Ovat kalliita, huonoja (heikossa) myötäisessä ja vievät tilan muulta perän käytöltä. Onko sähkövärkeistä tullut niin luotettavia, että tuuliperäsimiä ei enää osteta?
Eikö sellainen olisi hyvä olla edes varalla ja sähkön säästämiseksi, etenkin jos kiertää maailmaa pariskuntana?
Eikö sellainen olisi hyvä olla edes varalla ja sähkön säästämiseksi, etenkin jos kiertää maailmaa pariskuntana?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Täydellisessä maailmassa hankkisin veneeseeni molemmat, mutta valitettavasti rahat eivät riitä kumpaankaan.
Pinnapilotti yhdistettynä tuuliperäsimeen olisi täydellinen yhdistelmä. Se veisi hyvin vähän virtaa ja toimisi kaikkiin tuulensuuntiin.
Pinnapilotti on erittäin kätevä saaristossa pyöriessä ja koneella ajaessa. Siihen sen hyvät puolet loppuukin. Avomerellä ei ohjaa kunnolla, johtuen aalloista. Pitää hirveää meteliä ja kuluttaa tuhottomasti virtaa. Kokemuksesta voin kertoa, etteivät myöskään ole kovin pitkäikäisiä.
Tähän mennessä venettä on ohjannut pinnapilotti ja avomerellä sheet to tiller viritelmä. Sheet to tiller väsäys toimii erittäin hyvin. Pisin yhtämittainen matka taitaa olla n. 500 mpk:ta mitä olen onnistinut purjehtimaan koskematta säätöihin.
Uuteen veneeseeni pitäisi hankkia jokin autopilotti järjestelmä. Ensisijaisesti sheet to tiller, mutta olen myös pohtinut tuuliperäsintä. Maksavat vaan paljon, joten vaihtoehdoksi jäisi rakentaa itse tai rakennussarjasta.
>> rakentaa itse tai rakennussarjasta
Laitapa meille muillekin tietoa noista itserakennettavista & rakennussarjoista
"Uuteen veneeseeni pitäisi hankkia jokin autopilotti järjestelmä. Ensisijaisesti sheet to tiller, mutta olen myös pohtinut tuuliperäsintä". 41v. sitten ensimmäinen sähköinen autopilottini toimi köysillä pinnaan. Huonompi systeemi kuin myöhemmät työtötangolla toimivat pinnapilotit.
Tuuliperäsimet sen sijaan toimivat keksijänsä Haslerin putki- ja narysykkyrän jälkeen edelleenkin naruilla pinnaan, elleivät aja erillistä peräsintä.
Itserakennettuja moni yrittää, tuskin kukaan onnistuu.
Johan Pilssirotta kertoi nuo avainsanat "Sheet to tiller". Googleta tuolla, niin minäkin tein heti kun tuohon termiin tuossa törmäsin. Saat kosolti vastauksia mistä voit valita sen mieleisesi.
Jos tarkoitetaan "sheet to tillerillä" purjeiden skuuteista köysillä ,viritettyjä ohjausjärjestelyjä niin kyse ei ole autopilotista eikä tuuliperäsimestä. Ihan hyviä varajärjestelmiä mutta soveltuvat vain pikkuveneisiin ja johonkin tuulensuuntaan. Kun skuutin veto huomattavasti ylittää ihmisen voimat niin kumiköydet ym viritelmät einät enää toimi. Siihenkin tilanteeseen on ratkaisu, jota on tullut käytettyä pinnaveneessä.
Kattavimmat ohjeet "sheet to tiller" ohjauksen järjestämiseen löytyy täältä : http://www.solopublications.com/sailariq.htm. Noita ohjeita mukaellen olen oman viritykseni rakennellut.
Kuten Seppomartti sanoi, tämä järjestelmä siis käyttää purjeita ja veneen luontaista nousuherkkyyttä hyväkseen. Käyttö vaatii siis sen, että purjeet ovat todella hyvässä trimmissä. Vetoa en ole ikinä ottanut pinnaan suoraan skuutista, juurikin tämän turhan suuren voiman vuoksi. Pikku virittelyllä onnistuu kyllä skuutista vain pienen voimankin ottaminen, jolloin kuminauhat jaksavat hyvin.
En ole saanut viritelmää toimivaan kaikkiin tuulen suuntiin, mutta tähän mennessä se ei ole ollut ongelma. Avomerellä ei niin haittaa vaikka kurssi olisikin 10-20 astetta väärään suuntaan. Tehdään sitten vain pari ylimääräistä jiippiä tai vendaa matkalla. Matkaa tietty tulee vähän lisää, mutta Itämeren kokosessa lätäkössä, ei sitä kerkeä hirveästi tulemaan.
Uusi veneeni (tai siis minulle uusi, vene on 42 vuotta vanha) on pitkäkölinen ja uskonkin, että siinä sheet to tiller toimii vielä paremmin. Mutta tiedän tarkemmin vasta kesällä, kun pääsen sitä kokeilemaan käytännössä.
Tuuliperäsimen rakennussarja löytyy täältä: http://www.windvaneselfsteering.co.uk/wind-vane-kit-costs-plans.htm
Halvimmillaan 290 puntaa, eli tämän päivän kurssin mukaan 340€.
Kallein versio sisältää kaikki osat ja pitää vain kasata, mutta kustantaa 600 puntaa eli n.700€.
700€ tuuliperäsimestä ei mielestäni ole kovin paljon. Itseasiassa halvin mitä olen löytänyt.
Pinnapilotti maksaa n.400€ ja olenkin pohtinut, joskos jättäisi sen hankkimatta ja ostaisi Hebridean tuuliperäsimen. Ensikisi haluan tosin testata miten hyvin "sheet to tiller" toimii uudessa veneessäni. Hyvällä tuurilla en muuta tarvitsekkaan.
http://windvaneselfsteering.com/walt-murrays-website
Tässä muuten vielä linkki, jos kiinnostaa rakentaa tuuliperäsin ihan alusta loppuun itse. Tuotakin olen pohtinut, mutta ilmeisesti nämä eivät ole tomineet kovin hyvin. Tosin eipä tuollaisen rakentaminen ja kokeilu paljoa maksaisi.
Jos joku ilman tuuliperäsintä suunnittelee pallon kiertämistä tai vaikkappa vaan atlantin ylitystä pitää tavallisen optimistinen olla vaikka veneessä joitakin lisäkäsiä olisikin. Se on samanverran tyhmä ajatus kuin että tämämänpäivän elektroonisena aikana lähtisi ilman paperikarttoja ja kompassia matkaan. Itselläni on jopa sextantti veneessä ja osaan sitä jopa käyttää mutta ehkä se jo rupee sitä antiikkikautta olemaan. Yhtä hullua olisi ilman todella hyvää pelastuslauttaa ja hyvänlaatuisia hätämerkinantolaitteita matkaan lähteä. Minulla on jopa hätäraketti pistooli aina täällä pohjoismaisilla vesillä liikkuessani mukana matkassa kuten pelastuslautta. Onneksi en ole toistaiseksi tarvinut käyttää. Tuo hieman lapsellinen eilinen tv elokuva kyllä siinä mielessä oli oikeutettu että ehkä pisti jonkun miettimään mitä avomerellä saattaa tarvita. Myös konttiin törmääminen valtamerillä on todellinen vaara nykyään.
Olen vuosia vielä töissä ollessani ollut konemestarina suuressa tanskalaisessa konttialusvarustamossa ja vaan sinä aikana pelkästään meidän aluksista satoja ja taas satoja kontteja mereen pulahti myrskyissä vaikka kaiken moderneimmilla konttikiinnittimillä oli sidottu. Kannattaa muista että nykyään sellaiset 16000 TEU:n konttilaivat ovat arkipäivää valtamerillä. (tarkoittaa 16000 20 jalan kontin yksikköä laivan ruumassa kannella. Jopa 20000 TEU:n (twenty foot units) kontinkuljetusaluksia on jo maailmassa monta. Ellei nyt ihan joka matkalla niin monilla matkoilla niitä kontteja mereen spuulaantuu. Kun lähtee yksi niin useimmiten kymmeniä, jopa satoja kerralla. You Tubesta kyllä löytyy monta esimerkkiä tällaisista haavereista. Sellainen kontti voi siinä vesirajassa useamman viikon, jopa kuukausia lillua. Austaalian linjalla useasti laivaamme sellaiset kontit kolahtivat mutta sen verran peltiä ja vahvistuksia näistä valtamerten jättiläisistä löytyy että vaan pieni klommo ja raapaisujäljet jäävät muistoksi. Itse en eläköitymisen jälkeen palloa ole pienveneellä kiertänyt mutta atlantin kyllä keraan eestaas olen kaahanut ja se riittänee, mielummin katselen kauniita saaristomaismiamme hiljaisessa briisissä lipuen.
Voi törmätä vesirajassa kelluvaan konttiin jossa on sisällä purjevene. Miksei kontteja tehdä uppoaviksi, vai yritetäänkö niitä etsiä ja kerätä talteen,siinä tapauksessa niissä kannattaisi olla joku jäljistyslaite?
Kyllä tyhjä kontti menisi pikaisesti kuin kivi pohjaan mutta kun niissä usein on kelluuvaa tavara sisällänsä niin asia mutkistuu. Jos jäljityslaitteita olisi niin kyllä väylillä olisi ahdasta kun kontteja merestä poimivat erikoialukset siellä ihan ruuhkaan asti pörräisivät. Arokkain yksittäinen kontti mikä meiltä mereen luiskahti ja mistä minä olen tietoinen oli 580000 EUR arvoinen 40 jalan kontti. Enpä viitsi kertoa mitä kontti sisälsi mutta jos sukeltaa osaisin niin ehkä kannattaisi yhden sellaisen sukelluksen tehdä. Ongelma vaan on että vaatisi erikois sukelluslaitteet sen verran syvällä makaa se kontti Sillä matkalla menetys oli melkein 1,5 miljoona EUR. Onneksi oli kontit niiden sisällönomistaja vakuuttanut.
Kontit tulisi sitten tehdä räjähtäviksi tai muulla tapaa palasiksi hajoaviksi jotta kelluvat tavarat jää kellumaan ja vaarallinen kontti painuu pohjaan.
Vinhan idea. Pahoin pelkään, että olisi vain pitemmän päälle kovin turvaton.
Jokin etanadynamiitin idealla toimiva aine eli veteen joutuessaan kontin hajoittava aine voisi toimia. Eri asia on vain sitten se, kuinka se suojattaisiin roiskeilta ja sateelta.
En ole merimies enkä erimies mutta töikseni olen konttien ja niiden kiinityssystteemien kanssa paljon ollut tekemisissä koska olen merivakuutusalalla.
Tiedän että parhaillaan on jossakin kehitysvaiheessa jokin systeemi joka laukaisee kontin peräoven auki mikäli kontti on noin puoleksi vedellä täyttynyt. olen ymmärtänyt että laite on kontin oven sisäpuolella jottei normmaali aaltotyrskyt tai rankkasade sitä voisi laukaista.
Tarvittais joku yksinkertainen mekanismi joka avaisi prikkapultit, jos kontin seinämät olis lukittu kiinni toisiinsa sellaisilla, niin kontti hajoaisi.
Meressä olevaan rojuun törmääminen on nykyään riski valtamerellä. Konteista luin artikkelin, minkä mukaan putoilevien konttien määrä on tuntematon 1000- 10000/ vuosi. Suurimmat määrät johtuisivat haaksirikoista. Tiedot oli vakuutusyhtiöistä. Kontti kelluu keskimäärin 3kk Bremenin yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan.
Laivamiehistöltä kuultuna: vain alimmat kontit kiinnitetään laivaan!.
>> jäljityslaitteita olisi niin kyllä väylillä olisi ahdasta kun kontteja merestä poimivat erikoialukset siellä ihan ruuhkaan asti pörräisivät.
Höpö höpö.
Se että vaan alimmat kontit kiinnitetään laivan kanteen ei kyllä paikkansa pidä ellei ole kyse pienistä kontteja kuljettavista aluksista. Kontinkuljetusalukset ovat todella teknisiä ihmeitä nykyään. Kun puhutaan esim 16000 TEU konttilaivasta niin kontinsidonta laitteisiin , konttisiltoihin kuluu usemman verran euromiljoonia niiden rakennusvaiheessa ja vuosikulut / alus sattaa helposti olla sadoissatuhansissa euroissa. En ole koskaan purjehtinut mutta jos sen tekisin määrätyillä reiteillä en kyllä kovin rauhallisin mieliin veneessä olisi.
Konttien sidontatieto tuli ammattimieheltä, perämieheltä. Pistetään epävarmojen tietojen osastoon. En ole havainnut mitään sidontaliinoja mutta katselen seuraavan kerran tarkemmin kun konttilaiva sattuu lähelle. Miksi ne sitten putoilevat jos ylimmätkin ovat kiinnitetyt?
Mikä yksikkö on TEU?
1 TEU = 20 jalan kontti
"Jos joku ilman tuuliperäsintä suunnittelee pallon kiertämistä tai vaikkappa vaan atlantin ylitystä pitää tavallisen optimistinen olla vaikka veneessä joitakin lisäkäsiä olisikin."
Yllättävä tieto. Onko tilastoa, kuinka moni ARC-veneistä menee yli ilman tuuliperäsintä?
Monessa on. Asia erikseen ovat nuo vauhtihirviöt jotka ennätyksiä pistää uusiksi joka ikesellä reissulla mitä tekee. No, niitähän ei oikeastaan voi purjeveneiksi kutsua. Saattaa olla että kippari jopa tykkäisi kyttyrää jos kysyisi että miten se sinun purkkarisi pärjäsi skabassa.
ARC-veneissä+on+tuuliperäsin+vain+muutamalla+kymmenellä,+ehkä+80-90%+menee+yli+ilman+tuuliperäsintä.+Tehokkaat+autopilotit,+jotka+hallitsevat+myös+tuuliohjauksen,+ovat+syrjäyttäneet+tuuliperäsimet+varsinkin+isommissa+veneissä.
ARC purjehditaan tavallisimmin täydellä miehistöllä, joten käsinohjaukseenkin riittää käsiä. Pidemmälle mentäessä taas standardimiehistö on kaksi. Muutenkin pallonkiertoveneet on varustettu paljon pidempiä oleskeluja varten, mihin kuuluu omavaraisuus sähköntuotannossa. Tuuliperäsin on matkaa tehdessä siinä merkittävä tekijä. Samoin MTBF, eli korjausten välinen aika on pidempi ja korjaukset paljon suuremmassa määrin itse ja matkan aikana tehtävissä sähköiseen autopilottiin verrattuna.
ARC tai muu Karibiankierros on sellainen pieni vuoden pyrähdys, joista isoa merta ylitetään vain muutamia viikkoja.
Tuuliperäsin on kyllä ainoa oikea "autopilotti", ei kuluta virtaa mutta ohjaa yllättävän hyvin avovesillä jos on hyvänmerkkisen hankkinut. Itse käytän sitä ihan jo ahvenanmeren ylityksissä ja jos tuonne Gotlantiin, Puolaan päin on menossa niin sitä jopa tarvii oikeasti. Viime kesänä poikani kanssa tultiin yhtä soittoa Sopotista Utön vesille. eikä oikeastaan muuta tarvinnut kuin muuta liikennettä tarkkailla kun tutkaa en vielä ole hankkinut enkä tiedä tulenko edes hankkimaan. Purjeveneessä sellaiset sähköiset pilotit kyllä ovat hyvät apuvälineet kun yksin on liikenteessä ja purjeita pitää nostaa/laskea, samaten jos joutuu syystä tai toisesta moottorilla ajelemaan.
Purjehtiessaa eivät oikein ehdi leikissä mukana seuraamaan. Halpaa pinnaohjainta EI kannata edes harkita koska siitä kohtapuolin tulee todella kallis kun jopa yllättävän lyhyessä ajassa joutuu vaihtoon pistämään.
Viime kesänä tulin Haapsalusta Espooseen sivumyötäiseen yksikseni. Oli hyvä tasainen tuuli, abaut 7-8 m/s. Matka taittui ihan joutuisaan vanhalla 80-luvun 34ft purkkarilla, mutta sen verran nosti aaltoa että Autohelm-pinnapilotti ei ehtinyt mukaan, eli piti roikkua koko ajan pinnassa. Jos halusi keittää vaikka kahvit tai käydä wc:ssä, niin piti muuttaa kurssia ja säätää purjeita siksi aikaa, jotta pilotti piti veneen suunnassa. Olen itsekin harkinnut tuuliperäsimen hankintaa pinnapilotin lisäksi, uutena vaan pirun kalliita, välillä toki näkee käytettyjä myynnissä. Onko hankala homma viritellä semmoinen sheet to tiller -systeemi, siitä löytyy jotain videoklippejä ja ohjeita, mutta meneekö hermot ennenkuin alkaa pelittää luotettavasti? Onko myytävänä valmiita sheet to tiller -settejä, mistä Pilssirotta hommasi tai miten rakensit, vinkkejä?
Kuten jo aikasemmassa viestissä mainitsin, itse käytin seuraavaa ohjetta: http://www.solopublications.com/sailariq.htm
Kuminauhan käytän lateksista kirurgin letkua, eli "nistiletkua". Sitä saa amazonista hakusanoilla surgical tubing ja latex tubing. Maksaa muutaman euron per metri, eli halpaa on. Tavallinen kuminauha tms. ei käy koska se venyy. Lateksilla on "muisti" ja palautuu takaisin alkuperäiseen mittaan venymisen jälkeen.
Kannataa lukea toi ohje ajatuksella läpi. Siinä on hyvät neuvot näiden kuminauhojen tekemiseen ja muuhunkin.
Muut osat löytyi ihan Biltemasta. Koko systeemille taisi tulla hintaa 20-30 euroa, joten ainakaan hinnan vuoksi ei kannata olla kokeilematta.
Jokainen vene käyttäytyy eritavalla ja oikeat säädöt löytyy vain kokeilemalla. Autopilotin kytkeminen on tietenkin naurettavan helppa tuohon verrattuna. Ensin pitää trimmata purjeet täydellisesti, jotta paatti on hyvässä balanssissa. Sen jälkeen kiinnitellä kaikenmaailman naruja ja hakea sopivia säätöjä 30-60 minsaa. Tietty tämän jälkeen vene meneekin suoraan niin kauan, kun tuuli ja aallot pysyvät samanlaisina.
Oma ennätys on Utöstä Gdanskiin lähes koskematta säätöihin. Tuuli oli joku 10 m/s sivumyöttistä.
Suoraan myötätuuleen en ole saanut toimimaan. Korkeassa aalokossa ja sivutuulessa ei myöskään toimi, mutta ei toimi pinnapilottikaan.
Olen pohtinut jonkunnäköisen ohjailupurjeen virittämistä, jolla saattaisi onnistua sivutuuleen ja myötätuuleenkin ajo. Muistan joskus jostain lukeneeni sellaisesta.
Purjeen ei tarvitsisi olla iso, jolloin siitä voisi suoraan ottaa vedot pinnaan. Siis tyyliin myrskyfokkan kokoinen purje joka tuli omaan staagiin isopurjeen ja keulapurjeen väliin.
Onhan tuo melkoinen köysihässäkkä. Mutta onhan sitä aikaa säätää jos on pidempi legi edessä, kunhan saa itse systeemin rakennettua ja perustoiminta on ok. Oma paatti (omega 34) ei pidä suuntaansa jos päästää irti pinnasta, vaikka purjeet olisi trimmattu hyvään balanssiin. Yksin tulee käytettyä enimmäkseen itsejalustavaa fokkaa, on sille suunniteltu, genoat istuu huonosti, ja spinnun kanssa tulee harvoin yksin pelailtua. Voisiko systeemin kytkeä tuohon fokkaan?
Luulen että itsejalustavaan fokkaan voit kytkeä ilman sen suurempia ongelmia. En ainakaan keksi mitään mikä sen estäisi.
Jos vene on hyvin eläväinen, saattaa tämän järjestelmän käyttäminen olla mahdotonta tai ainakin hankalaa. Kokeilemalla se tietenkin selviää. Mukavaa talvipuuhastelua rakennella ja shoppailla tarvikkeita, eivätkä maksa juuri mitään.
Itse trimmaan veneen ensin hieman nousukärkkääksi ja sen jälkeen asettelen muut roinat. Ei minunkaan vene kauan suoraa mene, jos pinnasta irrottaa. Kryssillä tosin menee kuin juna, eikä vaadi muuta kuin pinnan kiinni sitomisen. Jos haluan purjehtia vähän alemmas kuin piukkaan vastaseen otan ohjausvoiman iso-purjeesta. Avotuulilla homma pelaa genoalla/fokalla. Sivutuuleen ei pelaa oikein kummallakaan. Tai en ainakaan vielä ole saanut toimimaan.
ARC:ssa+Atlantin+yli+tuuliperäsimiä+on+vähän.+Hiasta+ravistettuna+arvona+yli+90%+luottaa+pelkkään+sähköiseen+autopilottiin.+Tuuliperäsimiä+on+ehkä+20-25kpl,+koska+osa+jatkaa+pallon+ympäri?.+Suosituin+on+Hydrovane+luultavasti+varaohjausmadoĺlisuuden+vuoksi.+Julki+tulee+joka+vuosi++muutamia+tapauksia,+joissa+palataan+Kanarialle+tai+Cap+Verdelle+korjaamaan+alkumatkan++pilottiongelmia.+Jos+arvataan,+että+muutama+case+jää+raportoimatta+niin+autopilotit+toimivat+tuossa+harjoituksessa+97-98%+todennäköisyydellä+ongelmitta.+ARC+kerää+tiedot+autopiloteista+ja+tuuliperäsimistä+sekä+kaikista+varusteiden+toimintahäiriöistä.+Onko+tiedot+saatavilla+tai+julkaistu,+en+tiedä+mutta+olisi+valtava+aineisto.
Hehee "tuuliperäsin" kaikkea kanssa!
Tuuli vie paattia eteenpäin ja vieläpä ohjaa!
ei tarvii enää lähteä sataman terassilta pois kun "veneily" ei haittaa kaljottelua!
googlen automaattivene! ei taevii olla edes kyydissä! tai ainakin voi olla jurrissa!
Hesarissa olikin näistä jo juttua tänään!
Joko kohta saa iboatin?? Mitä Steven Jobs kuhnii kun ei ole vielä tätä markkinoilla?
Vieläkö on tuuliperäsimiä,
ja vieläkö jossain mustalainen laulaa ja tanssii mustalaisnainen
vangita kartanon herrankin vapaus voi
vieläkö iltanuotiolla kitara soi.
Ei saa naurattaa,
Tuuliperäsimeen liittyviä haittoja on peräpeilin blokeeraaminen uimista ja maihin kulkua ajatellen, muualla ei yleensä kuljeta keulan kautta. Samoin se laituriin peruutetaessa on hankala ja törmäämiselle arka. Monet ovat aika hennon näköisiä, etenkin nuo DIY- mallit yllä. Käytännön hankaluus on heikko teho vähäisessä myötätuulessa esim spinnulla purjehtiessa. Koetin paranella Tulilapaan kiinnitettävällä ohuella balsalevyllä. Heikkous on myös kompassikurssin ajon puute ilman erityisjärjestelyjä.. Jotkut yksinpurjehtijat ovat heränneet rannalla kun tuulen suunta on muuttunut. Laivojen, saarien tai muiden esteiden lähellä ei voi luottaa vahtimatta suunnan säilymiseen..
Etuna on tietenkin sähköttömyys ja kyky ajaa sitä paremmin, mitä enemmän tuulee.
Purjeiden avulla ilman autopilottia tai tuuliperäsintä suunnan pitäminen näyttää kiinnostavan. Syytä opetella varamenetelmäksi. Kerron oman kokemukseni.
Myrskyfokka (itse käytin viklan fokkaa pitkäkölisessä Storebron Havsörn I:ssä ja erittäin lyhytkölisessä Baltic 33:ssa) rikataan babystaagiin tai kutteristaagiin. Niiden puuttuessa voi käyttää luuvartin vanttia mutta halssin vaihto vaatii uuden virityksen, keskilinjan purjeissa ei juurikaan.. Skuutti viedään väärin eli luuvartin kautta pinnaan. Leehen tulee tasapainottava kumiköysi. Pinnan yläpuolelle tein skuuttikiskon, minkä kautta etäisyys pinnan akseliin ja reagointi oli säädettävissä. Skuutti ja kumiköysi kiristettiin pinnan tyven clamcleattiin. Koska purjepinta-ala oli vähäinen niin voimat olivat pienet ja purje-alasta riippumattomia, eikä kumiköyden teho loppunut.
Toiminta: trimmataan vene neutaaliksi haluttuun suuntaan, kiristetään skuutti ja sen jälkeen kumi kunnes kulkee suoraan. Jos kurssi laskee niin väärin skuutaus lisääntyy, skuutin veto vähenee ja kumiköysi voittaa. Jos kurssi nousee niin ohjauspurjeen väärin skuuttaus vähenee ja skuutti voittaa kumiköyden. Toimi paitsi lenssissä ja slöörissä mutta hyvinkin sivutuulessa. Suurentamalla purjetta keveässä kelissä saisi lisää ohjausvoimaa. Tätä en kokeillut.
Lenssissä voi ajaa kahdella samankokoisella keulapurjeella ja kahdella spinnupuomilla yhdistämällä skuutit pinnaan. Iso kokonaan pois. Puomit hieman normaalia enemmän etuviistoon. Pystyy ajamaan /- 20 astetta, ehkä hieman enemmän päästämällä puomeja lisää eteen. Jos purje on liian iso tai tuuli liian kova niin voi skuutiin pistettävällä plokilla tai taljalla pienentää pinnaan tulevaa vetoa. Nuoren miehen hauiksen säätömaksimi tällä systeemillä oli 5-6Bf tuuli kahdella n 15m2 purjeella Itämerellä. Yhdistämällä molemmat systeemit sujui Puolan reissu ilman autopilottia tai tuuliperäsintä. Ja kaikki varusteet löytyy veneestä eikä ole monia köysiä tai virityksiä.
Kiitos! Tämä menee kokeiluun. Pitää vain löytää jokin pieni purje jostain.
Vielä täydennyksenä. jos on hyvä purje niin sen voi välillä skuutata normaalisti leen kautta douple head rikiksi vetoon eikä tarvitse poistaa. Ohjailuun riittää mikä.tahansa parhast päivät nähnyt, jos veneessä ei ole myrskyfokkaa.
Kuinka helposti tuollaisen tuuliperäsimen saa peräpeilistä irti ja takaisin taas seuraavaa suuren veden ylitykseen?
Suurin osa tuuliperäsimistä on nykyään massiivisia putkia ja pysyvästi kiinni. Porukka irroittaa tuuli- ja vesilavan mutta jättää rungon kiinni. Minulla sattuu olemaan hento, tai liian hento, jonka kiinnitystä juuri suunnittelen. Tulee ehkä kiinni neljällä sokkatapilla, mitkä saa ilman työkaluja irti. Olisi helppo poistaa.
Ongelma poistamisessa on toinen. Minne sen ison häkkyrän säilöisi?. Reissuvene on yleensä viimeiseen asti täynnä.
Riippuu merkistä ja mallista. Windpilot Pacific "koneisto" on kiinni yhdellä pultilla. Itse "konsoli" johon "koneisto" kiinnitetään, on kiinni peräpeilissä neljällä pultilla. Omaani olen laittanut saranan peräpeilin ja konsolin väliin, jolla tuuliperäsimen saa käännettyä sivuun jos haluaa kiinnittyä perä edellä tai esim uimatasolle pääsyä varten.
Sarana on ollut suunnitelmani C. Plan B on asentaa hieman keskilinjanjasta sivuun. Sivuun kääntäminen parataisi kulkua mutta olisi vielä arempi tönimiselle kun jäisi vain 2 kiinnityspistettä. Mutta yllä kysyttiin poistamista ja takaisin panoa ja se tuskin on rutiinia millään mallilla.
Sama täällä, pieni kovankelin focka löytyy itseltä, sillä kokeilen.
Nämä edelliset viritykset kaiketi kytketään normi-pinnaan ja sitä kautta normi-peräsimeen, eli ei tartte erillistä lapaa veteen veneen perään? Youtubesta löytyy monenlaisia versioita, osa aika simppelin näköisiä, osa monimutkaisempia. Pilssirotan esittämä vaihtoehto on vähän monimutkaisemman näköinen, vaikka ehkä paremmin säädettävissä. Mutta taisi olla niin, että sekään ei pelitä kakilla tuulen suunnilla, on varmaan myös venemallista kiinni? Onkohan kaikki jo kokeiltu, voisiko joku vielä kehittää simppelimmän ja toimivan systeemin, oisko nykykilkkeistä tässä apua, kuitenkin tavoitteena ohjailua ilman sähkönkulutusta (tai ihan minimum), jospa joku teekkariporukka innostuisi? Voimaa kyllä välillä vaaditaan, ainakin omassa paatissakin kun on luovikärkkäyttä, ja kun keli kovenee, niin saa aika tosissaan vääntää pinnaa puuskissa, vaikka perusbalanssi olisikin ok. Mutta kyllä nykyisen pinnapilotin narskutuksen mielelään vaimentaisi, kun saisi viriteltyä toimivan ja äänettömän, ja järkevän hintaisen korvaajan tuolle sähköhelmille, vaikka onkin purjehtijan paras ja rakas kaveri..
Kaikki "sheet to tiller" viritelmät kytketään suoraan kiinni pinnaan ja näin olleen mitään ylimääräistä lapaa ei tarvita. Tuuliperäsimissä taas lähes aina on tuo vedessä oleva lapa. Riippuen toiminta periaatteesta, se joko tuottaa voiman, jolla käännetään veneen pinnaa/ruoria, tai se ohjaa itse venettä.
Palatakseni tähän ylimääräiseen ohjailupurjeeseen vielä:
Voisikohan sellaisen ommella vaikka sunbrella tms. kankaasta itse. Itse en keksi mitään syytä miksei voisi. Luulisi kyseisestä tehtävästä suoriutuvan mikä tahansa rätti. Etuliesmaan voisi laittaa köyden, jolla sen saisi nykästyä vaikka spinnun ylägaijalla ylös. Mastoon voisi myös laittaa oman fallin tätä ohjailupurjetta varten.
Tämän keskustelun tuloksena olen alkanut taas enemmän pohtimaan tuuliperäsimen valmistamista. Kaiken maailman osia on jo nurkat täynnä, joten on varmaan pakko yrittää tehdä jonkinnäköinen härveli. Laitteen toimintahan on ihan idiootti yksinkertainen, joten eiköhän sitä jotain saisi aikaiseksi.
"Shittotillerin" lähtökohta on huono kaikkeen itseohjailuun jos veneen balanssi oleellisesti muuttuu kallistuksen lisääntyessä. Jos pinnaa joutuu vetämään yli 3-5 astetta nlin vene ei ole balanssissa. Hyvä tuuliperäsin selviää koska voimaa servolavasta tulee kyllin kyllin. Autopilotti haukkaa 5-15A ja naukuu koko ajan, pitkän päälle ei hyvä. Naruviritykset ei tule toimimaan. IOR-vene vai kosteri?. Jos mahdollusta reivaa isopurje ja pidä keulapurje isona.
" Pilssirotta" uskoo tuuliperäsimen rakenteen olevan idioottiyksinkertainen. Vaikka periaate on yksinkertainen niin rakenne ei ole. Katsele hyvien tuuliperäsimien rattaita ja niveliä. DIY - piirustukset, nivelet ym metalliosat kannattaa ostaa valmiina. Oudon näköisen rakennussarjan puuosat voisi tehdä vaahdosta ja hilikuidusta, jos haluaa hifistellä.
Menee asian viereen, mutta en saa fokkavenettäni puuskaisella ja reippammalla tuulella balanssiin vaikka reivais miten isopurjetta, mikä avuksi?!
Levanki leehen
Tee se itse hölmölät tuunaa...