macrokuvausvälineet

hyppyhämähäkki

Tarkoitus hankkia macro objektiivi ja päivittää ca 40d. Miten peilittömät ja elektronisella etsimellä olevat soveltuu macroiluun?

27

573

Vastaukset

  • Kyllähän peilittömät toimii hyvin makroilussa.
    Etsin on kuitenkin hyvä olla. Pelkällä näyttöpanelilla tulee helposti näköongelmia kirkkaassa valaistuksessa ja näyttöä täytyy varjostaa.
    Musta verho pään päälle, kuten vanhaan hyvään aikaa maisemakuvaajilla oli.
    Yksi huono puoli elektronisessa etsimessä on, Suuri virrankulutus. Akkuja pitää olla kasa, jos kauan etsimeen tiirailee ja kuvaa sommittelee. Virta kun kuluu koko ajan, kun kuva näkyy etsimessä. Peilillisellä voi tiirata vaikka ikuisesti ilman että virtaa kuluu.
    Peilittömän suurin etu varsinkin makrossa on huomattavasti vähäisempi laukaisutärähdys, vaikka peilillisess'kin päästään samaan tasoon sulkimesta riippuen, kun peilin nostaa ylös ennen laukaisua.

  • Peilitön toimii siinä kuin peilillinen, en näe sinänsä eroa nykyisen Fujin ja aikoinaan käyttämäni 40D:n välillä. Joissakin peilittömissä on kohtuu toimivia "focus peaking" toiminto, josta on apua. Fujin on ok, mutta ei ilmeisesti markkinoiden paras.

    Kääntyvää näyttöä jotkut pitävät tärkeänä makrokuvauksessa. Itse en sitä pidä kovin tärkeän. Jos maanrajasta oikeasti haluaa parempaa näkyvyyttä, niin ottaa etsinkuvan sitten kokonaan tablettiin tai puhelimeen.

    Enemmän miettisin, mihin järjestelmään saa hyvän macron. Esimerkiksi Fujiin saa tällä hetkellä vain yhden oman 60 mm macron. Toinen, pidempi on tulossa, mutta se on ollut tulossa jo aika pitkään. Tuo kuuskymppinen on ihan riittävän hyvä minulle satunnaiseen käyttöön esineiden kuvauksessa, mutta en oikein usko sen riittävän paljon makrokuvausta maastossa harrastavalle. Canonin 120 mm:sen uusin versio on mielestäni yksi parhaita tällä hetkellä.

    • Nyt Fujiinkin on hyvä makro:

      https://www.rajalacamera.fi/fujinon-xf-80mm-f-2-8-lm-ois-wr-macro.html

      Odotin enemmän vanhempaa kuus’kytmillistä käytettyjen hyllyille, kun uuden makro-objektiivin toimitukset ovat alkaneet. Ilmeisesti ne ovat kuitenkin niin erilaiseen käyttöön, ettei mitään suurta ryntäystä ole tullut. Itsekin käytän tuota vanhempaa valokuution kanssa ja siinä se pelaa niin hyvin, ettei ole mitään syytä vaihtaa.


    • Canoniin ei ole mitään 120mm lasia olemassakaan.


  • Peilitön ei toimi hyvin oikein missään.
    Osta vaan se kunnon peilillinen järkkäri, niin ei tarvitse jälkeenpäin katua.

    • Täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella tuo edellinen kommenti oksennettu.

      Peilittömien järkkärien piirtokyky kun on ihan samaa tasoa kuin peililäpsyttäjilläkin, onhan kennotekniikka ihan samaa. Mutta pienemmästä runkopaksuudesta johtuen voi käyttää sovittimilla kiinnitettäviä "vääränmerkkisiä" tai ei AF-ajan objektiivejakin. Mutta objektiivin on syytä olla oikea makro. Loitoista ja lähilinsseistä ei tule kuin vihaiseksi, testattu on. Ongelmana mm. älyttömän kapea tarkennusalue. Ja millejäkin olisi etenkin ötökäiden kanssa syytä olla ettei tarvi ihan "iholle "tunkea, jolloin kuvauksen kohde a) jää varjoon b) ottaa jalat alleen. Makro-objektiiveihin liittyvä matematiikka lie aika mystistä eikä kuvausetäisyys (etummaisesta linssistä kohteeseen) 1:1 suurennossuhteella kuvattaessa ole ihan suorassa suhteessa polttoväliin. Tässä siis yksi seikka, mihin kannatta kiinnittää huomiota. Omassa käytössä 60 millinen, jossa se hyvä puoli, että em. etäisyys kohtuu iso = ei ole kohde vastavalosuojan sisällä 1:1 suurennoksella ;-D mutta sen verta lyhyt, ettei siivekkäät suostu poseeraukseen. Tuppaa vaan 100-200 mm makrot jo olemaan hinnakkaampia, joten ihan satunnaiseen käyttöön ei moista kehtaa ostaa.

      Tarkennus voi peilittömässä olla hitaampi, vaan ei makrot nopsaan tarkennu pelirungossakaan. Käsitarkennus sujuu ihan hyvin hyvälaatuisen elektronisen etsimenkin kanssa - oikeastaan paremminkin, jos kamera osaa indikoida terävänä toistuvat alueet reunojen korostuksella (yliterävöinti tai värjäys). Siis hyvälaatuisen. Ei kannata verrata, jos kokemusta on vain jostain 160x120 resoluution lelusta happiszooooomipokkarissa. Hyvä elektroninen etsin on parempi kuin huono optinen. Varsin kätevää on myös takanäytön käyttö, jos se sattuu olemaan mallia vääntyy ja kääntyy moneen suuntaan. Voi olla kamera maassa tai ihan hullussa asennossa ilman että kuvaajankin täytyy painaa poski multaan.


  • Kiitos vastauksista. Taidan pysytellä canon 40d kamerassa edelleen kun se hyvin pelaa kuitenkin. Ei taida kameraa vaihtamalla kuvat parantua. Ainakaan minulla!

    • Olet oikeassa, kohtuullisen erottelukyvyn omaava runko kannattaa hyödyntää ja satsata lasitavaraan joskin se sitoo tiettyyn runkomerkkiin myös tulevaisuudessa.

      Tuosta makroilusta, Itselläni on tosi vanha 60mm ja uudempi (vasta 10v tai sinne päin) 105 mm makro. Valovoima on tarpeen ja nuo ovat periaatteessa F2.8 mutta oikein lähelle tarkennettaessa aukko pienenee. Silti tarkennustaso pienenee tosi pieneksi.

      Tuo 60 mm lasi kelpaa paikallaan olevien kohteiden kuvaukseen mutta sillä joutuu menemään varsin lähelle jolloin saa olla huolissaan aiheuttamastaan varjosta kuvattavalla kohteella.

      105 mm lasilla saa tarkennettua hieman etäämmältä mutta eläväisiä ja liikkuvia kohteita kuten perhosia kuvattaessa ei pidemmästäkään olisi haittaa. Saatavilla lienee ainakin 150 - 200 mm makroja joilla tietysti on muutakin käyttöä kuin makroilu.


    • Extyökkäri kirjoitti:

      Olet oikeassa, kohtuullisen erottelukyvyn omaava runko kannattaa hyödyntää ja satsata lasitavaraan joskin se sitoo tiettyyn runkomerkkiin myös tulevaisuudessa.

      Tuosta makroilusta, Itselläni on tosi vanha 60mm ja uudempi (vasta 10v tai sinne päin) 105 mm makro. Valovoima on tarpeen ja nuo ovat periaatteessa F2.8 mutta oikein lähelle tarkennettaessa aukko pienenee. Silti tarkennustaso pienenee tosi pieneksi.

      Tuo 60 mm lasi kelpaa paikallaan olevien kohteiden kuvaukseen mutta sillä joutuu menemään varsin lähelle jolloin saa olla huolissaan aiheuttamastaan varjosta kuvattavalla kohteella.

      105 mm lasilla saa tarkennettua hieman etäämmältä mutta eläväisiä ja liikkuvia kohteita kuten perhosia kuvattaessa ei pidemmästäkään olisi haittaa. Saatavilla lienee ainakin 150 - 200 mm makroja joilla tietysti on muutakin käyttöä kuin makroilu.

      Vilkkaita hyönteisiä ei kannata kuvata helteellä.
      Siihen ei 400 mm:ä tahdo riittää. Jos kamera tai kuvaaja tekee terävän varjon ollaan liikkeellä väärään aikaan.
      Lyhyt polttoväli on hyvä käsivaralta, pitkät n. 200 milliset makrot vaatii jalustan vakaajista huolimatta.
      Terävyys saadaan halutuksi stackaamalla, jos kohde ei ole liian vikkelä.


    • Eikuviailmaiseksi kirjoitti:

      Vilkkaita hyönteisiä ei kannata kuvata helteellä.
      Siihen ei 400 mm:ä tahdo riittää. Jos kamera tai kuvaaja tekee terävän varjon ollaan liikkeellä väärään aikaan.
      Lyhyt polttoväli on hyvä käsivaralta, pitkät n. 200 milliset makrot vaatii jalustan vakaajista huolimatta.
      Terävyys saadaan halutuksi stackaamalla, jos kohde ei ole liian vikkelä.

      Jos haluat käyttää photo stackingia makroissa niin tarvitset jalustan lisäksi sovittimen jonka avulla kameraa voidaan siirtää millin tarkkuudella etäisyyden suhteen.

      Aika harva 400mm putki tarkentuu 1:1 kuvaan, minä ainakaan en ole nähnyt.On sama onko varjo tylsä vai terävä kun se kuitenkin on pimeä. Minä ainakaan en ole kiinnostunut salamalaitteita tuonne pusikoihin kantamaan.

      Olen lievästi kiinnostunut tuosta stackingista vaan en vielä kokeillut. Elävän hyönteisen kanssa saattaa tulla kiire jos aikoo vaikka vain 10 tasoa saada aikaan mutta kasvit saattavat olla helpompi aloitus.




    • gyhjthggfh kirjoitti:

      Tuossa edullinen macrosalama, mitä arvon raati on mieltä?
      https://www.digitarvike.fi/jjc_led-48b_macro_led_ring_light

      Ei ole salama, vaan tavallinen lamppu.

      Valoteho tuossa tuskin on kovin korkea, tosin makroilussa ei välttämättä tarvitsekkaan olla. Hyvää jatkuvassa valossa on se että tarkentaminen on helpompaa, mutta toisaalta monikin ötökkä saattaa säikkyä moista.

      Mutta muuten varmaan ihan ok lamppu. Tuskin mikään kestävin mahdollinen, mutta ei niitä kolhia kannatakkaan. Aktiiviseen makroiluun suosittelisin kalliimpaa ja parempaa laitetta, mutta satunnaiseen kuvailuun tuollainen halpisvalokin on ihan ok.



  • Tele + lyhyt loitto voi olla hyvä perhosten ja korentojen kuvailuun. Jos korento on lammessa ei siitä saa kuvaa 60 mm makrolla. Lyhyt on kuitenkin suhteellista. 50 mm lasissa sama loitto antaa melko suuren suurennussuhteen verrattuna 300 mm teleeseen.

  • Jos ollaan tarkkoja varsinainen makrokuvaus alkaa suurennussuhteesta 1:1. Käytännössä pistetään 50 mm objektiiviin 50 mm loitto tai enemmän. 100 mm objektiivi tarvitsee loitonnusta 100 mm jos halutaan sama suurennussuhde. Halvalla pääsee lähelle myös kääntörenkaalla. Perhosiin ja korentoihin on hyvä 150 mm makro. Oma 300 mm tarkentuu melko lähelle ja kyllä silläkin korennoista kuvia saa. Tulee hieman ympäristöäkin mukaan. Itsellä täysikennoinen, mutta lähikuvauksessa pienemmästä kennosta voi olla apua. Jotkut pokkaritkin tarkentuvat melko lähelle. Iso päiväperhonen esim. neitoperkonen on kuvattavissa ihan 35 mm laajakulmallakin. Tulee sitä ympäristöä myös mukaan. Perhoskuvat melko tylsiä jos paljon kuvia missä tausta epäselvä ja ympäristö ei tunnistettavissa.

  • Jos videomakroilu kiinnostaa, niin tavallinen nykyajan videokamera, edullinenkin, voi tuottaa miellyttävän yllätyksen.
    Jos videokameraan on mahdollista kiinnittää Raynoxin lähilinssi niin yllätys on sitä ruuduntäyttävämpi.

  • Leicalta löytyy halpoja macroiluun sopivia kameroita ja objektiiveja. Esim sl601..

  • yksinkertainen ja kohtuuhintainen tapa alkaa harjoittamaan lähi- ja makrokuvausta liennee hankkia mikro4/3 runko, jokin poistuva malli, jonka saa muutamalla satasella ja sen lisäksi vaikka olympuksen 30millinen makro, jonka saa myöskin muutamalla satasella.

    • Tuommosen kuin Canon FD Macro 50mm 1:3.5 joskus ostin kun halvalla sain, adapterin kanssa micro 4/3:ssä ollut hieman käytössä.
      Ei se huono ole.


    • fsfsdsfsf kirjoitti:

      Tuommosen kuin Canon FD Macro 50mm 1:3.5 joskus ostin kun halvalla sain, adapterin kanssa micro 4/3:ssä ollut hieman käytössä.
      Ei se huono ole.

      Kokeilu kannattaa aina.
      Vanhat objektiivitkin voivat olla uskomattoman terviä, eikä manuaalitarkennuskaan ole suuri ongelma makroilussa.


  • Itselläni kompaktikameran näyttöruutu on toiminut varsin hyvin lähikuvaamiseen. Automaattitarkennuksen voi pysäyttää ja lukita painamalla laukaisunappia puoliväliin, ja sitten hienosäätää tarkennusetäisyyttä liikuttamalla kameraa lähemmäs tai kauemmas. Melko halpakin kompakti voi sopia lähikuvaukseen tällä tavalla, vaikka käsisäädöt puuttuisivat. Huomiota voi kiinnittää siihen, miten lähelle kamera tai objektiivi voi tarkentua.

    • Pienikennoisemmassa tunnetusti on se laajemman syväterävyyden etu verrattuna suurempikennoiseen.

      Moni kuuluisa öttiäiskuvaaja käyttääkin kompaktia, erilaisin virityksin varustettuna.


    • öttiäiset_kuvaan kirjoitti:

      Pienikennoisemmassa tunnetusti on se laajemman syväterävyyden etu verrattuna suurempikennoiseen.

      Moni kuuluisa öttiäiskuvaaja käyttääkin kompaktia, erilaisin virityksin varustettuna.

      >> Moni kuuluisa öttiäiskuvaaja käyttääkin kompaktia, erilaisin virityksin varustettuna. <<

      Minkälaista kompaktia? Mikä kennokoko? Mikä resoluutio? Mitä virityksiä - lisävaloa, heijastimia, erikoisia telineitä?

      Itselleni kävi kehnosti viime kesänä yhden lähikuvan kanssa. Kuvasin hautausmaalla havupuuta. Oli erikoista mallia kuusi, jota ei näy ihan joka puolella. Ulkomuoto näytti kumimaiselta ja litteältä. Melko vaalean vihreää väriä oksissa ja samoin vihreitä pähkylöitä - marjoja? Otin kuvan kompaktikameralla, joka silloin sattui olemaan mukana. Olikohan joku Coolpix. Myöhemmin sitten katsoin, että kummallisen suttuisen näköinen kuva tuli. En muista oliko resoluutio jäänyt vajaaksi, vai oliko pääasiallinen ongelma kuvassa se, että havujen ja pähkylöiden väri oli kaikki samaa vihreää, ja valo oli myötäistä, niin ettei juuri syntynyt kontrastia, valojen ja varjojen vaihtelua. Ehkä olisi kannattanut kuvata eri suunnasta, tai odottaa auringon kulkevan alemmas valaisemaan viistosti. Mutta kuvaa ottaessa en aavistanutkaan, miten loivakontrastinen kuva syntyy. Kuva, josta vaikeaa saada selkoa yksityiskohdista. Taas kerran esimerkki, että valon suunnalla voi olla suuresti merkitystä siihen, miltä kohde ja kuva lopulta näyttää. Toinen asia muistikortit. Moni (vanha) pieni kompaktikamera on melko rajallinen siinä, miten suuret kapasiteetit muistikortilla voi olla. Siitä syystä olen monesti käyttänyt esim. 12 megapikselin resoluution asemesta yleensä 5 tai 3. Mutta tarkempaan kuvaamiseen tietysti saisi olla tarkkuutta enemmän.


    • Tsuumikos kirjoitti:

      >> Moni kuuluisa öttiäiskuvaaja käyttääkin kompaktia, erilaisin virityksin varustettuna. <<

      Minkälaista kompaktia? Mikä kennokoko? Mikä resoluutio? Mitä virityksiä - lisävaloa, heijastimia, erikoisia telineitä?

      Itselleni kävi kehnosti viime kesänä yhden lähikuvan kanssa. Kuvasin hautausmaalla havupuuta. Oli erikoista mallia kuusi, jota ei näy ihan joka puolella. Ulkomuoto näytti kumimaiselta ja litteältä. Melko vaalean vihreää väriä oksissa ja samoin vihreitä pähkylöitä - marjoja? Otin kuvan kompaktikameralla, joka silloin sattui olemaan mukana. Olikohan joku Coolpix. Myöhemmin sitten katsoin, että kummallisen suttuisen näköinen kuva tuli. En muista oliko resoluutio jäänyt vajaaksi, vai oliko pääasiallinen ongelma kuvassa se, että havujen ja pähkylöiden väri oli kaikki samaa vihreää, ja valo oli myötäistä, niin ettei juuri syntynyt kontrastia, valojen ja varjojen vaihtelua. Ehkä olisi kannattanut kuvata eri suunnasta, tai odottaa auringon kulkevan alemmas valaisemaan viistosti. Mutta kuvaa ottaessa en aavistanutkaan, miten loivakontrastinen kuva syntyy. Kuva, josta vaikeaa saada selkoa yksityiskohdista. Taas kerran esimerkki, että valon suunnalla voi olla suuresti merkitystä siihen, miltä kohde ja kuva lopulta näyttää. Toinen asia muistikortit. Moni (vanha) pieni kompaktikamera on melko rajallinen siinä, miten suuret kapasiteetit muistikortilla voi olla. Siitä syystä olen monesti käyttänyt esim. 12 megapikselin resoluution asemesta yleensä 5 tai 3. Mutta tarkempaan kuvaamiseen tietysti saisi olla tarkkuutta enemmän.

      Puu taisi olla marjakuusi (Taxus) ?


    • marjakuusi_Taxus kirjoitti:

      Puu taisi olla marjakuusi (Taxus) ?

      Joku Taxus kyllä muistuttaa vaaleanvihreää väriä:
      https://www.dobbies.com/media/4784157/Taxus-baccata-Repandens-Aurea.jpg
      Jos oikein muistan, viime kesän havainnossa oksan muoto oli jotenkin kummallisen litteä ja havut ei olleet havupuulle tyypillisiä, kovin piikikkään näköisiä, vaan mieluummin tylppiä. Eikä ollut tämän kuvan kaltainen matala pensas, vaan metrien korkuinen puu.
      - Puista on tehty kokonaisia kirjoja, ja olen niitäkin joskus ostellut ja selaillut, vaikka en alan asiantuntija olekaan. Puita on ollut maailmalla monenlaisia lajeja yllättävän runsaita määriä. Etelämpänä niin painavaa puumateriaalia joissain lajeissa, että hädin tuskin kelluvat. Tiheys lähellä kiloa per litra.
      Tuossa väittivät, että marjakuusi voi saavuttaa jopa tuhannen vuoden iän:
      http://www.puutarhatalo.fi/marjakuuset-tuijat-ja-hemlokit/
      Puissa on ollut tuholaisia ja tauteja, jotka saattavat aiheuttaa ulkonäköön muutoksia.
      Jotkut puut myrkyllisiä, esim.
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopanmarjakuusi


    • marjakuusi_Taxus kirjoitti:

      Puu taisi olla marjakuusi (Taxus) ?

      Puutarhamyymälässä katselin kartiotuijaa. Oksan yksityiskohdat näyttivät melko samanlaisilta kuin hautausmaalla kuvaamassani puussa. En aiemmin osannut yhdistää, hoksata, että tuija voi kasvaa niin korkeaksi, suureksi puuksi. Tuijaa lienee käytetty aitamateriaalina. Leikattu aita tasaisemmaksi esim. keväisin.
      https://www.plantagen.fi/kartiotuija-50-70-cm-200018910-fi


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.