen maailmankieli, eli englanti on korvannut ne.
"Tuossa artikkelissa arvostellaan liian yksipuolista koululaisten kielitaitoa (pelkkä englanti), ja joku ketjussa ihmetteli vielä, että eikö pelkkä englanti muka riitä maailmalla - kukaan ei puhu pakkoruotsista missään mitään! "
Tämän ketjun avaajakin päivitteli virheellisesti ruotsin opiskelun pakosta seuraavia sosiaalisia vaikutuksia. Eli itse et ole pysynyt aiheessa.
Minusta englanti hyvin osattuna riittää hyvin peruskielitaidoksi, jota voi vielä vaatia pakolla.
Mikään kansantalouden argumentti ei kumoa tätä, varsinkin kun tällä kilpailukyky -argumentilla yritetään puolustaa pakkoruotsia kielitaidon monipuolistajana.
Samoin myöskään mitkään haikailut siitä, miten ennen oltiin niin sivistyneitä ja luettiin kieliä, ei kelpaa argumentiksi englantia vastaan, eikä pakkoruotsin puolesta. Ei edes usean valinnaisen pakkokielen puolesta.
""maailma on aina avoin ihmisille jotka puhuvat eri kieliä. tällaiset asiat eivät muutu."
Eri kielten tarve muuttuu koko ajan. Saksa ei ole enää se se samanlainen tekniikan ja luonnontieteiden kieli, mitä se oli ennen toista maailmansotaa, ranska ei ole enää diplomatian virallinen kieli. Tämä johtuu siitä että eräs toinen maailmankieli, eli englanti on korvannut ne.
"
Kielten painopisteet saattavat muuttua, totta. Tällä hetkellä on kysyntää "uusista" kielistä, kuten kiinasta.
Mutta se mikä säilyy, on kielten osaamisen tarve, kaikkien kielten. Se, että osaa useita kieliä, on aina kilpailuetu, verrattuna siihen, että osaa vain englantia (jota kaikki nykyään jotenkuten osaavat).
Se taas, että pakkoruotsi poistuu, ei suinkaan automaattisesti tarkoita, että esim. kiinan osaajien määrä kasvaa. Tällaista siirtymää ei tapahdu, jos oppilaita ei motivoida kielten opiskeluun. Ongelma on yksipuolisuus, haluttomuus, jopa laiskuus.
"Mutta se mikä säilyy, on kielten osaamisen tarve, kaikkien kielten."
Kukaan ei osaa, eikä kenenkään tarvitse osata kaikkia kieliä. Riittää että osaa äidinkielen lisäksi eniten käytettyä kansainvälistä kieltä, ja sitten jos kiinnostus riittää, jotain muita kieliä päälle.
"Se, että osaa useita kieliä, on aina kilpailuetu, verrattuna siihen, että osaa vain englantia (jota kaikki nykyään jotenkuten osaavat). "
Tämän kilpailuedun käyttämisen, ja siihen panostamisen päättäminen tulee olla jokaisen yksilön, tai alaikäisen ollessa kyseessä hänen huoltajiensa päätettävissä, ei yhteiskunnan.
Lisäksi parhaiten nykyistä kielitaitotilannetta edistäisi, että englanti opittaisiin kunnolla, eli päästäisiin tästä "jotenkuten" -tasosta eroon. Tässä on paljon parannettavaa, vaikka suomalaiset puhuvat jo nyt kohtalaisen hyvää englantia kansainvälisesti arvioiden.
"Se taas, että pakkoruotsi poistuu, ei suinkaan automaattisesti tarkoita, että esim. kiinan osaajien määrä kasvaa."
Miksi sen sellaista pitäisikään tarkoittaa. Jokainen päättää kiinnostuksen ja resurssiensa mukaan mihin kieleen suuntautuu. Suomessa kiinaa ei tarvitse lähitulevaisuudessa osata nykyistä enempää kuin osassa matkailualaa, ja eräissä kansainvälisissä tehtävissä.
Kiinan kieli ei sitä paitsi edes ole tulossa samanlaiseksi yleiskieleksi kuin englanti, vaan sen tarve liittyy lähinnä kiinalaisten kanssa tapahtuviin kontakteihin.
" Tällaista siirtymää ei tapahdu, jos oppilaita ei motivoida kielten opiskeluun. Ongelma on yksipuolisuus, haluttomuus, jopa laiskuus. "
Pakko ei ole motivoinut tähänkään asti, joten tuskin se tekee sitä jatkossakaan. On muuten heikkoa argumentointia, lähteä syyttämään laajoista kieliopinnoista kiinnostumattomia laiskuudesta.
Ihmisillä vain on erilaisia kiinnostuksenaiheita, joista he ovat motivoituneita, ja jos kielistä ei ole motivoitunut, niin turhaa syyllistää sellaista laiskuudesta. Riittää että oppii äidinkielen lisäksi englannin hyvin, niin sillä pärjää nykymaailmassa jo pitkälle.
"Ihmisillä vain on erilaisia kiinnostuksenaiheita, joista he ovat motivoituneita, ja jos kielistä ei ole motivoitunut, niin turhaa syyllistää sellaista laiskuudesta. Riittää että oppii äidinkielen lisäksi englannin hyvin, niin sillä pärjää nykymaailmassa jo pitkälle."
ei kukaan varmaan syyllistäkään - vaan ihmettelee vilpittömästi miten on mahdollista että ennen luettiin neljää kieltä lukiossa ja nyt yhtäkkiä jopa englanti on joillekin liikaa. kyllä oppilailta pitää myös voida vaatia jotain (pelkkä älypuhelimen näpertely ei riitä substanssiksi oppitunneilla)
"ei kukaan varmaan syyllistäkään - vaan ihmettelee vilpittömästi miten on mahdollista että ennen luettiin neljää kieltä lukiossa ja nyt yhtäkkiä jopa englanti on joillekin liikaa. kyllä oppilailta pitää myös voida vaatia jotain (pelkkä älypuhelimen näpertely ei riitä substanssiksi oppitunneilla) "
Kyllä nykyäänkin voivat halukkaat lukea useita kieliä.
Mutta se, että osa lukee useita kieliä, ei voi tarkoittaa, että kaikkien pitäisi, vaan riittää hyvin nykymaailman tarpeisiin että äidinkielen lisäksi luetaan englanti. Sekin pitää muistaa, että kieliä voi opiskella myöhemmälläkin iällä, jos kiinnostaa tai jotain tiettyä kieltä tarvitsee.
Ainakaan minun aikana lukiossa kukaan ei muuten lukenut kuin 3 vierasta kieltä maksimissaan, kun neljäntenä kielenä olleista ranskasta tai venäjästä ei saatu koskaan ryhmää, eli riittävän moni ei valinnut niitä. Suuri osa silloinkin valmistui englanti-ruotsi -opinnoilla.
Pelkkä englanti voi riittää yksittäiselle ihmiselle ja hänen omiin henk.koht. tarpeisiin, mutta se ei riitä Suomen kilpailukyvylle. Siksi meillä on aina luettu paljon eri kieliä. Ja siksi luonnollisesti EU:kin suosittelee kahta pakollista vierasta kieltä kaikille.
"Pelkkä englanti voi riittää yksittäiselle ihmiselle ja hänen omiin henk.koht. tarpeisiin, mutta se ei riitä Suomen kilpailukyvylle."
Suomen kilpailukyky ei ole yhden pienen ihmisen harteilla, eikä sillä perustein voida vaati tältä yhdeltä pieneltä ihmiseltä pakolla muun kuin yhden vieraan kielen opintoja.
Kyllä Suomessa kieltenosaajia riittää ihan jo näiden vapaaehtoisesti kielensä opiskelevien kautta, sen sijaan englannin rinnalla luettu huonosti opittu pakkoruotsi ei muuta kilpailukykyä muuten kuin huonommaksi, kun se vie resursseja hyödyllisemmältä aineelta.
"Ja siksi luonnollisesti EU:kin suosittelee kahta pakollista vierasta kieltä kaikille. "
EU voi suositella mitä haluaa, Suomi on itsenäinen maa. Tosin EU:aan ei taida suositella nimenomaan pakkoruotsia suomenkielisille toisena vieraana kielenä.
Suomessa on jo riittävästi hyvin englantia osaavia, joten englanti on se pienin ongelma tässä kielikeskustelussa - eikä ihme, englantia luetaan Suomen kouluissa 10 vuotta!
"EU voi suositella mitä haluaa, Suomi on itsenäinen maa."
Kappas vaan kun fennomaani kääntää kelkkansa täysin - tähän mennessä meidän olisi fennomaanin mielestä pitänyt matkia kielipolitiikassa Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa, ja nyt yhtäkkiä EU:n erittäin järkevä suositus ei kelpaakaan :)
"Suomessa on jo riittävästi hyvin englantia osaavia, joten englanti on se pienin ongelma tässä kielikeskustelussa - eikä ihme, englantia luetaan Suomen kouluissa 10 vuotta!"
Englanti onkin yleiskieli, jota kaikkien tuleekin osata, ja myös hyödyllisin kieli. Mutta englantia pitäisi opettaa kyllä enemmänkin.
"Kappas vaan kun fennomaani kääntää kelkkansa täysin - tähän mennessä meidän olisi fennomaanin mielestä pitänyt matkia kielipolitiikassa Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa, ja nyt yhtäkkiä EU:n erittäin järkevä suositus ei kelpaakaan :)"
Missä minä tällaista olen vaatinut?
En ole vastuussa siitä, mitä joku muu kielivapauden kannattaja käyttää väitteidensä perusteina. Sinänsä tietenkin on ymmärrettävää verrata Ruotsin ja Suomen kieliopintoja, mutta tuskin Ruotsista saa muuta kuin huonoja malleja.
Ymmärrät kai, että meissä fennoissa on erilaisia ihmisiä, jotka kannattavat erilaisia asioita muuten, vaikka kannatammekin yhteisesti kielivapautta ja pakkoruotsin poistamista
EU on hyvä talousliittona, mutta sille ei pitäisi kuulua mitenkään jäsenmaiden suvereniteettiin kuuluvat kieli- tai koulutuspolitiikka, eli sen pitäisi olla puuttumatta näihin.
Et sittem huomaa,että vaikka yo-ruotsi poistettiin pakkoruotsiin tuhlattu aika
ei poistunut vaan vie ajan joltain tärkeämmältä kieleltä.
On vaan niin ontuvia aina nämä perustelut pakkoruotsille,ettei niissä ole päätä eikä
häntää.
Eikö nyt kaiken järjen mukaan olisi järkevää antaa osan opiskelijoista keskittyä
muihin kieliin niin kielivaranto laajenisi maassa.
Mitä järkeä on kaikkien pakkoruotsittamisella kun tilaisuuden tullen se ei
kelpaa näille hemmotelluille.
Sehän vie pohjan pois koko systeemiltä.
Kun yo poistettiin, myös ruotsin osaaminen laski hälyttävästi.
Mitä tästä opimme? Pakko on paras opettaja.
"Kun yo poistettiin, myös ruotsin osaaminen laski hälyttävästi.
Mitä tästä opimme? Pakko on paras opettaja. "
Mitenkä se voi olla mahdollista, kun lukion pakkoruotsi säilyi täysin entisellään. Eikö pakon pitäisi olla paras opettaja ja tulosten säilyä ennallaan, vai miten se oli?
Tuohan tarkoittaa, että ruotsia opiskeltiin vain keinotekoisesti pakolliseksi laitettua koetta varten, mikäli tulokset laskivat.
Brexitin jälkeen englanniksi ei EU asiakirjoja edes käännetä. Englanti ei enää ole EU kieli. Englantiin ei sitten pääse edes piikomaamaan saatikkka muihin töihin tai opiskelemaan. Trump pistää USA:ssa vieläkin kovemmat esteet. Maku menee englanninkielen osalta täysin. On se vaan niin hienoa, että näissä olosuhteissa Pohjoismaat saavat entistäkin enemmän syntymään uutta keskinäistä yhteistyötä. Todella paljon uutta teollisuutta ja ulkolaista pääomaa hakeutuu tasapainoisiin Pohjoismaihin. On hyvä, että meillä on pakollinen ruotsi ja on hyvä, että meille on jo saapunut pakolaisia kouluttautumaan tuleviin työtehtäviin. Omasta takaa porukka ei riittäisi. Pohjoismaista tulee uusi Piilaakson tyyppinen maanosa Englannin ja USA töppäilyjen ansiosta.
"Pohjoismaista tulee uusi Piilaakson tyyppinen maanosa Englannin ja USA töppäilyjen ansiosta."
Aamu-unia vai?
Mitä Englanti ja USA ovat töppäilleet? Suomenkin tulisi irrottautua EU:n ytimestä, ja hakeutua lähempiin kahdenvälisiin kauppa - ja sotilassuhteisiin näiden anglomaiden kanssa.
Nämähän ovat toimineet täysin oikein, eli jos kansainvälisen yhteistyön ja järjestöjen avulla ei tue valtion intressejä, eikä näitä saada neuvoteltua sellaisiksi jotka tukisivat, niin silloin on paras jättää nämä yhteisöt ja järjestöt.
"Brexitin jälkeen englanniksi ei EU asiakirjoja edes käännetä. Englanti ei enää ole EU kieli."
Miksei olisi, jos ei muuten niin Irlannin ja Maltan kautta, tosin kyse on nykyään yleismaailmallisesta kielestä.
"Maku menee englanninkielen osalta täysin."
Eihän sinun ole pakko puhua englantia jos et halua. Meillä muilla se pikemmin on nostanut kiinnostusta näihin maihin ja englannin kieltä kohtaan.
"On se vaan niin hienoa, että näissä olosuhteissa Pohjoismaat saavat entistäkin enemmän syntymään uutta keskinäistä yhteistyötä. "
Ihan sama mitä skandimaat puuhailevat keskenään, kunhan eivät sekaannu Suomen asioihin.
"On hyvä, että meillä on pakollinen ruotsi ja on hyvä, että meille on jo saapunut pakolaisia kouluttautumaan tuleviin työtehtäviin. "
Etkö koskaan ole miettinyt sitä, miksi kaikki lukevat englannin vapaaehtoisena ilman valitusta ja jopa oppivat jotain, ja ruotsia ei haluta oppia edes pakolla, mistähän ero mahtaisi johtua?
Mutta on tosiaan hyvä, että pakolaisten ja suomalaisten välillä on alusta alkaen yhteinen kieli, eli englanti. Se auttaa kotoutumisen sujuvaan alkuun.
Vaikka olet noin tosikko olet silti väärässä. Maailma muuttuu ja pääomien liikkeet eivät tunne muita rajoja kuin tuottavuuden rajat. Se mikä on ollut suurta ja mahtavaa ei ole mikään tuki ja turva. Päinvastoin uudet teknologiat eivät tarvitse massoja muuksi kuin korkeintaan idioottimaisiksi käyttäjiksi. Englanti ja Trump ovat pelkureita ja siksi he eivät tule menestymään.
"Maailma muuttuu ja pääomien liikkeet eivät tunne muita rajoja kuin tuottavuuden rajat"
Tuohan on vain yksi markkinaliberaalien uskonkappaleita, joiden olemassaololle ei ole muuta perustetta kuin luja usko. Siis pääomat ovat jo nyt hyvin säädeltyjä ja tuottavuuden sijasta jokaisella pääoman omistajalla on täysi vapaus päättää perusteet millä perustein tekee investointeja ja minne vie rahansa.
Et ilmeisesti tunne alaa ja sen säätelyä kovinkaan paljoa, kun aikasi menee pakkoruotsin puolusteluun ja markkinaliberaalien opinkappaleiden opetteluun. Usko pois, maailma todellakin muuttuu, ja markkinaliberaalien oppi alkaa olla so last season.
"Päinvastoin uudet teknologiat eivät tarvitse massoja muuksi kuin korkeintaan idioottimaisiksi käyttäjiksi."
Noin meille sanottiin jo 70-luvulla, eli sitä odotellessa.
" Englanti ja Trump ovat pelkureita ja siksi he eivät tule menestymään. "
Katsotaan miten käy, Trump ja englannin poliitikot tekivät ne päätökset joita kansa heiltä äänestyksessä vaati.
Yo-ruotsi vaatii jo ruotsin kielen osaamista, ja kun yo oli pakollinen, ruotsia myös osattiin, ja virkamiesruotsin kurssi ei tuottanut vaikeuksia kenellekään.
Eli pakko on usein paras opettaja. Kun ei ole pakkoja, niin oppilaat laiskistuvat. Ideaali olisi tietysti, että motivoiduttaisiin muista kielistä yhden pakon poistuttua, mutta näin ei ole käynyt yo-ruotsin poistumisen myötä. On menty vain huonompaan suuntaan.
Onneksi asiantuntijat yhdessä päättäjien kanssa päättävät nämä asiat, eivätkä tämän palstan "kieliaktiivit".
"Yo-ruotsi vaatii jo ruotsin kielen osaamista, ja kun yo oli pakollinen, ruotsia myös osattiin, ja virkamiesruotsin kurssi ei tuottanut vaikeuksia kenellekään."
Eipä se ainakaan minulle apuja tuonut, vaikka olinkin kirjoittanut ruotsin.
Kai sitä nyt ruotsin osaamiselle pitää olla muitakin syitä kuin keinotekoinen pakko. Mutta niitä vain ei ole.
"Eli pakko on usein paras opettaja. Kun ei ole pakkoja, niin oppilaat laiskistuvat. Ideaali olisi tietysti, että motivoiduttaisiin muista kielistä yhden pakon poistuttua, mutta näin ei ole käynyt yo-ruotsin poistumisen myötä. On menty vain huonompaan suuntaan."
Älä kiemurtele, ruotsin pakko-opinnot ovat säilyneet täysin samoina lukiossa, eli sinuun opeillasi pakon kaikkivoimasta, minkään ei olisi pitänyt muuttua. Yo-koe on vain testi, siihen ei sisälly mitään omia kieliopintoja. Jos pakko-opinnot ovat samat, niin tulostenkin tulisi olla samat.
"Onneksi asiantuntijat yhdessä päättäjien kanssa päättävät nämä asiat, eivätkä tämän palstan "kieliaktiivit". "
Oletko kuullut tästä kielikokeilusta?
"Kielitaito on etu kansainvälistyvässä maailmassa."
Nykymenolla englanninkielestä tulee kaikkien yhteinen vieras kieli. Näin ollen yleismaailallisesti kieltenopiskelu muuttuu. Tulevaisuudessa kaikki keskittyvät englantiin ja paikallisiin kieliin.
Tässä mallissa ransan ja saksan opiskelu olisi turhaa mutta toisen kotimaisen ei.
Tämän puolesta suomalaisetkin nuoret ovat valinnoillaan äänestäneet jo pitkään.
Noinhan se menee eli maat erkaantuvat toisistaan. Yhteisellä tankeroenglannilla hoidetaan välttämättömimmät asiat ja häivytään. Ketä innostaa pitemmän päälle. Ei ketään.