Apua itsemurhaa harkitsevalle 16 vuotiaalle!!!!

Olen saanut sen käsityksen, että 16-vuotias voi päästä nuorisokotiin pois ahdistavasta kodistaan. Kysy koulusi terveydenhoitajalta, mitä sinun tulisi tehdä. Heillä on vaitiolovelvollisuus.

Kuulostaa kamalalta tuo sinun tilanteesi. Mutta itsemurha on varmasti huonoin mahdollinen vaihtoehto! Minä myös kannustaisin puhumaan jollekin luotettavalle aikuiselle, joka ei ole vanhempasi. Se voi olla esimerkiksi juuri terveydenhoitaja tai opinto-ohjaaja. Se voi olla myös joku seurakunnan työntekijä, esim. riparipappi tai isonen. Voit aloittaa sanomalla että teillä on hankalaa kotona, ja kertoa pikkuhiljaa tilanteesi kokonaisuudessaan. Jo ammattinsa puolesta heidän pitäisi kuunnella sinua.

Ystäväsi voivat ehkä olla vähän naiiveja käsittelemään tämän luokan asioita. On yleistä, että monet hyvätkin kaverit vetäytyvät pois päin jos heille puhuu avoimesti masennuksesta ja itsemurha-aikeista. Harva on oikeasti siunattu niin hyvillä ystävillä, että heidän kanssaan voi keskustella avoimesti aivan kaikesta, ja että he tukevat hädänkin hetkellä. Sinun vain täytyy luottaa siihen, että löydät elämääsi tämän kaltaisia ihmisiä myöhemmin.

Ehkä paras apu olisi päästä pois kotoa esimerkiksi sijaisperheeseen, jotta saisit turvallisen ympäristön, jossa voisit keskittyä koulunkäyntiin ja jossa sinua kuunneltaisiin murheissasi. Koulunkäyntiin keskittyminen on myös viisasta siinä mielessä, että ensinnäkin saat jotain muuta ajateltavaa kuin huolet kotona, ja toisekseen hyvät arvosanat antavat sinulle mahdollisuuden mennä opiskelemaan johonkin hyvään lukioon ja myöhemmin yliopistoon tai valitsemaasi oppilaitokseen, josta löytyy sitten lisää niitä oikeanlaisia kavereita, joista voi muodostua ihan oikeita elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Yleensä vielä ikäistesi kanssa solmitut ystävyyssuhteet päättyvät ennemmin tai myöhemmin, joten älä niistä huoli.

Itsemurhan tekeminen olisi kaikkien kannalta kaikkein kamalin päätös huonolle tilanteellesi. Vasta sen jälkeen todennäköisesti vanhempasi ymmärtäisivät miten huonosti ovat käyttäytyneet sinua kohtaan, jos silloinkaan. Tappamalla itsesi repisit riekaleiksi myös heidän elämänsä, etkä antaisi heille mahdollisuutta joskus myöhemmin korjata virheitään, mitä he ovat tehneet kasvatuksessasi. Joskus vanhempansa voi kohdata tällä tavalla vasta aikuisena ja kertoa heille mikä meni pieleen, ja antaa heille anteeksi.

Olen varma että kaikki järjestyy sinunkin kohdallasi. Jaksat vain jatkaa eteenpäin. Elämässä tulee myötä- että vastoinkäymisiä. Joskus pidemmän huonon periodin jälkeen seuraa monta onnelista vuotta. Näin on käynyt myös minulle itselleni.