Jo 5 vuosikymmentä sitten minulle tuli murrosiän mukana niin kova silmäruoannälkä, että viihdyin niiden tyttöjen seurassa, jotka käyttivät minihametta, ja pahimpaan nälkääni puin salaa itsekin nailoeita ja minihameita, joita jostain joskus hankin. Silmäruoan takia kävin opiskeluaikana joskus jopa katsomassa pornoelokuvia. Nyt vanhoja valokuvia selaillessani huomaan "sokeutuneeni" silmäruoalle niin, että 70-luvulla tyttökaverini ja muut eivät ole silmäruokaa antaneet, kunnes vasta avioiduttani aloin sitä vaimoltani vaatia - ja harvoin sain - ja uudelleen puin isalaa joskus tsekin. Nyt, yli 6-kymppisenä, silmäruoka on niin tärkeätä, että tv-ohjelmiakin katson paljolti sen mukaan, missä sitä on. - Kirjoitan tätä jakaakseni harmiani em. "sokeutumisesta". Sillä jos tällä nälällä olisin aikoinani alkanut seurustella nyk. vaimoni kanssa, olisin pannut suhteen poikki muutamassa viikossa. Harmittaa tuo "sokeutuminen". Onneksi netissä on paljon silmäruokaa.
Sokeuduin kohtalokkaalla helkellä silmäruoalle
Matteuspa
1102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Soisi elinikäisen virheen edes vahingniloisia kiinnostavan.