Monien uskontojen ja katsomusten Suomi -teos on ilmestynyt Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja -sarjassa (nro 48). Toimittajina ovat Ruth Illman, Kimmo Ketola, Riitta Latvio & Jussi Sohlberg.
Kirjassa on 26 artikkelia erilaisista, lähinnä uskonnollisista ja hieman muistakin katsomuksellisista suuntauksista.
Joukon jatkona kirjassa on myös kirjoittamani artikkeli Uskonnottomuus Suomessa (s. 159-169).
Kirjassa on 26 artikkelia erilaisista, lähinnä uskonnollisista ja hieman muistakin katsomuksellisista suuntauksista.
Joukon jatkona kirjassa on myös kirjoittamani artikkeli Uskonnottomuus Suomessa (s. 159-169).
Vastaukset 41
Vanhimmat
Julkistusseminaari 2.2. klo 13 Kansallismuseossa. Eipä näy ohjelmassa uskonnottomien puheenvuoroa.
Monien uskontojen ja katsomusten Suomi -seminaari 2.2. klo 13
De många religionernas och åskådningarnas Finland
Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 31.1. mennessä osoitteeseen [email protected]
Kansallismuseon Ateljee-juhlatila
(Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki)
Seminaarissa julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi artikkelikokoelma, jonka keskiössä on katsomuksellisen moninaisuuden ja uskonnonvapauden kehittyminen maassamme eri katsomusten sekä yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Artikkelikokoelmat julkaistaan verkosta vapaasti ladattavana e-kirjoina. Tilaisuudessa tarkastellaan pohjoismaiden uskonto- ja katsomusmiljöitä uskonnonvapauteen ja eri uskonto- ja katsomusperinteiden vuorovaikutukseen luodaten, sekä keskustellaan teoksessa esiin nousevista teemoista pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa perspektiivissä.
Tilaisuuden kieli on englanti.
Alustava ohjelma:
klo 13 Tilaisuuden ja Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon avaus: Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala
klo 13.10 Artikkelikokoelman esittely: toimittajakunta Ruth Illman, Kimmo Ketola, Jussi Sohlberg ja Riitta Latvio
klo 13.30 Pohjoismaiset puheenvuorot: dialogiasiantuntijat Helene Egnell (Ruotsi) ja Anne Hege Grung (Norja)
klo 14.30 Kahvi
klo 14.50 Suomalaiset puheenvuorot: dosentti Jyri Komulainen; tutkijat Dr Ali Qadir & Dr Tatiana Tiayinen-Qadir
klo 15.30 Paneeli- ja yleisökeskustelu, juontaa Ruth Illman
Tohtori Helene Egnell johtaa Tukholmassa toimivaa Ruotsin kirkon uskontodialogin keskusta. Keskuksen tehtävänä on edistää Tukholman hiippakunnassa yhteistyötä ja hyviä suhteita kristinuskon ja muiden uskontojen välillä. Toinen pääpuhuja, tohtori Ann Hege Grung tulee Oslon yliopistosta. Grung on erikoistunut kristinuskon ja islamin vuoropuheluun ja tutkinut erityisesti sukupuolen merkitystä uskontodialogissa.
Monien uskontojen ja katsomusten Suomi -hanke ja -seminaari ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Hanketta rahoittavat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin säätiö, Svenska Kulturfonden (Finland 100 år), Donnerska Institutet ja Kirkon tutkimuskeskus.
Hankkeen toteuttavat Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry, Åbo Akademi/Donnerska Institutet ja Kirkon tutkimuskeskus.
Ilmoittautumiset kahvitarjoilun vuoksi 31.1. mennessä osoitteeseen [email protected]
Tervetuloa!
Koska tulee nettiin?
Ilmoittivat ettei välttämättä tulekaan nettiin kun juuri sille tempulle eivät saaneet tukea, vaikka muuten ovat aika hyvin rahoitettuja...
Jos kuitenkin joskus nettiin päätyy, niin kulttuurifoorumi.fi:stä kannattaa etsiä.
On näköjään myynnissä: http://www.kopistore.fi/fi/verkkokaupat/kirkon-tutkimuskeskus/kirkon-tutkimuskeskuksen-julkaisut/?object=view&objectID=423
No nyt: http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS julkaisu_verkkojulkaisu.pdf
Tuotan hankittaneeen oppilaitoksiin kirjanakin, tai ainakin käytetään verkkojulkaisuna. mm. tehtävissä.
Hyvä, että uskonnottomuus on mukana.
Toisaalta on omiaan antamaan harhauttavan vaikutelman tuollainen kirja. Kyllähän tässä maassa on vaikka bahá'i-uskovia --- mutta hyvin vähän. Todellisuudessa ei-vakaumuksellinen uskonnottomuus ja löyhä kristillispohjainen usko ovat ehdottomasti suurimmat katsomukset.
Aivan, erilaisia uskonsuuntia on käsitelty jaa esitelty yli 20 kpl.
Miten islam? Onko se esitelty yhtenä monoliittinä, vai näkeekö kirjasta jaon sunni- ja shiia-islamiin? Peräti suufilaisuus mukana?
Artikkeli keskittyy islamin esittelyyn Suomessa enemmän yhteiskunnallisena ilmiönä ja korosten monimuotoisuutta. Islamin oppia tai oppeja ja eri suuntauksai ei esitellä. Suufilaisuus mainitaan hyvin lyhyesti.
Kirja on nyt julkaistu myös netissä (pienen viiveen jällkeen): http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS julkaisu_verkkojulkaisu.pdf
Neljässä ketjussaan antivapari jankkaa, että Vapaa-ajattelijain pääsihteerin ei olisi ollut suotavaa kirjoittaa tähän Monien uskontojen ja katsomusten Suomi -kirjaan. Muun tyhmyyde lisäksi hän toistelee, että Jori Mäntysalo edellä olevalla kirjoituksellaan olisi samaa mieltä kuin hän.
Siis tällä:
"Hyvä, että uskonnottomuus on mukana.
Toisaalta on omiaan antamaan harhauttavan vaikutelman tuollainen kirja. "
Selvästi kuitenkin Mäntysalo on sitä mieltä, että kokonaisuuden puutteista huolimatta on hyvä, että mukana on myös artikkeli uskonnottomuudesta.
Liika rehellisyys ei kuulu antivaparin hyveisiin. Mikä seikka ei ole uutinen kenellekään.
Toisessa ketjussa joku uskonnottomaksi tekeytyvä antivapari valittelee, että kirjan artikkelien joukkon on kirjoitettu myös artikkeli uskonnottomuudesta. Monestihan semmoinen uskonnottomuuden syrjäyttäminen onkin toteutunut aiempina vuosikymmeninä.
"Maallistumiskehitys on edennyt vähitellen mutta nopeutunut erityisesti 2000-luvun puolella."
Onko näin? Tilastollisesti ilman muuta, mutta olisiko kuitenkin 60-luvun irtautuminen kirkon vaikutuspiiristä ollut merkittävämpi asia?
Henkistä irtaantumista tapahtui, mutta kirkkokuri oli kova ja kirkon jäsenmäärä pysyi korkealla. Saihan Hannu Salama sen jumalanpilkkatuomionsa, ja vasta muutaman vuoden prosessin jälkeen Urho Kekkoselta sn tärkeän armahduksen. Toisaalta suurten ikäluokkien piirissä todellakin tapahtui maallistumista, joka sitren näkyi 1970-luvulla monella tavalla ja taholla.
1970-luvun sekulaarisuus oli laajaa varsinkin opiskelevan nuorison keskuudessa, mutta se ei tilastollisesti näkynyt kirkosaeroamisluvuissa väestötasolla. Kyse oli enemmän asenteista kuin muodollisista ratkaisuista. Esimerkiksi joululaulut maallistuivat, ja uusia lauluja myös soitettiin Ylessä...
Joululaulujen osaltahan on viime vuosina ollut hengellisyyden buumi. Jeesuslapsi tulee ja tulee yhä uudelleen....
Vexi Salmen mukaan 70-luvun henkeen taas kuului, että joululaluissa joulupukin piti olla juovuksissa ojassa lahjaduunien keskellä...
Eli "ajan hengessä" ja tilastolisissa mittareissa on dissonanssia. Elämme "haastetun kirkon" kovien vastaanpyristelyjen aikaa.
Mielenkiintoinen ristiriita.
Suomi näyttää nyt maallistuvan kuitenkin jatkuvasti sekä lain (varhaiskasvatuslaki, todistajanvala...) että käytännön tasolla (kirkosta eroaminen, jumalauskomukset). Mutta tämä tapahtuu ikäänkuin itsestään ja itsestäänselvästi.
Maallistuminen ei ole nyt kapinaa, ehkä se oli sitä 70-luvulla? Maallistuminen on arkipäivää. Ehkä Jeesuslapsi-laulujen buumi ja vastaavat ovat nykypäivänä sitä kapinaa valtavirtaa kohtaan?
Saattaa olla niin, että nyt pystytään jo hyväksymään Jeesus ja muut lauluihin fiktiivisten hahmojen asemassa. Lapsuudessani laulettiin "hei tonttu-ukot hyppikää" ja muita tonttulauluja, vaikka kukaan ei niihin tonttuihin uskonut. Sen sijaan Jeesuksesta laulettiin (tai lauluja kuunneltiin) vain niissä perheissä joissa oikeasti uskottiin. Olisko Jeesus nyt siirtymässä rinnastettavaksi tonttuihin: voi tykätä nätistä biisistä, jossa Jeesuksesta lauletaam, vaikkei itse uskoisikaan.
Tätä keskustelua olisi hyvä jatkaa myös esim. VA-lehdessä..
Muita sisällöllisiä huomioita?
Kirja on netissä, ja artikkeli s. 169-179: http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/2AA37D11FA0613ACC22580B20038D68B/$FILE/Kirkkohallitus_MUKS julkaisu_verkkojulkaisu.pdf
Foorumin antivapari nosteelee monta kertaa päivässä Ylikoski-ketjuja (6-7 ketjua).
Nyt yhdessä viestissä sen virkkeessä oli ohimennen väitetokaisu, että artikkeli antaa "vääristellyn kuvan vapaa-ajatteljoista". Ei perusteluja.
Tästä kannattaa käydä tutustumassa ja arvioimassa.
Tänäään taas, päivällä ja illalla...
Jos artikkelista syntyy sisällöllistä keeskustelua, sen voisi aloittaa vaikka uudessa ketjussa.
Ihan muuta kuin sisällöllistä "keskustelua" eli tyhjää höpinää oli kymmenissä viesteissä puolessa tusinassa ketjussa.
Niin, voihan olla aihetta useampaankin ketjuun. Artikkelissa olis monia eri asioita. Historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden tavoitteeita.
Uskonnottomuus Suomessaa -artikkeliin liittyen oli monta tyhjänpäivästä ketjua, mutta itse artikkelista ei olekaan virinnyt keskustleua, ainakaan vielä.
Nooh, 10 sivun artikkeliin tutustuminen vie aikansa.
Aina jotain virheitä voi löytyä, kun aikansa syynä...
Kirjaa tilattaneen kuntien ja oppilaitosten kirjastoihin. Hyvä että joukossa myös uskonnottomuudesta Suomessa kertova artikklei.
Viikonlopun lukuvinkki.
Voi suositella myös antivapareille.
Hän boikotoi ettei tartu vapaa-ajattelua linssiin.
Ilmentääköö epävarmuutta? Siellähän on niitä muitakin artikkeleita (jotka eivät mitään julistasta tossin ole).
Luulisi että jotain kritiikin aihetta löytyisi antivaparin metodilla..
Välitetään mediassa havaittuja kirja-arvostelluja myös tänne.
Ei ole vielä paljon näkynyt. Jos päivälehdet eivät tartu, mennee aikakausslehtilinjalle.
Vapaa Ajattelija -lehdessä oli artikkelista pieni uutinen. Ei kirja-arvosteku.