Ska du läsa, förstor det?
Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yhtäkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin.
Niin rupesin lukemaan ja miettimään. Kaikki täsmäsi. Suomi oli köyhä koska muut veivät niin paljon siitä minkä me olimme tuottaneet. Samoin kuin Iso-Britannia tai Alankomaat käyttivät intialaisia tai molukkeja omissa sodissaan huomattavasti myöhemmin, Ruotsi käytti suomalaisia miehiä omissa sodissaan monet Ruotsin kuninkaat eivät suinkaan kamppailleet viimeiseen mieheen vaan viimeiseen suomalaiseen. Me saatamme joskus hämmästellä, miksi ranska, englanti tai portugali ovat virallisia kieliä Afrikan maissa, ja pitää kolonialisoidun tietoisuuden huippuna, että nämä maat eivät ole päässeet eroon siirtomaakielistä. Tai saatamme miettiä, miksi tietyt hallintorutiinit Intiassa ovat aivan samanlaisia kuin niiden englantilaiset vastikkeet. Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa - siinä oli se tasa-arvoisuus).
Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yhtäkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin.
Niin rupesin lukemaan ja miettimään. Kaikki täsmäsi. Suomi oli köyhä koska muut veivät niin paljon siitä minkä me olimme tuottaneet. Samoin kuin Iso-Britannia tai Alankomaat käyttivät intialaisia tai molukkeja omissa sodissaan huomattavasti myöhemmin, Ruotsi käytti suomalaisia miehiä omissa sodissaan monet Ruotsin kuninkaat eivät suinkaan kamppailleet viimeiseen mieheen vaan viimeiseen suomalaiseen. Me saatamme joskus hämmästellä, miksi ranska, englanti tai portugali ovat virallisia kieliä Afrikan maissa, ja pitää kolonialisoidun tietoisuuden huippuna, että nämä maat eivät ole päässeet eroon siirtomaakielistä. Tai saatamme miettiä, miksi tietyt hallintorutiinit Intiassa ovat aivan samanlaisia kuin niiden englantilaiset vastikkeet. Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa - siinä oli se tasa-arvoisuus).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.