Suomessa on jäänyt lähes huomaamatta pieni uutinen Yhdysvalloista: tammikuun 26. päivänä Victoria Nuland on saanut Valkoisesta talosta kirjeen, jossa ilmoitetaan, että hänen palveluksiaan ei enää tarvita. Nuland toimi Yhdysvaltain edellisen hallituksen apulaisulkoministerinä. Hän oli vastuussa Euroopan ja Euraasian asioista.
Victoria Nulandilla oli keskeinen vaikutus Ukrainan kriisin kärjistymiseen ja Yhdysvaltain politiikkaan sitä käsiteltäessä. Kerroin Nulandin toiminnasta 27.2.2015 julkaisemassani blogissa ”Uusi ja vanha Eurooppa” (http://www.paavovayrynen.fi/2015/02/27/uusi-ja-vanha-eurooppa/).
Nulandin saama erokirje on ilmeinen merkki siitä, että Donald Trumpin johtama hallitus on arvioimassa uudelleen Yhdysvaltain suhtautumisen Ukrainan kriisiin. Se voi olla alku prosessille, jossa länsimaat Yhdysvaltain johdolla myöntävät, että niillä on osavastuu Ukrainan sisällissodan ja siihen liittyneen kansainvälisen kriisin syttymisestä. Tästä lähestymistavasta kirjoitin 29.12.2014 julkaisemassani blogissa ”Tosiasiat on tunnustettava, virheet on myönnettävä” (http://www.paavovayrynen.fi/2014/12/29/tosiasiat-on-tunnustettava-virhee...).
Donald Trumpin arvellaan purkavan ainakin osittain Venäjälle asetetut Ukraina-pakotteet. Tätä tuskin perusteltaisiin Venäjän osuudella terrorismin vastaisessa sodassa tai sen valmiudella ryhtyä vähentämään ydinaseistustaan, kuten Trump on vihjaillut. Sen sijaan päätöstä saatetaan perustella sillä, että pakotteiden asettamisen perusteet olivat osittain kyseenalaiset tai ainakin sillä, että ne ovat olleet tehottomia.
Helmikuussa julkaisemassani blogissa valittelin sitä, että suomalaisten on ollut vaikea saada oikeaa kokonaiskuvaa Ukrainan kriisin taustoista ja tapahtumista, kun uutisoinnissa on turvauduttu lähes yksinomaan Kiovan hallituksen, Naton ja Yhdysvaltain antamaan informaatioon, jota on välitetty ilman lähde- tai mediakritiikkiä.
Nyt kun johtavien länsimaiden politiikka alkaa muuttua, saattaisi olla sopiva aika alkaa muodostaa tasapuolisempaa kokonaiskuvaa Ukrainan tapahtumista.
Paavo Väyrynen
Victoria Nulandilla oli keskeinen vaikutus Ukrainan kriisin kärjistymiseen ja Yhdysvaltain politiikkaan sitä käsiteltäessä. Kerroin Nulandin toiminnasta 27.2.2015 julkaisemassani blogissa ”Uusi ja vanha Eurooppa” (http://www.paavovayrynen.fi/2015/02/27/uusi-ja-vanha-eurooppa/).
Nulandin saama erokirje on ilmeinen merkki siitä, että Donald Trumpin johtama hallitus on arvioimassa uudelleen Yhdysvaltain suhtautumisen Ukrainan kriisiin. Se voi olla alku prosessille, jossa länsimaat Yhdysvaltain johdolla myöntävät, että niillä on osavastuu Ukrainan sisällissodan ja siihen liittyneen kansainvälisen kriisin syttymisestä. Tästä lähestymistavasta kirjoitin 29.12.2014 julkaisemassani blogissa ”Tosiasiat on tunnustettava, virheet on myönnettävä” (http://www.paavovayrynen.fi/2014/12/29/tosiasiat-on-tunnustettava-virhee...).
Donald Trumpin arvellaan purkavan ainakin osittain Venäjälle asetetut Ukraina-pakotteet. Tätä tuskin perusteltaisiin Venäjän osuudella terrorismin vastaisessa sodassa tai sen valmiudella ryhtyä vähentämään ydinaseistustaan, kuten Trump on vihjaillut. Sen sijaan päätöstä saatetaan perustella sillä, että pakotteiden asettamisen perusteet olivat osittain kyseenalaiset tai ainakin sillä, että ne ovat olleet tehottomia.
Helmikuussa julkaisemassani blogissa valittelin sitä, että suomalaisten on ollut vaikea saada oikeaa kokonaiskuvaa Ukrainan kriisin taustoista ja tapahtumista, kun uutisoinnissa on turvauduttu lähes yksinomaan Kiovan hallituksen, Naton ja Yhdysvaltain antamaan informaatioon, jota on välitetty ilman lähde- tai mediakritiikkiä.
Nyt kun johtavien länsimaiden politiikka alkaa muuttua, saattaisi olla sopiva aika alkaa muodostaa tasapuolisempaa kokonaiskuvaa Ukrainan tapahtumista.
Paavo Väyrynen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.