Kait sieltä Raamatusta löytyy....

Jumala päättää mikä oikein on. Jos Hän jonkun asian on kieltänyt, niin se on kielletty, vaikka ihminen muuta ajattelisi, silti se pysyy kiellettynä. Kun lainsäädäntö täällä maailmassa kieltää jonkun asian, niin se pysyy myös kiellettynä, vaikka emme olisikaan samaa mieltä.

YKX kirjoitti:

Jumala päättää mikä oikein on. Jos Hän jonkun asian on kieltänyt, niin se on kielletty, vaikka ihminen muuta ajattelisi, silti se pysyy kiellettynä. Kun lainsäädäntö täällä maailmassa kieltää jonkun asian, niin se pysyy myös kiellettynä, vaikka emme olisikaan samaa mieltä.

Lue lisää

ainakin, mitä olen eri käännöksiä selaillut,on se,ett: "Jumala armahtaa kenet armahtaa, ja paaduttaa,kenet paaduttaa,eikä Jumalalle ole mikään mahdotonta."
Siksipä sellaiset tuomiot,mitä annamme usein,jota ei pitäisi antaa,että "tuo nyt ei ainakaan ole uskossa,on voinut joskus olla,vaan ei varmaan ole enää,kun se on sellainen ja tuollainen,on "kuulemma" tehnyt sitä ja tätä, ja sitäkin se vielä on tehnyt,että ei se kyllä enää uskovainen voi olla" !

Siteeraamasi kohta oli ja on tarkoitettu uskoville.
Kuinka muuten voidaan koetella kaikki ja pitää se mikä on hyvää?

Millä tavalla ei-uskova "koettelee" hengellisiä asioita? Kun Raamattu sanoo ettei niitä asioita voi ymmärtää kukaan muu kuin se joka on hengellinen, siis ihminen jolla on yhteys Jumalaan ja joka näin ollen on osallinen Hänessä olevasta viisaudesta.
Millä perusteella hengellisesti kuollut ihminen päättää mikä on hyvää ja oikein?

Kun Raamattu puhuu "koettelemisesta" se tarkoittaa hengellistä koettelemista, joka on mahdollinen vain niille jotka ovat Kristuksessa. Tällöin asiat koetellaan Jumalan Sanan alamaisuudessa ja Pyhän Hengen sisällisen valon kautta.
Raamatun mukaan "sisälliset aistimme" eli kyky hengessä kokea asioiden oikea luonne harjaantuvat kun kasvamme Jeesuksen tuntemisessa.

Ensinnäkin Jeesuksen veri puhdistaa uskovan synneistä eli ne saadaan anteeksi ja ihminen pääsee armoon sisälle Kristuksessa.
Tämän seurauksena Pyhä Henki, joka aina toimii uskovan puolustajana ja johdattajana vain Jeesuksen veren kautta, alkaa puhdistaa hänen tunne-elämää ja ajatusmaailmaa niistä jumalattomuuden vääristävistä sidoksista, jotka ovat seurausta elämästä jumalattomassa maailmassa. Tämä Pyhän Hengen puhdistava työ ei ole pelastuksen edellytys vaan se on seurausta pelastuksesta. Se on Jumalan parantavaa ja eheyttävää työtä jossa ihminen oppii todellisesti tuntemaan itseään ja löytää oman persoonallisuutensa.
Jeesuksen puhdistavan ja Pyhän Hengen parantavan työn kautta tulee mahdolliseksi koetella asioita Jumalan pyhyyden valossa.

Asiahan on niin että kun ihminen tässä maailmassa ja sen sidonnaisuuksien keskellä kasvaa, myös hänen identiteettinsä muovautuu näiden sidonnaisuuksien alamaisuudessa. Kun ihminen siis toteuttaa pinnallisia oikkujaan, halujaan ja mieltymyksiään, hän luulee toteuttavansa aitoa itseään!
Siksi julistus antautumista Jeesukselle ja Jumalan Sanan auktoriteetin alamaisuuteen, herättää "luonnollisessa" ihmisessä vastustusta ja vihaa, koska hän luulee sen merkitsevän omasta "autonomiastaan" (itsemääräämisvallasta) luopumista.
Tosiasia kuitenkin on että kun ihminen "luopuu" elämästään antautumalla Jeesukselle, hän samalla "löytää" elämänsä. Siinä yhteydessä joka uskovalla on Jumalaan karsiutuvat sitten pinnalliset ja meihin mm. kasvatuksen tuloksena iskostuneet halut, kun huomaamme, ettei niiden toteuttaminen merkitsekään aidon persoonallisuutemme toteuttamista.
:)

Raamatussa ei ole sovinistisia, homovihamielisiä ja muukalaisvihamielisiä kohtia. On kyllä kohtia jotka voidaan tällaisiksi tulkita. Kyseessä on Jumalan oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan, mutta samalla rakkaus syntiseen, jonka Hän tahtoo pelastaa ja tuoda parantavan työnsä kohteeksi siinä pyhässä rakkaudessa, jossa "totuus tekee vapaaksi".

Ei ole todellista vapautta ilman yhteyttä ja alamaisuutta Kristuksessa, joka on hengellisen (ja pohjimmiltaan kaiken) elämän lähtökohta ja oikeiden arvojen perusta. Jeesus itse kuvaa tätä näin: "Minä olen viinipuu, te olette oksat". Sisällinen elämänyhteys Kristukseen johtaa vapautettuun elämään - mutta riippumattomuus, jossa ihminen varjelee väärää autonomiaansa ja haluaa olla koko puu sen sijasta että olisi oksa, johtaa syvemmälle syntiorjuuteen ja pitää yllä pimentynyttä, tämän maailman turmelemaa mieltä.

On siis aivan selvää että Jumalaa vastustavan ihmisen mieli "koettelee kaikkea" omasta erillisyydestään ja pinttyneistä ajatustottumuksistaan käsin. Kuinka voisi toisin ollakaan. Hän näkee hyväksi ja pitää vain sen mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä. Silloin Jumalan Sanakin arvioidaan vain omien halujen mukaan.

Kiitos Jumalalle siitä valtavasta lahjasta, että voimme uskoviksi tultuamme oppia koettelemaan asiat Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen valossa, kasvaen Kristuksen tuntemisessa yhä syvemmin siihen aitoon vapauteen, jossa koko persoonamme paranee ja eheytyy Jumalan rakkaudessa.

Unboiled Nails kirjoitti:

Siteeraamasi kohta oli ja on tarkoitettu uskoville.
Kuinka muuten voidaan koetella kaikki ja pitää se mikä on hyvää?

Millä tavalla ei-uskova "koettelee" hengellisiä asioita? Kun Raamattu sanoo ettei niitä asioita voi ymmärtää kukaan muu kuin se joka on hengellinen, siis ihminen jolla on yhteys Jumalaan ja joka näin ollen on osallinen Hänessä olevasta viisaudesta.
Millä perusteella hengellisesti kuollut ihminen päättää mikä on hyvää ja oikein?

Kun Raamattu puhuu "koettelemisesta" se tarkoittaa hengellistä koettelemista, joka on mahdollinen vain niille jotka ovat Kristuksessa. Tällöin asiat koetellaan Jumalan Sanan alamaisuudessa ja Pyhän Hengen sisällisen valon kautta.
Raamatun mukaan "sisälliset aistimme" eli kyky hengessä kokea asioiden oikea luonne harjaantuvat kun kasvamme Jeesuksen tuntemisessa.

Ensinnäkin Jeesuksen veri puhdistaa uskovan synneistä eli ne saadaan anteeksi ja ihminen pääsee armoon sisälle Kristuksessa.
Tämän seurauksena Pyhä Henki, joka aina toimii uskovan puolustajana ja johdattajana vain Jeesuksen veren kautta, alkaa puhdistaa hänen tunne-elämää ja ajatusmaailmaa niistä jumalattomuuden vääristävistä sidoksista, jotka ovat seurausta elämästä jumalattomassa maailmassa. Tämä Pyhän Hengen puhdistava työ ei ole pelastuksen edellytys vaan se on seurausta pelastuksesta. Se on Jumalan parantavaa ja eheyttävää työtä jossa ihminen oppii todellisesti tuntemaan itseään ja löytää oman persoonallisuutensa.
Jeesuksen puhdistavan ja Pyhän Hengen parantavan työn kautta tulee mahdolliseksi koetella asioita Jumalan pyhyyden valossa.

Asiahan on niin että kun ihminen tässä maailmassa ja sen sidonnaisuuksien keskellä kasvaa, myös hänen identiteettinsä muovautuu näiden sidonnaisuuksien alamaisuudessa. Kun ihminen siis toteuttaa pinnallisia oikkujaan, halujaan ja mieltymyksiään, hän luulee toteuttavansa aitoa itseään!
Siksi julistus antautumista Jeesukselle ja Jumalan Sanan auktoriteetin alamaisuuteen, herättää "luonnollisessa" ihmisessä vastustusta ja vihaa, koska hän luulee sen merkitsevän omasta "autonomiastaan" (itsemääräämisvallasta) luopumista.
Tosiasia kuitenkin on että kun ihminen "luopuu" elämästään antautumalla Jeesukselle, hän samalla "löytää" elämänsä. Siinä yhteydessä joka uskovalla on Jumalaan karsiutuvat sitten pinnalliset ja meihin mm. kasvatuksen tuloksena iskostuneet halut, kun huomaamme, ettei niiden toteuttaminen merkitsekään aidon persoonallisuutemme toteuttamista.
:)

Raamatussa ei ole sovinistisia, homovihamielisiä ja muukalaisvihamielisiä kohtia. On kyllä kohtia jotka voidaan tällaisiksi tulkita. Kyseessä on Jumalan oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan, mutta samalla rakkaus syntiseen, jonka Hän tahtoo pelastaa ja tuoda parantavan työnsä kohteeksi siinä pyhässä rakkaudessa, jossa "totuus tekee vapaaksi".

Ei ole todellista vapautta ilman yhteyttä ja alamaisuutta Kristuksessa, joka on hengellisen (ja pohjimmiltaan kaiken) elämän lähtökohta ja oikeiden arvojen perusta. Jeesus itse kuvaa tätä näin: "Minä olen viinipuu, te olette oksat". Sisällinen elämänyhteys Kristukseen johtaa vapautettuun elämään - mutta riippumattomuus, jossa ihminen varjelee väärää autonomiaansa ja haluaa olla koko puu sen sijasta että olisi oksa, johtaa syvemmälle syntiorjuuteen ja pitää yllä pimentynyttä, tämän maailman turmelemaa mieltä.

On siis aivan selvää että Jumalaa vastustavan ihmisen mieli "koettelee kaikkea" omasta erillisyydestään ja pinttyneistä ajatustottumuksistaan käsin. Kuinka voisi toisin ollakaan. Hän näkee hyväksi ja pitää vain sen mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä. Silloin Jumalan Sanakin arvioidaan vain omien halujen mukaan.

Kiitos Jumalalle siitä valtavasta lahjasta, että voimme uskoviksi tultuamme oppia koettelemaan asiat Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen valossa, kasvaen Kristuksen tuntemisessa yhä syvemmin siihen aitoon vapauteen, jossa koko persoonamme paranee ja eheytyy Jumalan rakkaudessa.

Lue lisää

pakanoille, Rm.10:13, "Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu." Lisäksi Rm. 2:14; "Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostaan tekevät mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki,
15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä kun heidän sydämensä myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä."

Ritari009 kirjoitti:

ainakin, mitä olen eri käännöksiä selaillut,on se,ett: "Jumala armahtaa kenet armahtaa, ja paaduttaa,kenet paaduttaa,eikä Jumalalle ole mikään mahdotonta."
Siksipä sellaiset tuomiot,mitä annamme usein,jota ei pitäisi antaa,että "tuo nyt ei ainakaan ole uskossa,on voinut joskus olla,vaan ei varmaan ole enää,kun se on sellainen ja tuollainen,on "kuulemma" tehnyt sitä ja tätä, ja sitäkin se vielä on tehnyt,että ei se kyllä enää uskovainen voi olla" !

Lue lisää

Tuo tarkoitti kai sitä, ettei ketään tule ihmisen tuomita syntiseksi. Etkä MUKA itse ole siihen tekoon syyllistynyt, Olevainen... Väitätkö muka?

Unboiled Nails kirjoitti:

Siteeraamasi kohta oli ja on tarkoitettu uskoville.
Kuinka muuten voidaan koetella kaikki ja pitää se mikä on hyvää?

Millä tavalla ei-uskova "koettelee" hengellisiä asioita? Kun Raamattu sanoo ettei niitä asioita voi ymmärtää kukaan muu kuin se joka on hengellinen, siis ihminen jolla on yhteys Jumalaan ja joka näin ollen on osallinen Hänessä olevasta viisaudesta.
Millä perusteella hengellisesti kuollut ihminen päättää mikä on hyvää ja oikein?

Kun Raamattu puhuu "koettelemisesta" se tarkoittaa hengellistä koettelemista, joka on mahdollinen vain niille jotka ovat Kristuksessa. Tällöin asiat koetellaan Jumalan Sanan alamaisuudessa ja Pyhän Hengen sisällisen valon kautta.
Raamatun mukaan "sisälliset aistimme" eli kyky hengessä kokea asioiden oikea luonne harjaantuvat kun kasvamme Jeesuksen tuntemisessa.

Ensinnäkin Jeesuksen veri puhdistaa uskovan synneistä eli ne saadaan anteeksi ja ihminen pääsee armoon sisälle Kristuksessa.
Tämän seurauksena Pyhä Henki, joka aina toimii uskovan puolustajana ja johdattajana vain Jeesuksen veren kautta, alkaa puhdistaa hänen tunne-elämää ja ajatusmaailmaa niistä jumalattomuuden vääristävistä sidoksista, jotka ovat seurausta elämästä jumalattomassa maailmassa. Tämä Pyhän Hengen puhdistava työ ei ole pelastuksen edellytys vaan se on seurausta pelastuksesta. Se on Jumalan parantavaa ja eheyttävää työtä jossa ihminen oppii todellisesti tuntemaan itseään ja löytää oman persoonallisuutensa.
Jeesuksen puhdistavan ja Pyhän Hengen parantavan työn kautta tulee mahdolliseksi koetella asioita Jumalan pyhyyden valossa.

Asiahan on niin että kun ihminen tässä maailmassa ja sen sidonnaisuuksien keskellä kasvaa, myös hänen identiteettinsä muovautuu näiden sidonnaisuuksien alamaisuudessa. Kun ihminen siis toteuttaa pinnallisia oikkujaan, halujaan ja mieltymyksiään, hän luulee toteuttavansa aitoa itseään!
Siksi julistus antautumista Jeesukselle ja Jumalan Sanan auktoriteetin alamaisuuteen, herättää "luonnollisessa" ihmisessä vastustusta ja vihaa, koska hän luulee sen merkitsevän omasta "autonomiastaan" (itsemääräämisvallasta) luopumista.
Tosiasia kuitenkin on että kun ihminen "luopuu" elämästään antautumalla Jeesukselle, hän samalla "löytää" elämänsä. Siinä yhteydessä joka uskovalla on Jumalaan karsiutuvat sitten pinnalliset ja meihin mm. kasvatuksen tuloksena iskostuneet halut, kun huomaamme, ettei niiden toteuttaminen merkitsekään aidon persoonallisuutemme toteuttamista.
:)

Raamatussa ei ole sovinistisia, homovihamielisiä ja muukalaisvihamielisiä kohtia. On kyllä kohtia jotka voidaan tällaisiksi tulkita. Kyseessä on Jumalan oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan, mutta samalla rakkaus syntiseen, jonka Hän tahtoo pelastaa ja tuoda parantavan työnsä kohteeksi siinä pyhässä rakkaudessa, jossa "totuus tekee vapaaksi".

Ei ole todellista vapautta ilman yhteyttä ja alamaisuutta Kristuksessa, joka on hengellisen (ja pohjimmiltaan kaiken) elämän lähtökohta ja oikeiden arvojen perusta. Jeesus itse kuvaa tätä näin: "Minä olen viinipuu, te olette oksat". Sisällinen elämänyhteys Kristukseen johtaa vapautettuun elämään - mutta riippumattomuus, jossa ihminen varjelee väärää autonomiaansa ja haluaa olla koko puu sen sijasta että olisi oksa, johtaa syvemmälle syntiorjuuteen ja pitää yllä pimentynyttä, tämän maailman turmelemaa mieltä.

On siis aivan selvää että Jumalaa vastustavan ihmisen mieli "koettelee kaikkea" omasta erillisyydestään ja pinttyneistä ajatustottumuksistaan käsin. Kuinka voisi toisin ollakaan. Hän näkee hyväksi ja pitää vain sen mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä. Silloin Jumalan Sanakin arvioidaan vain omien halujen mukaan.

Kiitos Jumalalle siitä valtavasta lahjasta, että voimme uskoviksi tultuamme oppia koettelemaan asiat Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen valossa, kasvaen Kristuksen tuntemisessa yhä syvemmin siihen aitoon vapauteen, jossa koko persoonamme paranee ja eheytyy Jumalan rakkaudessa.

Lue lisää

Aivan oikein.Olet oikeassa.Oletin että asia on selvä erikseen mainitsematta, mutta näköjään ei...Koettelemisesta edelleen....Olen itse ajatellut, että huolimatta käännösvirheistä, yms.Ainoa minkä valossa"koetella"on juuri Raamattu...Jumalan Sana...
Miten siellä Hebrealaiskirjeessä mainittiin, että Jumalan Sana on terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, jne...Koska on kehno muisti, tarvis hakea se kohta esiin,että sen tähän osaisin tarkasti kirjoittaa...
terv.janos

Unboiled Nails kirjoitti:

Siteeraamasi kohta oli ja on tarkoitettu uskoville.
Kuinka muuten voidaan koetella kaikki ja pitää se mikä on hyvää?

Millä tavalla ei-uskova "koettelee" hengellisiä asioita? Kun Raamattu sanoo ettei niitä asioita voi ymmärtää kukaan muu kuin se joka on hengellinen, siis ihminen jolla on yhteys Jumalaan ja joka näin ollen on osallinen Hänessä olevasta viisaudesta.
Millä perusteella hengellisesti kuollut ihminen päättää mikä on hyvää ja oikein?

Kun Raamattu puhuu "koettelemisesta" se tarkoittaa hengellistä koettelemista, joka on mahdollinen vain niille jotka ovat Kristuksessa. Tällöin asiat koetellaan Jumalan Sanan alamaisuudessa ja Pyhän Hengen sisällisen valon kautta.
Raamatun mukaan "sisälliset aistimme" eli kyky hengessä kokea asioiden oikea luonne harjaantuvat kun kasvamme Jeesuksen tuntemisessa.

Ensinnäkin Jeesuksen veri puhdistaa uskovan synneistä eli ne saadaan anteeksi ja ihminen pääsee armoon sisälle Kristuksessa.
Tämän seurauksena Pyhä Henki, joka aina toimii uskovan puolustajana ja johdattajana vain Jeesuksen veren kautta, alkaa puhdistaa hänen tunne-elämää ja ajatusmaailmaa niistä jumalattomuuden vääristävistä sidoksista, jotka ovat seurausta elämästä jumalattomassa maailmassa. Tämä Pyhän Hengen puhdistava työ ei ole pelastuksen edellytys vaan se on seurausta pelastuksesta. Se on Jumalan parantavaa ja eheyttävää työtä jossa ihminen oppii todellisesti tuntemaan itseään ja löytää oman persoonallisuutensa.
Jeesuksen puhdistavan ja Pyhän Hengen parantavan työn kautta tulee mahdolliseksi koetella asioita Jumalan pyhyyden valossa.

Asiahan on niin että kun ihminen tässä maailmassa ja sen sidonnaisuuksien keskellä kasvaa, myös hänen identiteettinsä muovautuu näiden sidonnaisuuksien alamaisuudessa. Kun ihminen siis toteuttaa pinnallisia oikkujaan, halujaan ja mieltymyksiään, hän luulee toteuttavansa aitoa itseään!
Siksi julistus antautumista Jeesukselle ja Jumalan Sanan auktoriteetin alamaisuuteen, herättää "luonnollisessa" ihmisessä vastustusta ja vihaa, koska hän luulee sen merkitsevän omasta "autonomiastaan" (itsemääräämisvallasta) luopumista.
Tosiasia kuitenkin on että kun ihminen "luopuu" elämästään antautumalla Jeesukselle, hän samalla "löytää" elämänsä. Siinä yhteydessä joka uskovalla on Jumalaan karsiutuvat sitten pinnalliset ja meihin mm. kasvatuksen tuloksena iskostuneet halut, kun huomaamme, ettei niiden toteuttaminen merkitsekään aidon persoonallisuutemme toteuttamista.
:)

Raamatussa ei ole sovinistisia, homovihamielisiä ja muukalaisvihamielisiä kohtia. On kyllä kohtia jotka voidaan tällaisiksi tulkita. Kyseessä on Jumalan oikeudenmukainen viha syntiä kohtaan, mutta samalla rakkaus syntiseen, jonka Hän tahtoo pelastaa ja tuoda parantavan työnsä kohteeksi siinä pyhässä rakkaudessa, jossa "totuus tekee vapaaksi".

Ei ole todellista vapautta ilman yhteyttä ja alamaisuutta Kristuksessa, joka on hengellisen (ja pohjimmiltaan kaiken) elämän lähtökohta ja oikeiden arvojen perusta. Jeesus itse kuvaa tätä näin: "Minä olen viinipuu, te olette oksat". Sisällinen elämänyhteys Kristukseen johtaa vapautettuun elämään - mutta riippumattomuus, jossa ihminen varjelee väärää autonomiaansa ja haluaa olla koko puu sen sijasta että olisi oksa, johtaa syvemmälle syntiorjuuteen ja pitää yllä pimentynyttä, tämän maailman turmelemaa mieltä.

On siis aivan selvää että Jumalaa vastustavan ihmisen mieli "koettelee kaikkea" omasta erillisyydestään ja pinttyneistä ajatustottumuksistaan käsin. Kuinka voisi toisin ollakaan. Hän näkee hyväksi ja pitää vain sen mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä. Silloin Jumalan Sanakin arvioidaan vain omien halujen mukaan.

Kiitos Jumalalle siitä valtavasta lahjasta, että voimme uskoviksi tultuamme oppia koettelemaan asiat Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen valossa, kasvaen Kristuksen tuntemisessa yhä syvemmin siihen aitoon vapauteen, jossa koko persoonamme paranee ja eheytyy Jumalan rakkaudessa.

Lue lisää

on - lahja*

on siellä ihan oikeita ja virheettömiä juttuja, laitan tähän yhden:

Dan. 4:8 "Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaiken maan ääriin."

okei, laitetaan toinen


Ilm. 20:8 "Ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan."