Tämä on väistämätön ja koko Euroopan enemmistön tahto ja tavoite!
”Ei heidän tarvitsisi tänne tulla, eihän siellä ole mitään sotaa.”....- kts. alempana.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Hollanti valmistautuu omaan Trump-hetkeensä – vaalit saattaa voittaa puolue, joka haluaa sulkea moskeijat ja viedä maan ulos EU:sta
Islamin, eliitin ja EU:n vastainen Geert Wildersin vapauspuolue on maaliskuun vaalien todennäköinen voittaja. Muut puolueet eivät suostu yhteistyöhön Wildersin kanssa.
Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 2.2. 2:00 , Päivitetty: 2.2. 12:23
Utrecht/Eelden/Ter Apel
Hillityllä tavalla uljas, postmoderni ja ahkerassa käytössä.
Näin voisi tiivistää Utrechtin kaupungissa sijaitsevan Hollannin suurimman moskeijan olemuksen. Viime vuoden toukokuussa avattu, 8,5 miljoonaa euroa maksanut, pyhättö vetää harrastunnelmaisiin tiloihinsa parhaimmillaan 1 500 rukoilijaa.
Turkkilaisten lahjoituksilla rakennetussa Ulu-moskeijassa on omat rukoushuoneensa naisille ja miehille, mutta myös niille, jotka eivät ole muslimeja. Se muistuttaa Hollannista, jonka olemme oppineet tuntemaan: avarakatseinen ja eri kulttuurit syliinsä sulkeva.
”Hollantilaiset ovat yleensä ottaen hyviä ihmisiä”, sanoo marokkolaistaustainen Muhammed Ghamarte, 36, moskeijan edustalla.
Yleensä ottaen.
Ghamarte ei laske hyvien joukkoon niitä hollantilaisia, jotka kannattavat puoluetta nimeltä Partij voor de Vrijheid eli PVV. Kyseistä vapauspuoluetta johtaa Geert Wilders, joka haluaisi sulkea moskeijat, kieltää Koraanin ja kitkeä islamin juurineen 17 miljoonan asukkaan Hollannista.
”Hän käy sotaa islamia vastaan. Mutta onneksi 80 prosenttia hollantilaisista ei tue hänen ääriajatteluaan.”
Kyselyt näyttävät, että hollantilaiset valmistautuvat antamaan valtavan äänivyöryn oppositiossa istuvalle vapauspuolueelle 15. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa, joita pidetään tärkeänä poliittisena ilmapuntarina koko Euroopalle.
”On suuri mahdollisuus, että vapauspuolue voittaa vaalit”, kertoo politiikantutkija Hans Vollaard Leidenin yliopistosta.
Apulaisprofessori Vollaardin mukaan Wildersin suosio perustuu siihen, että hän on onnistunut sanallistamaan hollantilaisten tuntemukset maahanmuuttoon, integraatioon ja EU-jäsenyyteen liittyvistä ongelmista.
Pohjois-Hollannin Eelden pikkukaupungissa asuu 72-vuotias vapauspuolueen puuhamies Nico Uppelschoten. Hän istuu Drenthen maakuntaparlamentissa ja toimii alueensa vapauspuolueen puheenjohtajana.
”Elämme aikaa, jolloin tapahtuu suuria muutoksia. Ihmiset ovat vihaisia ja pettyneitä”, Uppelschoten kertoo Assenin kaupungissa.
Vapauspuolueessa vaikuttavan Nico Uppelschotenin mukaan eliitin ja tavallisen kansan välille on syntynyt juopa.
Vapauspuolueessa vaikuttavan Nico Uppelschotenin mukaan eliitin ja tavallisen kansan välille on syntynyt juopa. (KUVA: Juha ROININEN / EUP-IMAGES)
Hänelle Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa oli tärkeä tapahtuma, joka alleviivasi, että sama muutoksen tuuli puhaltaa nyt Euroopassakin. Ihmiset ovat kyllästyneet poliittisen eliitin valheisiin ja siihen, ettei ilmiselvistä ongelmista saa puhua.
”Meitä syytetään äärioikeistolaisiksi, fasisteiksi ja rasisteiksi. Mutta kyse on tavallisten ihmisten ajatuksista.”
Uppelschotenin mukaan vapauspuolueen suosio perustuu siihen, että puolue ymmärtää kansan turvattomuuden tunnetta. Hän antaa hieman yllättävän esimerkin: postilaatikot.
Pohjois-Hollannin maaseudulla postilaatikoista on alettu varastella kirjeitä ja paketteja.
”Kaupunkien poliitikot sanovat, että pankaa lukot niihin laatikoihin. He pitävät meitä typeryksinä. Eivät lukot ongelmia ratkaise. Ongelma on se, että nyt maassamme on ihmisiä, jotka varastavat.”
Hollantiin tuli vuonna 2015 ennätysmäiset miltei 60 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna luku puolittui, mutta tulijoiden ja kantaväestön kitka on yhä suuri puheenaihe.
Uppelschoten kehottaa menemään Ter Apelin kylään Saksan rajalle. Siellä sijaitsee Hollannin turvapaikkahakemusten keskus ja siellä on kuulemma piru merrassa: koteihin murtaudutaan, marketeista varastetaan tavaraa ja minihameisiin pukeutuvia tyttöjä huoritellaan kaduilla.
Ter Apelin keskustassa näyttää illan hämärtäessä uneliaalta. Kauppojen väliä kiertävät vartijaopiskelijat Harry Ten Brink ja Jeffrey Smittenberg kertovat, että kaikenlaista ongelmaa on varastelun kanssa ollut, mutta asialla ovat olleet lähinnä ”jotkut mädät omenat”.
Smittenberg, 23, kertoo, että ongelmia aiheuttavat pohjoisafrikkalaiset, joilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia saada turvapaikkaa Hollannista.
”Ei heidän tarvitsisi tänne tulla, eihän siellä ole mitään sotaa.”
Smittenberg pitää Wildersiä liian äärimmäisenä poliitikkona. Jyrkkää islaminvastaisuutta hän ei sulata ollenkaan.
”Hän on vaarallinen mies. Meillä pitää olla uskonnonvapaus. Jokaisessa uskontokunnassa on hyviä ja pahoja ihmisiä.”
Jumbo-supermarketissa työskentelevä opiskelija Ellèna Pasveer, 17, kummeksuu tarinoita turvapaikanhakijoiden häiriköinnistä. JTK
”Ei heidän tarvitsisi tänne tulla, eihän siellä ole mitään sotaa.”....- kts. alempana.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Hollanti valmistautuu omaan Trump-hetkeensä – vaalit saattaa voittaa puolue, joka haluaa sulkea moskeijat ja viedä maan ulos EU:sta
Islamin, eliitin ja EU:n vastainen Geert Wildersin vapauspuolue on maaliskuun vaalien todennäköinen voittaja. Muut puolueet eivät suostu yhteistyöhön Wildersin kanssa.
Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 2.2. 2:00 , Päivitetty: 2.2. 12:23
Utrecht/Eelden/Ter Apel
Hillityllä tavalla uljas, postmoderni ja ahkerassa käytössä.
Näin voisi tiivistää Utrechtin kaupungissa sijaitsevan Hollannin suurimman moskeijan olemuksen. Viime vuoden toukokuussa avattu, 8,5 miljoonaa euroa maksanut, pyhättö vetää harrastunnelmaisiin tiloihinsa parhaimmillaan 1 500 rukoilijaa.
Turkkilaisten lahjoituksilla rakennetussa Ulu-moskeijassa on omat rukoushuoneensa naisille ja miehille, mutta myös niille, jotka eivät ole muslimeja. Se muistuttaa Hollannista, jonka olemme oppineet tuntemaan: avarakatseinen ja eri kulttuurit syliinsä sulkeva.
”Hollantilaiset ovat yleensä ottaen hyviä ihmisiä”, sanoo marokkolaistaustainen Muhammed Ghamarte, 36, moskeijan edustalla.
Yleensä ottaen.
Ghamarte ei laske hyvien joukkoon niitä hollantilaisia, jotka kannattavat puoluetta nimeltä Partij voor de Vrijheid eli PVV. Kyseistä vapauspuoluetta johtaa Geert Wilders, joka haluaisi sulkea moskeijat, kieltää Koraanin ja kitkeä islamin juurineen 17 miljoonan asukkaan Hollannista.
”Hän käy sotaa islamia vastaan. Mutta onneksi 80 prosenttia hollantilaisista ei tue hänen ääriajatteluaan.”
Kyselyt näyttävät, että hollantilaiset valmistautuvat antamaan valtavan äänivyöryn oppositiossa istuvalle vapauspuolueelle 15. maaliskuuta pidettävissä vaaleissa, joita pidetään tärkeänä poliittisena ilmapuntarina koko Euroopalle.
”On suuri mahdollisuus, että vapauspuolue voittaa vaalit”, kertoo politiikantutkija Hans Vollaard Leidenin yliopistosta.
Apulaisprofessori Vollaardin mukaan Wildersin suosio perustuu siihen, että hän on onnistunut sanallistamaan hollantilaisten tuntemukset maahanmuuttoon, integraatioon ja EU-jäsenyyteen liittyvistä ongelmista.
Pohjois-Hollannin Eelden pikkukaupungissa asuu 72-vuotias vapauspuolueen puuhamies Nico Uppelschoten. Hän istuu Drenthen maakuntaparlamentissa ja toimii alueensa vapauspuolueen puheenjohtajana.
”Elämme aikaa, jolloin tapahtuu suuria muutoksia. Ihmiset ovat vihaisia ja pettyneitä”, Uppelschoten kertoo Assenin kaupungissa.
Vapauspuolueessa vaikuttavan Nico Uppelschotenin mukaan eliitin ja tavallisen kansan välille on syntynyt juopa.
Vapauspuolueessa vaikuttavan Nico Uppelschotenin mukaan eliitin ja tavallisen kansan välille on syntynyt juopa. (KUVA: Juha ROININEN / EUP-IMAGES)
Hänelle Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa oli tärkeä tapahtuma, joka alleviivasi, että sama muutoksen tuuli puhaltaa nyt Euroopassakin. Ihmiset ovat kyllästyneet poliittisen eliitin valheisiin ja siihen, ettei ilmiselvistä ongelmista saa puhua.
”Meitä syytetään äärioikeistolaisiksi, fasisteiksi ja rasisteiksi. Mutta kyse on tavallisten ihmisten ajatuksista.”
Uppelschotenin mukaan vapauspuolueen suosio perustuu siihen, että puolue ymmärtää kansan turvattomuuden tunnetta. Hän antaa hieman yllättävän esimerkin: postilaatikot.
Pohjois-Hollannin maaseudulla postilaatikoista on alettu varastella kirjeitä ja paketteja.
”Kaupunkien poliitikot sanovat, että pankaa lukot niihin laatikoihin. He pitävät meitä typeryksinä. Eivät lukot ongelmia ratkaise. Ongelma on se, että nyt maassamme on ihmisiä, jotka varastavat.”
Hollantiin tuli vuonna 2015 ennätysmäiset miltei 60 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna luku puolittui, mutta tulijoiden ja kantaväestön kitka on yhä suuri puheenaihe.
Uppelschoten kehottaa menemään Ter Apelin kylään Saksan rajalle. Siellä sijaitsee Hollannin turvapaikkahakemusten keskus ja siellä on kuulemma piru merrassa: koteihin murtaudutaan, marketeista varastetaan tavaraa ja minihameisiin pukeutuvia tyttöjä huoritellaan kaduilla.
Ter Apelin keskustassa näyttää illan hämärtäessä uneliaalta. Kauppojen väliä kiertävät vartijaopiskelijat Harry Ten Brink ja Jeffrey Smittenberg kertovat, että kaikenlaista ongelmaa on varastelun kanssa ollut, mutta asialla ovat olleet lähinnä ”jotkut mädät omenat”.
Smittenberg, 23, kertoo, että ongelmia aiheuttavat pohjoisafrikkalaiset, joilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia saada turvapaikkaa Hollannista.
”Ei heidän tarvitsisi tänne tulla, eihän siellä ole mitään sotaa.”
Smittenberg pitää Wildersiä liian äärimmäisenä poliitikkona. Jyrkkää islaminvastaisuutta hän ei sulata ollenkaan.
”Hän on vaarallinen mies. Meillä pitää olla uskonnonvapaus. Jokaisessa uskontokunnassa on hyviä ja pahoja ihmisiä.”
Jumbo-supermarketissa työskentelevä opiskelija Ellèna Pasveer, 17, kummeksuu tarinoita turvapaikanhakijoiden häiriköinnistä. JTK
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jatkoa edelliseen HS / artikkeliin...
Mutta epäluulon siemenet on jo istutettu.
”Jotkut hollantilaiset katsovat meitä kuin tulisimme toiselta planeetalta. He pelkäävät meitä. Ehkä he ajattelevat, että olemme kaikki varkaita ja terroristeja”, toteaa 30-vuotias kosovolainen turvapaikanhakija Denis Meseni.
Ter Apelin kunnallisesta tiedottamisesta vastaava Arjan Heugens sanoo, että viime vuoden lopulla noin 20–30:n enimmäkseen pohjoisafrikkalaisen joukko rötösteli kylässä, minkä vuoksi alueelle sijoitettiin lisää poliisivoimia. Sen jälkeen meno on rauhoittunut.
Heugens korostaa, että Ter Apelin kautta on kulkenut kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita ja ongelmia on aiheuttanut ”vain hyvin pieni joukko ihmisiä”.
Tämä on ilmeisesti sitä poliittisesti korrektia puhetta, jota vapauspuolueen kannattajat eivät enää siedä. Ter Apeliin ja muihin hollantilaiskuntiin on syntynyt satoja katupartioita, jotka pitävät muukalaisia tiukasti silmällä.
Vapauspuolueen Nico Uppelschoten sanoo, että Hollannissa on tapahtunut ”kulttuurinen repeäminen” eliitin ja tavallisen kansan välille. Vuosikymmeniä on toitotettu, että integraatio toimii, EU tekee ihmiset onnelliseksi ja yhteisvaluutta euro vaurastuttaa kansaa.
Talouspolitiikaltaan vasemmalle kallistuva vapauspuolue kerää tukea etenkin työväestön ja vähemmän koulutetun väen parissa. Mutta Wildersillä on myös korkeasti koulutettuja tukijoita. Moneen vetoaa hänen arvoliberaali suhtautuminen esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin: häntä pidetään länsimaisten vapauksien puolustajana.
Uppelschoten sanoo, että eläkeläiset näkevät säästöjensä sulavan, kun Euroopan keskuspankki pitää korkotasoa nollassa. Hollannin pitäisi järjestää oma Nexit-kansanäänestyksensä: Nederland ulos eurosta ja unionista, kuuluu vapauspuolueen vaalilupaus.
Nytkö se sitten alkaa, EU-maiden ”dominonappuloiden kaatuminen”, kuten Ranskan kansallismielinen presidenttiehdokas Marine Le Pen äskettäin lupasi? Ensin oli Brexit, kohtako jo Nexit ja sitten vielä Frexit…
”Yksinkertainen vastaus on ei. Nexitiä ei tule”, sanoo tutkija Vollaard.
Perustuslain mukaan kansanäänestys edellyttäisi ensin parlamentin hyväksymän lain, johon ei monen puolueen järjestelmässä ole tukea. Kansalaisaloitteella äänestyshanketta ei voi käynnistää.
Vollaard huomauttaa myös, että pääministeri Mark Rutten talousoikeistolainen VVD-puolue ja muut Hollannin valtapuolueet ovat jo ennalta kieltäytyneet hallitusyhteistyöstä Wildersin kanssa. Hänestä ei siis tulisikaan Hollannin pääministeriä, vaikka vapauspuolue saisi vaaleissa murskavoiton.
”Wildersin on hyvin vaikea päästä hallitukseen”, Vollaard sanoo.
Samaan johtopäätökseen ovat tulleet ABN-Amro-pankin analyytikot Nico Klene ja Kim Liu. Heidän katsauksensa mukaan PVV saanee noin 20 prosenttia 150-henkisen parlamentin edustajainhuoneen paikoista. Todennäköisin tulos on Rutten kolmas hallitus, joka viritetään viiden puolueen huteraksi koalitioksi.
Tällainen asetelma sapettaa Uppelschotenia ja vahvistaa käsitystä, että eliitti on järjestäytynyt kansan tahtoa vastaan.
”Ihmiset ovat vihaisia ja he aikovat ilmaista vaaleissa vihansa. Jos PVV voittaa vaalit, muttei pääse valtaan, syntyy hyvin vaarallinen ja omituinen
”Ihmiset ovat vihaisia ja he aikovat ilmaista vaaleissa vihansa.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Ja kansa tietää - ja kansa puhuu - Yhdysvaltain vaalitulos toistuu Euroopan tasolla, ennemmin tai myöhemmin!
'