Suomessa opiskellaan englantia ja ruotsia melkein sataprosenttisesti, mutta muita Euroopan tärkeitä kieliä vain 20 % opiskelijoista.
Vuonna 2012
peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):
- 99,4 % englantia
- 92,2 % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa
Ja kuten RKP on myöntänyt, on kielten opettelu aloitettava jo varhain lapsena, että sen omaksuisi paremmin.
Suomessa siis jäädään kiini kahteen pieneen kieleen, vaikka nykymaailma vaatii kansainvälistymistä. Ei ole mikään ihme, että vienti ei vedä kun yritetään myydä tuotteita vain ruotsiksi.
Vuonna 2012
peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):
- 99,4 % englantia
- 92,2 % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa
Ja kuten RKP on myöntänyt, on kielten opettelu aloitettava jo varhain lapsena, että sen omaksuisi paremmin.
Suomessa siis jäädään kiini kahteen pieneen kieleen, vaikka nykymaailma vaatii kansainvälistymistä. Ei ole mikään ihme, että vienti ei vedä kun yritetään myydä tuotteita vain ruotsiksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Impivaaraan kuuluvasta pakkoruotsista halutaan eroon. Kieliä kannattaa opiskella nuorena. Oppimiseen käytettävä aika on rajallinen.
Pakkoruotsi on "impivaaralaisuutta" ja sen poisto on portti sivistykseen. Pakkoruotsin poistaminen on portti maailmankielien laajempaan osaamiseen ja kansainväliseen sivistykseen. Pakkoruotsi on impivaaralaisuutta sanan negatiivisessa merkityksessä.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305956100048
Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa.
Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta.
Miksi ns pakkoruotsi sitten estänyt tätä ylioppilasta noin hyvään suoritukseen kielissä. Tämähän ei pitäisi olla mahdollista jos on kielifennoon uskominen!
Mikähän olisi se kuudes riittävän kansainvälinen kieli?
Totta...nämä reppanat epätoivoisesti yrittää syöttää ihmisille propagandaansa eri palstoilla, ja näyttää olevan kova paikka nettifennolle, kun viesti ei mene perille. Kansalaisaloitekin kielipolitiikan muuttamiseksi epäonnistui aika surkeasti viime vuonna. Eikö nää ikinä opi?
SDPn uudet johtajat kielivät että pakkoruotsin kannatus jatkuu SDPssä.
Maarit Feldt-Ranta pääsi varapuheenjohtajaksi ja Antton Rönnholm puoluesihteeriksi.
Syyllisiä siihen että suomalaisten pitää opiskella turhaa kieltä, pakkoruotsia, ilman järkeviä perusteluja voidaan etsiä SDPn riveistä. SDPn johto on ollut kymmeniä vuosia pakkoruotsin kannalla ja SDPhen on syntynyt pakkoruotsia kannattava kulttuuri. RKPn säätiöistä on valunut rahaa SDPn jäsenille.
Pakkoruotsin kannattaja on aina vahvoilla SDPn johtajaksi ja niin tälläkin kertaa.
Vain P. pakkoruotsi Lipponen on onnistunut perustelemaan pakkoruotsin. Hän on sanonut että kukaan ei valitsisi ruotsia jos se ei olisi pakollinen.
Minä olen samaa mieltä P. pakkoruotsi Lipposen kanssa, koska kukaan ei valitsisi turhaa kieltä jos se olisi vapaaehtoinen.
Eläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei näe realistisena vaihtoehtona sitä, että ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja sen sijaan nuoret lisäisivät esimerkiksi espanjan, saksan tai venäjän opiskelua.
– Se on toiveajattelua. Valinnaisuus on johtanut siihen, että kouluissa opiskellaan entistä vähemmän kieliä. Todennäköinen seuraus on, että mitään muuta kieltä ei sitten valittaisi tilalle.
Ei oppilailla olisi mahdollisuutta olla valitsematta.
Vapaaehtoinen kielivalinta ei vähennä opiskeltavien kielten määrää.
Pakkoruotsin kannattajat tekevät Trumpit ja esittävät jotain vaihtoehtoista todellisuutta kun puhuvat vapaastakielivalinnasta.
Suomalaiselle+ainut+kieli,+jota+opiskelemalla+et+saa+hyötyä+henkilökohtaisesti+on+ruotsi.
Kai ymmärrät kuten kaikki muutkin, ettei kukaan usko tuollaista pakkomielteistä soopaa, mitä esität?
Yksi suuri syy opiskella ruotsia on ollut 2. suurimman kauppakumppanimme kanssa käytävän kaupan tarpeet. Eli yksityisen puolen tarpeet.
Ja se, onko jollekin "henk.koht." hyötyä kielestä, on henk.koht. kysymys. Jos menet Ranskaan ja et osaa ranskaa, niin silloin käytät jotain muuta kieltä. Tämäkin on henk.kohtaista, eli vaihtelee eri ihmisillä.
Pakkoruotsia+ei+kannata+Ruotsin-kaupalla+perusteella.+Suppean+kielipaletin+takia+suomalaiset+ovat+pakotettuja+suuntaamaan+kiinnostuksensa+Ruotsiin,+mikä+taas+on+haitannut+kaupankäyntiä+muihin+maihin.+Kauppa+Ruotsin+kanssa+on+ylikorostunut+kun+kauppa+muihin+maihin+on+alikehittynyttä.
Enemmistö meistä ymmärtää että ruotsia opiskellaan monista syistä, ei pelkästään ulkomaankaupan takia.