SOTE 1.2.2017 - 10:23 Twitter (3)
Ulkoistussopimukset voivat johtaa kaksoislaskutukseen
Kuntien tekemät ostopalvelusopimukset voivat tulla kalliiksi maakunnille.Kuntien tekemät ostopalvelusopimukset voivat tulla kalliiksi maakunnille.
Soten valinnanvapaus ja kuntien ulkoistamissopimukset voivat johtaa kaksinkertaiseen laskutukseen. Voi syntyä tilanteita, joissa yritys saa kiinteän korvauksen ostopalvelusopimuksen perusteella ja samoista asiakkaista toisen yksikkönsä kautta valinnanvapauskäytännön mukaan.
Valinnanvapauslakiluonnos lähti lausunnolle tiistaina keskeneräisenä. Samaan aikaan taustalla keskustellaan lukuisista avoimista kysymyksistä.
Hallituksen järjestämislakiesityksen mukaan kuntien tekemät sote-palvelujen ulkoistamissopimukset siirtyvät maakuntien vastuulle. Ulkoistamissopimusten ja vielä kesken olevan valinnanvapauslain yhteensovittamisessa on todettu ongelmia ja avoimia kysymyksiä.
Kun ulkoistamissopimuksessa on sovittu, että jokin taho hoitaa tietyn kunnan tietyt palvelut, kysytään alueen asukkaitten valinnanvapauden perään – samoin kuin muiden toimijoiden oikeudesta tulla alueelle tuottamaan palveluja.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni toteaa, että valinnanvapauslain luonnoksen mukaan selkeästi ainoat, joita valinnanvapaus ei koske, ovat laitoshoidossa olevat asiakkaat.
Jos tämä rajaus säilyy, mahdollinen ellei peräti todennäköinen tilanne on, että maakunta maksaa kunnan aikanaan sopimaa korvausta ulkoistamissopimuksen tehneelle yritykselle, vaikka tuntuvakin osa väestöstä olisi valinnanvapauden myötä päätynyt jonkin toisen palveluntuottajan asiakkaaksi.
On myös mahdollista, että jopa sama ulkoistettu palveluntuottaja toimii valinnanvapausmallin mukaisena palveluntuottajana, ja kerää maakunnalta maksun näiltä osin kahteen kertaan samoista asiakkaista.
Herää kysymys, kuinka innokkaasti kiinteää korvausta joka tapauksessa saava ostopalvelujen tuottaja haluaa kilpailla asiakkaista, varsinkin kun vaihtoehto voi olla saman omistajan toinen palveluntuottaja, joka saa maksun asiakasmäärän mukaan.
Tyni huomauttaa, että ostopalvelusopimusten ja valinnanvapauslainsäädännön yhteensopimattomuuden riski koskee myös yksittäisten palvelujen ostosopimuksia, ei vain kokonaisulkoistuksia. Näissä voi olla ongelmia kustannusten korvausten lisäksi myös palvelujen sisällössä.
Valmistelu jatkuu
Virkavalmistelussa on selvitetty mahdollisuutta, että ostopalvelusopimuksen tehnyt yritys ei voisi toimia valinnanvapausperiaatteen mukaisena palveluntuottajana niin kauan kuin ostopalvelusopimus on voimassa, kertoo STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila.
– Haasteet päällekkäisestä laskuttamisesta ovat olemassa ja viime kädessä maakunnan tulee niistä vastata.
– Tilanne saattaa muodostua kestämättömäksi maakunnan taloudelle. Tätä valmistelua jatkettaneen ja arvioidaan sen vaikutuksia myös elinkeinonharjoittamisen ja sopimusoikeuden näkökulmasta, Varhila sanoo
– Toki nämäkin sopimukset tulee käydä yksittäin läpi ja tarkastella niiden mahdollinen hyödyntäminen uudessa järjestelmässä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on tyytyväinen siihen, että ongelma on tiedostettu.
– Joku ratkaisu siihen on pakko löytää, mutta en tiedä, että sellaista olisi vielä keksitty, hän sanoo.
Tainio muistuttaa, että maakuntien vastuulla olevat ulkoistamissopimukset voivat olla voimassa vielä 20 vuotta.
Yritykset tienneet riskeistä
Taustalla käydään nyt keskustelua siitä, miten valinnanvapaus vaikuttaa kuntien tekemiin ulkoistamissopimuksiin. Sopimukset siirtyvät maakunnan vastuulle, mutta niiden mukaisesti järjestetyt palvelut siirtyvät pääosin valinnanvapauden piiriin.
Voi olla, että valinnanvapauden kautta yhtiön asiakaskunta pysyy, eivätkä vaikutukset toimintaan ole kovin suuret
Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen huomauttaa, että yritykset ovat tienneet sopimukseen liittyvistä riskeistä muutosprosessin yhteydessä, mikä voi vaikuttaa lopputulokseen, jos irtisanomisia riitautetaan.
Sopimusten irtisanomis- ja muuttamisehtoja varmasti tutkitaan vielä suurennuslasin kanssa.
Kuntien ja yhtiöitten yhdessä omistamien palveluyritysten osakassopimuksissa saattaa myös olla kohtia, jotka vaikuttavat asioitten etenemiseen.
Kunnissa on mietitty sitäkin, onko varma, ettei niille jää riskiä sen jälkeen, kun sopimukset siirtyvät maakunnille. Monosen mukaan lähtökohtaisesti vastuut siirtyvät maakunnalle, mutta näkemättä kutakin yksittäistä sopimustekstiä ei voi antaa kattavaa vastausta.
Ulkoistussopimukset voivat johtaa kaksoislaskutukseen
Kuntien tekemät ostopalvelusopimukset voivat tulla kalliiksi maakunnille.Kuntien tekemät ostopalvelusopimukset voivat tulla kalliiksi maakunnille.
Soten valinnanvapaus ja kuntien ulkoistamissopimukset voivat johtaa kaksinkertaiseen laskutukseen. Voi syntyä tilanteita, joissa yritys saa kiinteän korvauksen ostopalvelusopimuksen perusteella ja samoista asiakkaista toisen yksikkönsä kautta valinnanvapauskäytännön mukaan.
Valinnanvapauslakiluonnos lähti lausunnolle tiistaina keskeneräisenä. Samaan aikaan taustalla keskustellaan lukuisista avoimista kysymyksistä.
Hallituksen järjestämislakiesityksen mukaan kuntien tekemät sote-palvelujen ulkoistamissopimukset siirtyvät maakuntien vastuulle. Ulkoistamissopimusten ja vielä kesken olevan valinnanvapauslain yhteensovittamisessa on todettu ongelmia ja avoimia kysymyksiä.
Kun ulkoistamissopimuksessa on sovittu, että jokin taho hoitaa tietyn kunnan tietyt palvelut, kysytään alueen asukkaitten valinnanvapauden perään – samoin kuin muiden toimijoiden oikeudesta tulla alueelle tuottamaan palveluja.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni toteaa, että valinnanvapauslain luonnoksen mukaan selkeästi ainoat, joita valinnanvapaus ei koske, ovat laitoshoidossa olevat asiakkaat.
Jos tämä rajaus säilyy, mahdollinen ellei peräti todennäköinen tilanne on, että maakunta maksaa kunnan aikanaan sopimaa korvausta ulkoistamissopimuksen tehneelle yritykselle, vaikka tuntuvakin osa väestöstä olisi valinnanvapauden myötä päätynyt jonkin toisen palveluntuottajan asiakkaaksi.
On myös mahdollista, että jopa sama ulkoistettu palveluntuottaja toimii valinnanvapausmallin mukaisena palveluntuottajana, ja kerää maakunnalta maksun näiltä osin kahteen kertaan samoista asiakkaista.
Herää kysymys, kuinka innokkaasti kiinteää korvausta joka tapauksessa saava ostopalvelujen tuottaja haluaa kilpailla asiakkaista, varsinkin kun vaihtoehto voi olla saman omistajan toinen palveluntuottaja, joka saa maksun asiakasmäärän mukaan.
Tyni huomauttaa, että ostopalvelusopimusten ja valinnanvapauslainsäädännön yhteensopimattomuuden riski koskee myös yksittäisten palvelujen ostosopimuksia, ei vain kokonaisulkoistuksia. Näissä voi olla ongelmia kustannusten korvausten lisäksi myös palvelujen sisällössä.
Valmistelu jatkuu
Virkavalmistelussa on selvitetty mahdollisuutta, että ostopalvelusopimuksen tehnyt yritys ei voisi toimia valinnanvapausperiaatteen mukaisena palveluntuottajana niin kauan kuin ostopalvelusopimus on voimassa, kertoo STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila.
– Haasteet päällekkäisestä laskuttamisesta ovat olemassa ja viime kädessä maakunnan tulee niistä vastata.
– Tilanne saattaa muodostua kestämättömäksi maakunnan taloudelle. Tätä valmistelua jatkettaneen ja arvioidaan sen vaikutuksia myös elinkeinonharjoittamisen ja sopimusoikeuden näkökulmasta, Varhila sanoo
– Toki nämäkin sopimukset tulee käydä yksittäin läpi ja tarkastella niiden mahdollinen hyödyntäminen uudessa järjestelmässä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on tyytyväinen siihen, että ongelma on tiedostettu.
– Joku ratkaisu siihen on pakko löytää, mutta en tiedä, että sellaista olisi vielä keksitty, hän sanoo.
Tainio muistuttaa, että maakuntien vastuulla olevat ulkoistamissopimukset voivat olla voimassa vielä 20 vuotta.
Yritykset tienneet riskeistä
Taustalla käydään nyt keskustelua siitä, miten valinnanvapaus vaikuttaa kuntien tekemiin ulkoistamissopimuksiin. Sopimukset siirtyvät maakunnan vastuulle, mutta niiden mukaisesti järjestetyt palvelut siirtyvät pääosin valinnanvapauden piiriin.
Voi olla, että valinnanvapauden kautta yhtiön asiakaskunta pysyy, eivätkä vaikutukset toimintaan ole kovin suuret
Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen huomauttaa, että yritykset ovat tienneet sopimukseen liittyvistä riskeistä muutosprosessin yhteydessä, mikä voi vaikuttaa lopputulokseen, jos irtisanomisia riitautetaan.
Sopimusten irtisanomis- ja muuttamisehtoja varmasti tutkitaan vielä suurennuslasin kanssa.
Kuntien ja yhtiöitten yhdessä omistamien palveluyritysten osakassopimuksissa saattaa myös olla kohtia, jotka vaikuttavat asioitten etenemiseen.
Kunnissa on mietitty sitäkin, onko varma, ettei niille jää riskiä sen jälkeen, kun sopimukset siirtyvät maakunnille. Monosen mukaan lähtökohtaisesti vastuut siirtyvät maakunnalle, mutta näkemättä kutakin yksittäistä sopimustekstiä ei voi antaa kattavaa vastausta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Yhdenvertaisuutta varmistetaan
Valinnanvapautta on vaikea rajoittaa sillä perusteella, että kunnan alueella on voimassa ulkoistamissopimus. Silloin törmätään perustuslain vaatimuksiin kansalaisten yhdenvertaisuudesta.
Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista arvioidaan ilmeisesti joka tapauksessa valinnanvapauden toteutumisessa. On aivan ilmeistä, että valinnanvapauden määrä vaihtelee huomattavastikin kansalaisen asuinpaikan mukaan esimerkiksi helsinkiläisten ja utsjokilaisten välillä. Myös 18 maakuntaa ovat niin erilaisia, että niiden mahdollisuudet tarjota samantasoiset palvelut epäilyttävät.
Perustuslakivaliokunta joutunee aikanaan ottamaan kantaa siihen, missä määrin erot ovat hyväksyttävissä.
Sitä ennen kuitenkin pitäisi olla hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys, jossa käsitellään valinnanvapautta. Lakiehdotus on lähdössä lausuntokierrokselle keskeneräisenä eli sitä mahdollisesti työstetään – muutetaan – lausuntokierroksen aikana.
Seteleitä mietitään vielä
Myös valinnanvapauden peruskiviin katsotut asiakas- ja maksusetelitkin ovat alkaneet herättää epäilyjä.
– Maakunnan pitää vastata palvelujen järjestämisestä, ja muodostuu kovin pitkä ketju ohjausjärjestelmässä, sanoo Tainio.
Hän epäilee myös tuottajien motivaatiota maksusetelien tarjoamiseen.
– Kyllä ne yrittävät mieluummin itse tarjota palvelun kuin antaa setelin, jonka ne joutuvat itse maksamaan.
Tainio ei usko ajatukseen, että maksusetelien mahdollisuus toisi markkinoille pieniä palveluntuottajia, jotka täydentäisivät palvelujaan maksuseteleillä.
Valinnanvapaus ei ainoa ongelma
Yhteensovittaminen valinnanvapauden kanssa ei ole ainoa ulkoistamissopimuksiin liittyvä ongelma, muistuttaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Kyllä ne vaikeuttavat maakuntia työtä, kun niiden pitäisi järjestää palvelut kokonaisuuden kannalta mahdollisimman tehokkaasti.
Kokonaisuuden kannalta asiaa tarkastelleen valtiovalta ja Kuntaliitto varoittivat ulkoistamissopimuksista useaan kertaan prosessin aikana. Jotkut kunnat taas kokivat, että sopimukset olivat mahdollinen keino turvata lähipalvelut.
Perustuslaki suuri epävarmuustekijä
Yhdenvertaisuusongelmien lisäksi uudistuskokonaisuuteen liittyy edelleen muitakin perustuslakiriskejä.
Itsehallintokysymyksissä tarkastellaan toisaalta sitä, loukataanko perustuslain takaamaa kuntien itsehallintoa, toisaalta sitä, tuleeko maakunnista itsehallinnollisia, kuten perustuslaki edellyttää.
Lausuntokierroksen jälkeen maakuntien itsehallintoa lisättiin jonkin verran. Myös kunnille asetettu määräaikainen kuntaverokatto poistettiin.
Potentiaalisiksi ongelmiksi jäivät muun muassa kuntien sote-omaisuuden korvaukseton siirto maakunnille sekä maakuntien riippuvaisuus valtiolta niin taloudellisesti kuin ohjauksen muodossa.
Kaikki eivät myöskään hyväksy ajatusta, että kunnilta voitaisiin tavallisen lain voimalla kieltää oikeus omistaa yritystä, joka tuottaa sote-palveluja.
Lakiluonnos, verkkokysely ja muut liiteaineistot löytyvät täältä.
Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin blogin Kestävä valinnanvapausmalli syntyy laajan yhteiskunnallisen keskustelun tuloksena voi lukea täältä.
Pöysti kirjoittaa muun muassa keskustelun tarpeesta. Hän huomauttaa, että Valinnanvapauslaki ei ole näin vielä valmis vaikka lausunnolle lähteekin kokonainen lain luonnos.
Suurin mörkö edelleen sängyn alla piilossa muiden mörköjen kanssa. Missään ei puhuta eikä edes kysytä onko maakunnille tulossa minkäänlaisia rajoituksia tai määräyksiä siitä, missä määrin ne voi lakkautella kuntien terveyskeskuksia? Esim. kilometrirajoituksia sen suhteen miten läheltä tai kaukaa pitää se terveyskeskus löytyä? Jos ei tule maakunna herrat levittää kartan pöydälle ja alkaa punakynällä vetämään ristejä kuntien ylle että tuolta tk kiinni ja tuolta ja tuolta jne.
Taas yksi lausuntokierron menossa jonka asiasisältö on niin puutteellinen ettei siihen voi kuntakenttä edes ottaa kantaa muutoin kuin kysymyksiä esittämällä. Liian kiire noin ison asian läpiviemiseksi. Bernerillä oli valmis malli joka kampattiin alkuunsa mutta hallitus itse vie kerta toisensa jälkeen esityksiään eteenpäin jotka ovat niin keskeneräisiä ettei niitä pitäisi edes kierroksille lähettää. Maakuntamalli ainoa joka on jotenkin ymmärrettävissä ja menossa läpi mutta tuosta sotesta ei tule hevonpersettä niin monimutkaiseksi harvinaisen yksinkertainen asia tehtiin kun yksityiset piti väen vängällä sotkea mukaan hintana lehmäkaupoista. Kepu on liian ahne ja maltillisen kompromissin sijaan havittelee jättipottia johon koko hanke kaatuu.
selvä textiähän tuo, ne kunnat jotka on juntaneet sopimuksia attejen kanssa velvoitetaan ilman valinnan vapautta kulkemaan "atteilla niin kauan kun soopimus on voimassa ja vastaamaan tekemisistään, ilman maakunnan avustuksia.
Miten sinä tiedät asioita joita ei tiedä edes soteuudistuksen laatijat? Paletti edelleen ihan levällään..Maakunnat nimenomaan joutuu maksamaan "atet" eikä kunnat jotka ne "atet" otti soteuudistuksen sabotoimiseksi ne ovat vastuista vapaat. Siinäpä se "vitsi" piileekin kun kunnat teki tietoisesti vuosiksi sitovia sopimuksia tietäen kuinka maakunnat joutuu kuseen niiden kanssa eivät he itse. Suomi kuntoon
Siinä sitä on Sipilällä miettimistä mitä se tekee näiden soteuudistuksen sotkijoiden kanssa?
lujeppa tuo aloituksen kolumni ajatuksen kanssa, niin sieltä juurikin sinun väittämän pelko on herroilla herännyt ja nyt he hyvin varovasti sekaan sotkien aloitavat kirjoitella ja asiaa vääntää ja kuulostelevat mitä kansa vastaa.
"tietoisesti 2*allekirj. valitukset läpäiseet (eräissä terävimmissä kunnissa)sopimukset ne pitää, ei niitä maakuntahallinnot ole hyväksyneet, semminkin, kun esm kämäkissä yhteistyö yks.terv.palvelun kanssa on ollut saumatonta, niin ajatuksissa, teoissa, kuin rahoissa, siinä ei maakunnalla järki riitä setviä kenen on mikäkin, että hoitakaa edelleen, kuin olette hyvän nähneet.
eikähän siinä ole onkelmaa hoijjella, attehan se hoitaa, tietysti kassöörillä voip hiestääkun heinäkuulla kun veroöyri tirahtaa 12,7centimeen
no+siinähä+on+sitten+vara+nostaa+8+centimetä+öyrihintaa+ja+kun+maakunta+on+silpassu+60%+kunnan+sotemenoja+itselleen+niin+jopa+panee+rahanäänellä+sitten+kuntaan,+siinoo+vaan+yks+mutta,+että+öyrin+nosto+tulee+kukkujien+pussista,+v-ehto+olisi,+että+het+hirmu+huuto+rahat+ei+riitä,+niin+valtionapuja+mätkähtää+60%+ja+siinois+se+etu,+että+sen+potin+maksu+jakaantuisi+18+maakuntaan,+siis+ryöstetyt+ulkoistetut+kunnat+ja+konkka+kunnat+on+otettava+edelleenkin+v-avusteiseksi,+mikäsitten+maakuntain+kohtalo+on+kun+loput+köyhät+yhtyy,+jäänee+nähtäväksi.
se, että nämä sotien jälkeen puupääkunnat pääsisi pälkähästä maakunta reformilla tuskin käy järkeen niillä, jotka on hoitaneet leiviskänsä keskimäärin hyvin, se "hoito on tullut pitkäjänteisen työn, onnistuneen kuntapolitiikan ja onnistuneen kunta rektyroinnin(maine) tuloksena, saada kuntaan yrittäjiä ja joita ei muutaman hyvän onnistumisen tulos -vuoden kateudessa ole puoluepolitikoinnilla haukkuttu ja ulostettu, emasiansa hoitaneet kunnat tuskin hyvällä alkaa epäonnistuneitten 70 vuoden velkakertymiä makseleen, siis onnistuneitten kuntien veronmaksajat.
"se, että aloituksen pitkä bullah on niin sekava ja monen "asiantuntijan kannanotolla tilkitty ja tulos nolla, johtuu siitä, että asiantuntijoilla ei ole eikä voikkaan olla kuin kuvitteelisia faktoja, koska käytännön kokemusta ei suomen kuntahistoriasta vastaavaa Sote-sotkua löydy, em samalla liitty, eikä vähempää, sovittaa puolupolitiikka kannatusta lisäävästi sote-sotkun ratkaisuun ja seon se viimeinen rikka rokassa joka tuntuu kielenpäällä ja pitkään, jopa yli hautojen.
"se on kuin, että maksaja sanoo kirvesmiehille(tässä tapauksessa "kirves ja miehille), että tehkää talo, piirustuksia ei oo mutta minä maksan.
"iita on teidän
joku käkinen kerran viisasteli, että suotta suoleen kirjoitat ei niitä kukaan lue, miksi sitten kyttää ja poistaa jos neo peenpyihkeitä
"Pöysti: Kaksoislaskutus ulkoistusten yhteydessä pyritään torjumaan
Valinnanvapaus ei ole itsessään tavoite, vaan yksi keinoista saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet, Tuomas Pöysti sanoi Kuntaliiton talous ja rahoitusfoorumissa. (Kuva: Henri Salonen)Valinnanvapaus ei ole itsessään tavoite, vaan yksi keinoista saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet, Tuomas Pöysti sanoi Kuntaliiton talous ja rahoitusfoorumissa. (Kuva: Henri Salonen)
Jos sote-palveluiden valinnanvapaus toteutuu, palveluiden tuottajien korvausten tasosta on päätettävä hyvissä ajoin. Ensi viikolla asetetaan työryhmä pohtimaan asiaa, kertoi sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.
Työryhmän tehtävänä on pohtia tuottajakorvausten lisäksi myös sopimusmalleja.
– Työryhmän pitäisi saada esityksensä hyvissä ajoin valmiiksi, jotta maakunnat voivat valmistautua tuottajakorvauksiin. Vuoden määräajalla pitäisi olla aika paljon valmista, Pöysti sanoi Kuntalehdelle.
Yksi paljon puhuttanut asia viime aikoina on ollut ulkoistussopimusten kohtalo.
Soten valinnanvapaus ja kuntien ulkoistamissopimukset voivat johtaa kaksinkertaiseen laskutukseen. Voi syntyä tilanteita, joissa yritys saa kiinteän korvauksen ostopalvelusopimuksen perusteella ja samoista asiakkaista toisen yksikkönsä kautta valinnanvapauskäytännön mukaan.
Pöystin mukaan nyt tutkitaan, löytyykö lainsäädännöllisiä ratkaisuja puuttua pulmaan.
– Tämä voi joillakin paikkakunnilla muodostua ongelmaksi.
Pöystin mukaan on mahdollista säätää siirtymäaika, jonka kuluessa kokonaisulkoistustuottajien pitäisi hakeutua valinnanvapaustuottajiksi ja tulla hyväksytyiksi.
– Jos näin ei käy, lailla todetaan vanhat sopimukset päättyneeksi.
Siirtymäsääntöä
pitää vielä selvittää
Soten valinnanvapausesityksen luonnos lähti keskeneräisenä lausuntokierrokselle tammikuun lopussa. Hallituksen esitystä odotetaan huhtikuun loppupuolella.
THL:n yksikönpäällikkö Timo Seppälä moitti, että valmistelussa on ”hintsusti kiirettä”. Hänen mukaansa uudistuksen aikataulu on epäselvä.
Pöysti myönsi, että varsinkin siirtymäsääntö on vaikealukuinen ja sitä pitää vielä selvittää.
Pöystin mukaan 1. marraskuuta 2018 lähtien Suomessa asuvat voivat valita sote-keskuksensa ja hammashoitolansa. Palveluiden tuottajat voivat siis aloittaa vuoden 2019 alussa.
Julkiselle sektorille on kuitenkin annettu yhtiöittämisaikaa vuoteen 2021 asti. Jos yksityinen puoli on jo vuoden 2018 lopussa tarjoamassa palveluitaan, asiakas voi valita silloin jo yksityisen sote-keskuksen.
Valinnanvapausta koskevan lainsäädännön pitäisi tulla Pöystin mukaan eduskunnan käsittelyyn huhtikuun lopulla.
Kunnat eivät voi olla
omistajina sote-yhtiöissä
Kuntaliitto on pitänyt edelleen yllä toivetta, että kunnat voisivat olla mukana sote-yhtiöiden tuottajana ja yhtiöissä.
Pöysti torjuu ajatuksen jyrkästi.
– Lainsäädännössä sanotaan yksiselitteisesti, että kunta ei toimi sote-tuottajana. Silloin ei voi olla myöskään omistajana yhtiössä."
Kova se on hätä Sipilällä miten saisi ulkoistajien sopimukset vesitettyä. Torppasi jo ulkoistamiset puitelain jatkoajalla ja ehdoilla joka antaa maakunnille mahdollisuuden vesittää aikaisempia sopimuksia halutessaan.
"– Lainsäädännössä sanotaan yksiselitteisesti, että kunta ei toimi sote-tuottajana. Silloin ei voi olla myöskään omistajana yhtiössä."
Voipas olla. Kiertoteitse esim. osakkeenomistajina kuten K.mäkikin.
"Kunnat voisi, tai tässä tapauksessa "pakko- maakunnissa, voisi toimia yhtiömuodossa, kun ja jos Suomen julkinen Sote yhtiöitetettäisiin, tarkoittaa, että em on suomen sisäinen Sote yhtiö ja rinnalla ei ole hintoja nostavia yksit.terv.palvelu-kansainvälisiä pörssiyhtiöitä.