Kaisaniemen lämpimimmät ja kylmimmät vuodet

Kerro ihmeessä mitkä ovat sinun tietosi /havaintosi vuosien 2015 ja 1867 lämpötilaoloista? Historian kirjat kertoo samaa tuosta vuodesta 1867. Vuodessa 2015 ei historian kirjaa tarvita, riittää kun muistelee vähän. Vuoteen sisältyi useita poikkeuksellisen lämpimiä kuukausia ja kylmää ei ollut oikein missään vaiheessa. Eli mitä tässä nyt on adjustoitu? Vai oliko viestisi kuitenkin pelkkää turhautunutta itkuntursketta ja jalanpoljentaa kovien faktojen edessä?

On turhauttavaa kommentoida adjustointia, koska alastomien tosiasioiden tullessa esiin päivänselvästi, kommentti moderoidaan pois. Näin käynyt jo monesti.
KAIKKI allaoleva on kuitenkin Ilmatieteen laitoksen omista julkaisuista:

Helsingin mittauspiste oli maamme AINOA säännöllinen mittauspiste 1844-1887. Silloin tuli lisäksi Jyväskylä ja 1912 Sodankylä.
Suomen ilmastoa on siis arvuuteltu 1-3 säännöllisen mittauspisteen perusteella.
Monissa muissa maissa ei ollut ainoatakaan.

Sillä perusteella, että oikaistaisiin kantakaupungin liki keskustaan (Kaisaniemi) vähitellen muodostunut lämpösaarivaikutus ja menetelmämuutoksia, adjustoitiin vanhimpia lämpötiloja (1844-noin 1890) noin 0.6 astetta todellista korkeammiksi.
Adjustointi oli hihastaveto, ehkä oikea ehkä väärä.

Vuoden keskilämpötila tuli näin keskimäärin LÄHES VAKIOKSI noin 140 vuodeksi (1844-noin 1982).
1970-luvulla mittauspiste siirrettiin Viikkiin. Julkaistut mittaustulokset 1981-2007 (joita ei ole mainittavasti adjustoitu) näyttäisivät noin 0.8 asteen lämpenemistä vuosikymmentä kohti.
Ei ole uskottavasti (eikä ylipäätään) kerrottu, miksi näiden mittaustulosten adjustointia alaspäin ei ole tehty, vaikka metropolin lämpösaarivaikutus olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt.

Eräs viherkommentoija kyllä heti kyseli mikä niitä Viikin peltoja muka lämmittää.
Niin, ilmapatsas joka imee juuri nyt Kampin ilmastointi- ja pakokaasulämmöt itseensä, on 10 minuutin päästä Viikin pellon päällä ja luovuttaa niille lämpönsä.
Ole siis kriittinen, älä usko hysteerikkojen viestejä jos tarkoituksenmukaisuus on syrjäyttänyt totuudellisuuden.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

On turhauttavaa kommentoida adjustointia, koska alastomien tosiasioiden tullessa esiin päivänselvästi, kommentti moderoidaan pois. Näin käynyt jo monesti.
KAIKKI allaoleva on kuitenkin Ilmatieteen laitoksen omista julkaisuista:

Helsingin mittauspiste oli maamme AINOA säännöllinen mittauspiste 1844-1887. Silloin tuli lisäksi Jyväskylä ja 1912 Sodankylä.
Suomen ilmastoa on siis arvuuteltu 1-3 säännöllisen mittauspisteen perusteella.
Monissa muissa maissa ei ollut ainoatakaan.

Sillä perusteella, että oikaistaisiin kantakaupungin liki keskustaan (Kaisaniemi) vähitellen muodostunut lämpösaarivaikutus ja menetelmämuutoksia, adjustoitiin vanhimpia lämpötiloja (1844-noin 1890) noin 0.6 astetta todellista korkeammiksi.
Adjustointi oli hihastaveto, ehkä oikea ehkä väärä.

Vuoden keskilämpötila tuli näin keskimäärin LÄHES VAKIOKSI noin 140 vuodeksi (1844-noin 1982).
1970-luvulla mittauspiste siirrettiin Viikkiin. Julkaistut mittaustulokset 1981-2007 (joita ei ole mainittavasti adjustoitu) näyttäisivät noin 0.8 asteen lämpenemistä vuosikymmentä kohti.
Ei ole uskottavasti (eikä ylipäätään) kerrottu, miksi näiden mittaustulosten adjustointia alaspäin ei ole tehty, vaikka metropolin lämpösaarivaikutus olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt.

Eräs viherkommentoija kyllä heti kyseli mikä niitä Viikin peltoja muka lämmittää.
Niin, ilmapatsas joka imee juuri nyt Kampin ilmastointi- ja pakokaasulämmöt itseensä, on 10 minuutin päästä Viikin pellon päällä ja luovuttaa niille lämpönsä.
Ole siis kriittinen, älä usko hysteerikkojen viestejä jos tarkoituksenmukaisuus on syrjäyttänyt totuudellisuuden.

Lue lisää

Jos haluaa etsiä tietoa ilmaston lämpenemisestä, sitä on saatavilla. Ruotsista löytyy sattumalta havaintotulos, joka vastaa täsmälleen Suomen ilmaston kehitystä. http://www.smhi.se/en/climate/climate-indicators/climate-indicators-temperature-1.91472

Kuinka monta kertaa täytyy tätäkin dataa esitellä, jotta ymmärtäisitte? Kyse ei ole vain Kaisaniemestä, vaan koko pohjoisesta Euroopasta, jossa ilmaston lämpeneminen on ollut muuta maailmaa nopeampaa.

Totta kai tiedän, että tämä tieto ei teitä ollenkaan kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on oman mielensisäisen ilmaston esittely näillä palstoilla. Kun ne vihreät ovat niin ilkeitä, että käyttävät muutosta hyväkseen oman agendansa vuoksi. Ikään kuin tiede olisi kiinnostunut joistakin poliittisista ideologioista.

Se, mikä sinun puheenvuorostasi puuttui, oli ymmärrys siitä, että nämä 1800-luvun säähavainnot liittyvät reaalimaailmaan. 1800-luvulla oli hyvin kylmiä vuosia, joista myös aikalaislähteet mainitsevat. Ne eivät kaipaa mitään adjustointeja. Pulavuodet kuuluivat ihan reaalimaailmaan. Voimme vain kuvitella, miten kylmää tuolloin oli esim. Keski-Suomessa. Edes 1900-luvulla ei vastaavaa koettu. Kylmät talvetkaan eivät aiheuta pulavuosia, jos kasvukaudet ovat siedettäviä.

Yksi ja erittäin olennainen tekijä ilmaston lämpenemisessä on ollut keväiden lämpeneminen. Nykyään on hyvin yleistä etelässä, että kevät alkaa jo maaliskuun lopussa ja lämpenee tasaisesti kesää kohden. Aikaisemmin keväät olivat huomattavasti kylmempiä ja lämpeneminen epätasaisempaa. Luonnollisesti tämä heijastui mm. maanviljelyyn.

Teettekö te "omilla aivoillaan ajattelijat" koskaan itse mitään havaintoja luonnosta, käyttekö koskaan ulkona, pidättekö sääpäiväkirjaa tms.? Vaikuttaa siltä, kun sinunkin juttujasi lukee, että niistä puuttuu täysin säämuisti ja kokemus: sinä taistelet ilmaston lämpenemistä vastaan tietokoneen näytöllä tekemällä kuvitteellisia adjustointeja kuvitteelliseen dataan. Jos olet n. 50-vuotias tai yli, et voi millään unohtaa sitä, millaista oli 70- ja 80- luvulla Suomessa ja miten ilmasto on tästä merkittävästi muuttunut.

Jos olet nuorempi, kyselepä huviksesi ihmisten mielipiteitä 60-80-luvun säistä. Ihan vaan tiedonhalun vuoksi.

Kertaan vielä: talvet ovat lämmenneet, tulleet katkonaisemmiksi ja lyhenneet, keväät ovat lämmenneet merkittävästi, kesien keskilämmöt ovat nousseet, syyskuut ja marraskuut ovat lämmenneet voimakkaasti ja joulukuussa on hyvin usein nollakeliä uuteen vuoteen asti. Kaikki nämä muutokset rekisteröi, jos viettää aikaansa ulkona ja tekee säähavaintoja.

Säähavaintoja ei tehdä vain siten, että tuijotetaan jotain säädataa ja kiukutellaan sille ja väitetään sitä adjustoiduksi. Säähavaitsijan täytyy olla yhteydessä reaalimaailmaan, hänen täytyy aina välillä nostaa verho ylös ja avata ulko-ovikin, jotta tietäisi, mitä ulkona tapahtuu. Etelä-Suomessa asuvana olen itse havainnut ilmaston lämpenemisen hyvin selvästi, joten ITL:n data ei tule minulle minään yllätyksenä. Se vain täydentää omia havaintojani.

Ilmasto lämpenee niin maalla kuin kaupungissa. Kaupungissa on luonnollisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpää, tämä on kylläkin huomioitu säähavainnoissa. Mutta olennaista on tämä: niin kaupungeissa kuin maallakin on ilmasto lämmennyt jo 1980-luvun lopulta tähän päivään yli asteella. Tätä asiaa et saa piilotetuksi joidenkin UHI-korjausten taakse, koska jälleen kerran, myös kaupunkien ulkopuolella on lämmennyt yli asteella. Tämän tosiasian saisit helposti selville, jos joku maalla asuva tuttusi välittäisi sinulle systemaattisia säähavaintoja.

Asioiden selvittäminen on erittäin helppoa, mutta kun trumpilaiseen tapaan ajattelee omilla aivoillaan täysin tieteellisistä tosiseikoista piittaamatta, tosiaan päätyy haluamaansa lopputulokseen.

Näinhän se on. Kaisaniemen extrapyloidut maalaislämpötilat lämmittävät koko Eurooppaa ja maailmaa. Uskokaa tai älkää. Käykää kyselemässä vanhoilta karjapiioilta miten navetan lämpötilaa ennenvanhaan mitattiin.

ILSTHMT kirjoitti:

Jos haluaa etsiä tietoa ilmaston lämpenemisestä, sitä on saatavilla. Ruotsista löytyy sattumalta havaintotulos, joka vastaa täsmälleen Suomen ilmaston kehitystä. http://www.smhi.se/en/climate/climate-indicators/climate-indicators-temperature-1.91472

Kuinka monta kertaa täytyy tätäkin dataa esitellä, jotta ymmärtäisitte? Kyse ei ole vain Kaisaniemestä, vaan koko pohjoisesta Euroopasta, jossa ilmaston lämpeneminen on ollut muuta maailmaa nopeampaa.

Totta kai tiedän, että tämä tieto ei teitä ollenkaan kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on oman mielensisäisen ilmaston esittely näillä palstoilla. Kun ne vihreät ovat niin ilkeitä, että käyttävät muutosta hyväkseen oman agendansa vuoksi. Ikään kuin tiede olisi kiinnostunut joistakin poliittisista ideologioista.

Se, mikä sinun puheenvuorostasi puuttui, oli ymmärrys siitä, että nämä 1800-luvun säähavainnot liittyvät reaalimaailmaan. 1800-luvulla oli hyvin kylmiä vuosia, joista myös aikalaislähteet mainitsevat. Ne eivät kaipaa mitään adjustointeja. Pulavuodet kuuluivat ihan reaalimaailmaan. Voimme vain kuvitella, miten kylmää tuolloin oli esim. Keski-Suomessa. Edes 1900-luvulla ei vastaavaa koettu. Kylmät talvetkaan eivät aiheuta pulavuosia, jos kasvukaudet ovat siedettäviä.

Yksi ja erittäin olennainen tekijä ilmaston lämpenemisessä on ollut keväiden lämpeneminen. Nykyään on hyvin yleistä etelässä, että kevät alkaa jo maaliskuun lopussa ja lämpenee tasaisesti kesää kohden. Aikaisemmin keväät olivat huomattavasti kylmempiä ja lämpeneminen epätasaisempaa. Luonnollisesti tämä heijastui mm. maanviljelyyn.

Teettekö te "omilla aivoillaan ajattelijat" koskaan itse mitään havaintoja luonnosta, käyttekö koskaan ulkona, pidättekö sääpäiväkirjaa tms.? Vaikuttaa siltä, kun sinunkin juttujasi lukee, että niistä puuttuu täysin säämuisti ja kokemus: sinä taistelet ilmaston lämpenemistä vastaan tietokoneen näytöllä tekemällä kuvitteellisia adjustointeja kuvitteelliseen dataan. Jos olet n. 50-vuotias tai yli, et voi millään unohtaa sitä, millaista oli 70- ja 80- luvulla Suomessa ja miten ilmasto on tästä merkittävästi muuttunut.

Jos olet nuorempi, kyselepä huviksesi ihmisten mielipiteitä 60-80-luvun säistä. Ihan vaan tiedonhalun vuoksi.

Kertaan vielä: talvet ovat lämmenneet, tulleet katkonaisemmiksi ja lyhenneet, keväät ovat lämmenneet merkittävästi, kesien keskilämmöt ovat nousseet, syyskuut ja marraskuut ovat lämmenneet voimakkaasti ja joulukuussa on hyvin usein nollakeliä uuteen vuoteen asti. Kaikki nämä muutokset rekisteröi, jos viettää aikaansa ulkona ja tekee säähavaintoja.

Säähavaintoja ei tehdä vain siten, että tuijotetaan jotain säädataa ja kiukutellaan sille ja väitetään sitä adjustoiduksi. Säähavaitsijan täytyy olla yhteydessä reaalimaailmaan, hänen täytyy aina välillä nostaa verho ylös ja avata ulko-ovikin, jotta tietäisi, mitä ulkona tapahtuu. Etelä-Suomessa asuvana olen itse havainnut ilmaston lämpenemisen hyvin selvästi, joten ITL:n data ei tule minulle minään yllätyksenä. Se vain täydentää omia havaintojani.

Ilmasto lämpenee niin maalla kuin kaupungissa. Kaupungissa on luonnollisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpää, tämä on kylläkin huomioitu säähavainnoissa. Mutta olennaista on tämä: niin kaupungeissa kuin maallakin on ilmasto lämmennyt jo 1980-luvun lopulta tähän päivään yli asteella. Tätä asiaa et saa piilotetuksi joidenkin UHI-korjausten taakse, koska jälleen kerran, myös kaupunkien ulkopuolella on lämmennyt yli asteella. Tämän tosiasian saisit helposti selville, jos joku maalla asuva tuttusi välittäisi sinulle systemaattisia säähavaintoja.

Asioiden selvittäminen on erittäin helppoa, mutta kun trumpilaiseen tapaan ajattelee omilla aivoillaan täysin tieteellisistä tosiseikoista piittaamatta, tosiaan päätyy haluamaansa lopputulokseen.

Lue lisää

Kirjoitat:"Kaupungissa on luonnollisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpää, tämä on kylläkin huomioitu säähavainnoissa."

Olen itse muutama vuosi sitten ilmatieteenlaitokselta tiedustellut miten UHI otetaan huomioon lämpötilatilastoinnissa. Vastaus on ollut selkeä: "UHI:ta ei Suomen lämpötilatilastoinnissa huomioida tänä päivänä millään tavoin".

Jos kuitenkin huomioidaan, niin mielellään ilmatieteenlaitos sen saisi myös esittää.

Että_silleen kirjoitti:

Kirjoitat:"Kaupungissa on luonnollisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpää, tämä on kylläkin huomioitu säähavainnoissa."

Olen itse muutama vuosi sitten ilmatieteenlaitokselta tiedustellut miten UHI otetaan huomioon lämpötilatilastoinnissa. Vastaus on ollut selkeä: "UHI:ta ei Suomen lämpötilatilastoinnissa huomioida tänä päivänä millään tavoin".

Jos kuitenkin huomioidaan, niin mielellään ilmatieteenlaitos sen saisi myös esittää.

Lue lisää

Jos olet kiinnostunut Helsingin ilmastosta, tässä tutkimus siihen: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29123/helsingi.pdf?sequence=1

Tutkimuksen perusteella on selvää, että myös ITL:ssä huomioidaan lämpösaarekeilmiö. Tarkempia tietoja kannattaa udella laitoksen tutkijoilta.

ILSTHMT kirjoitti:

Jos haluaa etsiä tietoa ilmaston lämpenemisestä, sitä on saatavilla. Ruotsista löytyy sattumalta havaintotulos, joka vastaa täsmälleen Suomen ilmaston kehitystä. http://www.smhi.se/en/climate/climate-indicators/climate-indicators-temperature-1.91472

Kuinka monta kertaa täytyy tätäkin dataa esitellä, jotta ymmärtäisitte? Kyse ei ole vain Kaisaniemestä, vaan koko pohjoisesta Euroopasta, jossa ilmaston lämpeneminen on ollut muuta maailmaa nopeampaa.

Totta kai tiedän, että tämä tieto ei teitä ollenkaan kiinnosta. Ainoa mikä kiinnostaa on oman mielensisäisen ilmaston esittely näillä palstoilla. Kun ne vihreät ovat niin ilkeitä, että käyttävät muutosta hyväkseen oman agendansa vuoksi. Ikään kuin tiede olisi kiinnostunut joistakin poliittisista ideologioista.

Se, mikä sinun puheenvuorostasi puuttui, oli ymmärrys siitä, että nämä 1800-luvun säähavainnot liittyvät reaalimaailmaan. 1800-luvulla oli hyvin kylmiä vuosia, joista myös aikalaislähteet mainitsevat. Ne eivät kaipaa mitään adjustointeja. Pulavuodet kuuluivat ihan reaalimaailmaan. Voimme vain kuvitella, miten kylmää tuolloin oli esim. Keski-Suomessa. Edes 1900-luvulla ei vastaavaa koettu. Kylmät talvetkaan eivät aiheuta pulavuosia, jos kasvukaudet ovat siedettäviä.

Yksi ja erittäin olennainen tekijä ilmaston lämpenemisessä on ollut keväiden lämpeneminen. Nykyään on hyvin yleistä etelässä, että kevät alkaa jo maaliskuun lopussa ja lämpenee tasaisesti kesää kohden. Aikaisemmin keväät olivat huomattavasti kylmempiä ja lämpeneminen epätasaisempaa. Luonnollisesti tämä heijastui mm. maanviljelyyn.

Teettekö te "omilla aivoillaan ajattelijat" koskaan itse mitään havaintoja luonnosta, käyttekö koskaan ulkona, pidättekö sääpäiväkirjaa tms.? Vaikuttaa siltä, kun sinunkin juttujasi lukee, että niistä puuttuu täysin säämuisti ja kokemus: sinä taistelet ilmaston lämpenemistä vastaan tietokoneen näytöllä tekemällä kuvitteellisia adjustointeja kuvitteelliseen dataan. Jos olet n. 50-vuotias tai yli, et voi millään unohtaa sitä, millaista oli 70- ja 80- luvulla Suomessa ja miten ilmasto on tästä merkittävästi muuttunut.

Jos olet nuorempi, kyselepä huviksesi ihmisten mielipiteitä 60-80-luvun säistä. Ihan vaan tiedonhalun vuoksi.

Kertaan vielä: talvet ovat lämmenneet, tulleet katkonaisemmiksi ja lyhenneet, keväät ovat lämmenneet merkittävästi, kesien keskilämmöt ovat nousseet, syyskuut ja marraskuut ovat lämmenneet voimakkaasti ja joulukuussa on hyvin usein nollakeliä uuteen vuoteen asti. Kaikki nämä muutokset rekisteröi, jos viettää aikaansa ulkona ja tekee säähavaintoja.

Säähavaintoja ei tehdä vain siten, että tuijotetaan jotain säädataa ja kiukutellaan sille ja väitetään sitä adjustoiduksi. Säähavaitsijan täytyy olla yhteydessä reaalimaailmaan, hänen täytyy aina välillä nostaa verho ylös ja avata ulko-ovikin, jotta tietäisi, mitä ulkona tapahtuu. Etelä-Suomessa asuvana olen itse havainnut ilmaston lämpenemisen hyvin selvästi, joten ITL:n data ei tule minulle minään yllätyksenä. Se vain täydentää omia havaintojani.

Ilmasto lämpenee niin maalla kuin kaupungissa. Kaupungissa on luonnollisesti ympäröivää maaseutua lämpimämpää, tämä on kylläkin huomioitu säähavainnoissa. Mutta olennaista on tämä: niin kaupungeissa kuin maallakin on ilmasto lämmennyt jo 1980-luvun lopulta tähän päivään yli asteella. Tätä asiaa et saa piilotetuksi joidenkin UHI-korjausten taakse, koska jälleen kerran, myös kaupunkien ulkopuolella on lämmennyt yli asteella. Tämän tosiasian saisit helposti selville, jos joku maalla asuva tuttusi välittäisi sinulle systemaattisia säähavaintoja.

Asioiden selvittäminen on erittäin helppoa, mutta kun trumpilaiseen tapaan ajattelee omilla aivoillaan täysin tieteellisistä tosiseikoista piittaamatta, tosiaan päätyy haluamaansa lopputulokseen.

Lue lisää

Juurikin näin. ITL data ei tule minkäänmoisena yllätyksenä vaan täydentää minullakin omia havaintoja. Itselläni havaintoja on hallussa jo edelliseltä sukupolvelta asti eli alkaen 40-luvun lopulta. Tarkat merkinnät mm. jäiden lähdöstä lähijärveltä, lämpötilat ym. Niiden mukaan on lämmennyt selvästi. Mukava on sitten todeta, että tiede on todennut samat asiat. Mutta jotkut näköjään jaksavat aina vaan änkyröidä vastaan...

ILSTHMT kirjoitti:

Jos olet kiinnostunut Helsingin ilmastosta, tässä tutkimus siihen: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29123/helsingi.pdf?sequence=1

Tutkimuksen perusteella on selvää, että myös ITL:ssä huomioidaan lämpösaarekeilmiö. Tarkempia tietoja kannattaa udella laitoksen tutkijoilta.

Lue lisää

Kyllähän tuo Alestalon tutkimus, ansiokas sellainen, on tuttu. Tutkimuksessahan näkyy, että UHI on vaikutukseltaan useita asteita.

Mutta osoitapa ILSTHMT millä tavoin ITL tuon UHI:n tilastoissaan huomioi.

Minä jo sen UHI huomioinnin tutkijoilta muutama vuosi sitten selvitinkin, kuten edellisessä postissa esitin. Selvityksen tulos oli, että UHI jätetään ITL:n lämpötilastoissa huomioimatta.

Eelis_Permane_n kirjoitti:

Juurikin näin. ITL data ei tule minkäänmoisena yllätyksenä vaan täydentää minullakin omia havaintoja. Itselläni havaintoja on hallussa jo edelliseltä sukupolvelta asti eli alkaen 40-luvun lopulta. Tarkat merkinnät mm. jäiden lähdöstä lähijärveltä, lämpötilat ym. Niiden mukaan on lämmennyt selvästi. Mukava on sitten todeta, että tiede on todennut samat asiat. Mutta jotkut näköjään jaksavat aina vaan änkyröidä vastaan...

Lue lisää

Niin, minuakin ihmetyttää se, että jos ei usko ilmastonmuutokseen, olisi vähintäänkin järkevää selvittää asiaa itse, ns. puolueettomasti. En ole keneltäkään palstalta asuvalta denialistilta lukenut, että hän ei usko ilmastonmuutokseen siksi, koska hänellä on a) omia b) systemaattisia havaintoja paikallisilmastosta.

Omia havaintojahan on jokaisella d:llä silloin kun on pakkasta tai keskimääräistä kylmempää. Sitten havainnot loppuvatkin kun lämpenee. Sitten vain näppärästi katsotaan netistä, missä on keskimääräistä kylmempää ja "havainnoidaan" tällä tavoin.

Että_silleen kirjoitti:

Kyllähän tuo Alestalon tutkimus, ansiokas sellainen, on tuttu. Tutkimuksessahan näkyy, että UHI on vaikutukseltaan useita asteita.

Mutta osoitapa ILSTHMT millä tavoin ITL tuon UHI:n tilastoissaan huomioi.

Minä jo sen UHI huomioinnin tutkijoilta muutama vuosi sitten selvitinkin, kuten edellisessä postissa esitin. Selvityksen tulos oli, että UHI jätetään ITL:n lämpötilastoissa huomioimatta.

Lue lisää

Tuossa on historiikki, joka on sinulle varmaan tuttu: https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/10/18/heikki-nevanlinna-ilmatieteen-laitoksen-historialliset-lampotilahavainnot-helsingissa/

Nevanlinnan mukaan 1844 lähtien ilmasto on lämmennyt 2,8 astetta, josta UHI-vaikutusta yms. on 0,5 astetta.

Niin tai näin, UHI-vaikutus ei selitä, miksi ilmasto on lämmennyt Kaisaniemessä 1980-luvun lopulta lähtien. Tietääkseni sinne ei rakennettu lasikattoa ja Helsingin ydinkeskusta on muutenkin entisellään.

JK. Ihan vaan sivukommenttina, robottivaikutuksien ehkäiseminen tällä suomi24 palstalla menee jo liian pitkälle. Kaiken maailman kuva-arvoitusten ratkaiseminen keskellä kiirettä alkaa olla jo liikaa...

Tuttu on tuo historiikki ja aivan kuten esitin ja kuten sinäkin tuossa defacto esität, ITL ei tänä päivänä tee UHI korjauksia tilastoihinsa. Katso kuva 12, joka osoittaa UHI korjauksen olevan jo vuoden 2009 mittauksissa tasan nolla.

Ja jotta historia näyttäisi kylmemmältä, on vanhoissa mittauksissa UHI huomioitu.

Näinhän sitä lämpenemistä saadaan aikaan. Sitäkö ILSHMT halusit linkeilläsi kertoa.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

On turhauttavaa kommentoida adjustointia, koska alastomien tosiasioiden tullessa esiin päivänselvästi, kommentti moderoidaan pois. Näin käynyt jo monesti.
KAIKKI allaoleva on kuitenkin Ilmatieteen laitoksen omista julkaisuista:

Helsingin mittauspiste oli maamme AINOA säännöllinen mittauspiste 1844-1887. Silloin tuli lisäksi Jyväskylä ja 1912 Sodankylä.
Suomen ilmastoa on siis arvuuteltu 1-3 säännöllisen mittauspisteen perusteella.
Monissa muissa maissa ei ollut ainoatakaan.

Sillä perusteella, että oikaistaisiin kantakaupungin liki keskustaan (Kaisaniemi) vähitellen muodostunut lämpösaarivaikutus ja menetelmämuutoksia, adjustoitiin vanhimpia lämpötiloja (1844-noin 1890) noin 0.6 astetta todellista korkeammiksi.
Adjustointi oli hihastaveto, ehkä oikea ehkä väärä.

Vuoden keskilämpötila tuli näin keskimäärin LÄHES VAKIOKSI noin 140 vuodeksi (1844-noin 1982).
1970-luvulla mittauspiste siirrettiin Viikkiin. Julkaistut mittaustulokset 1981-2007 (joita ei ole mainittavasti adjustoitu) näyttäisivät noin 0.8 asteen lämpenemistä vuosikymmentä kohti.
Ei ole uskottavasti (eikä ylipäätään) kerrottu, miksi näiden mittaustulosten adjustointia alaspäin ei ole tehty, vaikka metropolin lämpösaarivaikutus olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt.

Eräs viherkommentoija kyllä heti kyseli mikä niitä Viikin peltoja muka lämmittää.
Niin, ilmapatsas joka imee juuri nyt Kampin ilmastointi- ja pakokaasulämmöt itseensä, on 10 minuutin päästä Viikin pellon päällä ja luovuttaa niille lämpönsä.
Ole siis kriittinen, älä usko hysteerikkojen viestejä jos tarkoituksenmukaisuus on syrjäyttänyt totuudellisuuden.

Lue lisää

Mitä mitä eli siis ihmisen vaikutus lämpötilaan tuntuu jo kaupunkien ulkopuolella myös läheisillä pelloilla. Ja suurimmat kaupungit maapallolla on tosi isoja.... Näin se ilmasto lämpenee, ihmisen vaikutuksesta ja case closed.

Että_silleen kirjoitti:

Tuttu on tuo historiikki ja aivan kuten esitin ja kuten sinäkin tuossa defacto esität, ITL ei tänä päivänä tee UHI korjauksia tilastoihinsa. Katso kuva 12, joka osoittaa UHI korjauksen olevan jo vuoden 2009 mittauksissa tasan nolla.

Ja jotta historia näyttäisi kylmemmältä, on vanhoissa mittauksissa UHI huomioitu.

Näinhän sitä lämpenemistä saadaan aikaan. Sitäkö ILSHMT halusit linkeilläsi kertoa.

Lue lisää

Mietitäänpä nyt vähän. 1800-luvun alkupuolella Kaisaniemen keskilämpötila oli jotain 4,2 astetta. Vuosisadan loppupuolella se nousi 4,8 asteeseen. Tuolloin myös aineistossa havaittiin UHI-vaikutus, kuten Nevanlinna toteaa. Joten jos haluttaisiin, voitaisiin 1800-luvun lopun lämpötiloista vähentää 0,2-0,3 astetta, jolloin oltaisiin noin 4,5 asteessa. Jos jatkettaisiin vähentelyä vielä 1900-luvun alkupuolelta, otettaisiin niistä lämpötiloista vielä 0,2 pois ja päästäisiin hieman alle 5 asteen keskilämpötiloihin.

Tehdään kaikin mokomin sama nykyisiinkin lämpötiloihin, jolloin saadaan lämpenemiseksi 2,3 astetta, kuten Nevanlinna totesikin. Eli silloin Kaisaniemen vuosikeskiarvo olisi 6,0 astetta. Mutta edelleenkin vuodet 1988 lähtien ovat lämmenneet yli asteen verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin.

Olennaista tässä on tietenkin se, että UHI-vaikutusta ei havaittu suhteessa 1800-luvun alun keskilämpötiloihin: eikä se ole lisääntynyt suhteessa 1961-90 keskiarvoon. Ja tämä yhdessä merkitsee sitä, että Kaisaniemen lämpötilat ovat nousseet 1800-luvun alkupuolelta 2,3 astetta.

On samantekevää, lisätäänkö UHI-vaikutus kaikkiin lämpötiloihin 1800-luvun lopusta alkaen vai ei. Lämpenemisen suuruuteen tällä ei ole vaikutusta. Toisaalta, pienillä paikkakunnilla on havaittu myös merkillistä lämpötilojen nousua ja kummallista kyllä, tämä lämpötilojen nousu on ihan synkassa Kaisaniemen aineistoon nähden. Taidettiinpa lempikohteessani Utössä tehdä Suomen ensimmäinen 8 asteen vuosikeskiarvojen ylitys vuonna 2015. Mutta sehän tietysti johtui UHIsta, vai mitä?

ILSTHMT kirjoitti:

Mietitäänpä nyt vähän. 1800-luvun alkupuolella Kaisaniemen keskilämpötila oli jotain 4,2 astetta. Vuosisadan loppupuolella se nousi 4,8 asteeseen. Tuolloin myös aineistossa havaittiin UHI-vaikutus, kuten Nevanlinna toteaa. Joten jos haluttaisiin, voitaisiin 1800-luvun lopun lämpötiloista vähentää 0,2-0,3 astetta, jolloin oltaisiin noin 4,5 asteessa. Jos jatkettaisiin vähentelyä vielä 1900-luvun alkupuolelta, otettaisiin niistä lämpötiloista vielä 0,2 pois ja päästäisiin hieman alle 5 asteen keskilämpötiloihin.

Tehdään kaikin mokomin sama nykyisiinkin lämpötiloihin, jolloin saadaan lämpenemiseksi 2,3 astetta, kuten Nevanlinna totesikin. Eli silloin Kaisaniemen vuosikeskiarvo olisi 6,0 astetta. Mutta edelleenkin vuodet 1988 lähtien ovat lämmenneet yli asteen verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin.

Olennaista tässä on tietenkin se, että UHI-vaikutusta ei havaittu suhteessa 1800-luvun alun keskilämpötiloihin: eikä se ole lisääntynyt suhteessa 1961-90 keskiarvoon. Ja tämä yhdessä merkitsee sitä, että Kaisaniemen lämpötilat ovat nousseet 1800-luvun alkupuolelta 2,3 astetta.

On samantekevää, lisätäänkö UHI-vaikutus kaikkiin lämpötiloihin 1800-luvun lopusta alkaen vai ei. Lämpenemisen suuruuteen tällä ei ole vaikutusta. Toisaalta, pienillä paikkakunnilla on havaittu myös merkillistä lämpötilojen nousua ja kummallista kyllä, tämä lämpötilojen nousu on ihan synkassa Kaisaniemen aineistoon nähden. Taidettiinpa lempikohteessani Utössä tehdä Suomen ensimmäinen 8 asteen vuosikeskiarvojen ylitys vuonna 2015. Mutta sehän tietysti johtui UHIsta, vai mitä?

Lue lisää

Korjaan sen verran, että Kaisaniemen 10-vuotiskeskiarvot ovat 1800-luvulla seuraavat: 30-luku 4,1, 40-l. 4,0, 50-luku 4,1, 60-luku 3,8, 70-luku 3,9, 80-luku 4,2 ja 90-luku 4,6. Aikamoinen lämpeneminen tapahtui siis 1890-luvulla.

ILSTHMT kirjoitti:

Mietitäänpä nyt vähän. 1800-luvun alkupuolella Kaisaniemen keskilämpötila oli jotain 4,2 astetta. Vuosisadan loppupuolella se nousi 4,8 asteeseen. Tuolloin myös aineistossa havaittiin UHI-vaikutus, kuten Nevanlinna toteaa. Joten jos haluttaisiin, voitaisiin 1800-luvun lopun lämpötiloista vähentää 0,2-0,3 astetta, jolloin oltaisiin noin 4,5 asteessa. Jos jatkettaisiin vähentelyä vielä 1900-luvun alkupuolelta, otettaisiin niistä lämpötiloista vielä 0,2 pois ja päästäisiin hieman alle 5 asteen keskilämpötiloihin.

Tehdään kaikin mokomin sama nykyisiinkin lämpötiloihin, jolloin saadaan lämpenemiseksi 2,3 astetta, kuten Nevanlinna totesikin. Eli silloin Kaisaniemen vuosikeskiarvo olisi 6,0 astetta. Mutta edelleenkin vuodet 1988 lähtien ovat lämmenneet yli asteen verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin.

Olennaista tässä on tietenkin se, että UHI-vaikutusta ei havaittu suhteessa 1800-luvun alun keskilämpötiloihin: eikä se ole lisääntynyt suhteessa 1961-90 keskiarvoon. Ja tämä yhdessä merkitsee sitä, että Kaisaniemen lämpötilat ovat nousseet 1800-luvun alkupuolelta 2,3 astetta.

On samantekevää, lisätäänkö UHI-vaikutus kaikkiin lämpötiloihin 1800-luvun lopusta alkaen vai ei. Lämpenemisen suuruuteen tällä ei ole vaikutusta. Toisaalta, pienillä paikkakunnilla on havaittu myös merkillistä lämpötilojen nousua ja kummallista kyllä, tämä lämpötilojen nousu on ihan synkassa Kaisaniemen aineistoon nähden. Taidettiinpa lempikohteessani Utössä tehdä Suomen ensimmäinen 8 asteen vuosikeskiarvojen ylitys vuonna 2015. Mutta sehän tietysti johtui UHIsta, vai mitä?

Lue lisää

Näyttää siltä, että et ymmärtänyt edellistä viestiäni lainkaan. Miksi en ole yllättynyt? No samapa tuo.

Ehkä sinun kannattaisi lukea se Alestalon vuoden 1975 tutkimus. Vaikuttaa nimittäin siltä, että se on sinulta jäänyt lukematta. Pitkähän se on ja vaatii aikaa, mutta varmasti sinunkin ILSHMT se kannattaisi tehdä. Saattaisit yllättyä! Niin ja se tutkimus tehtiin ennen CAGW hömppää. Olisiko aikakausi ollut CAGC, millä silloin peloiteltiin?

Aina pitäisi pitää tilastoja nokan edessä! Korjataan siis vielä: Utön ennätys on nykyisin 8,4 astetta ja tehty vuonna 2015. Vuonna 2008 tehtiin tuo 8,1 astetta.

Olen pahoillani, UHI-mies, mutta minun on pakko kertoa tämä asia Utöstä, muuten en saa rauhaa.

Katsos kun Utön keskilämpötila oli v. 1971-00 6,1 astetta ja vuosina 1981-10 6,5 astetta. Tarkistin asian.

Kertoisitko nyt minulle tyhmälle, miten se UHI-vaikutus ehtii sieltä Kaisaniemestä Utöseen asti. Ihanko laivalla? Jos en nyt väärin muista, Utössä on talvisin vain muutama hassu asukas kun se sotaväkikin sieltä lähti. Onko siellä ydinvoimala vieressä? (ei ranskalainen kuitenkaan).

Mikä siellä vielä uhittelee, kun lämpötilat kuitenkin koko ajan nousee?

Vastaus tähän nimimerkkiin, please. Ei tarvitse kuvaa.

ILSTHMT kirjoitti:

Aina pitäisi pitää tilastoja nokan edessä! Korjataan siis vielä: Utön ennätys on nykyisin 8,4 astetta ja tehty vuonna 2015. Vuonna 2008 tehtiin tuo 8,1 astetta.

Olen pahoillani, UHI-mies, mutta minun on pakko kertoa tämä asia Utöstä, muuten en saa rauhaa.

Katsos kun Utön keskilämpötila oli v. 1971-00 6,1 astetta ja vuosina 1981-10 6,5 astetta. Tarkistin asian.

Kertoisitko nyt minulle tyhmälle, miten se UHI-vaikutus ehtii sieltä Kaisaniemestä Utöseen asti. Ihanko laivalla? Jos en nyt väärin muista, Utössä on talvisin vain muutama hassu asukas kun se sotaväkikin sieltä lähti. Onko siellä ydinvoimala vieressä? (ei ranskalainen kuitenkaan).

Mikä siellä vielä uhittelee, kun lämpötilat kuitenkin koko ajan nousee?

Vastaus tähän nimimerkkiin, please. Ei tarvitse kuvaa.

Lue lisää

No niin, valkoinen lippu nousi ILSTHMT:n salkoon.

Oliko tämän ketjun nimi:"Kaisaniemen lämpimimmät ja kylmimmät vuodet"? Siis KAISANIEMEN, vai muistanko väärin? Nyt haluat siis vaihtaa puheenaihetta ja puhua Utöstä?

Joko luit sen Alestalon 1975 CAGC tutkimuksen?

Utön ilmaston lämpenemistä ei voida selittää UHIn avulla. Utö sijaitsee suunnilleen Kaisaniemen korkeudella. Koska UHI ei selitä lämpötilojen nousua Utössä, se ei selitä sitä myöskään Kaisaniemessä. Vai miten on mahdollista, että ilmasto lämpenisi Utössä toisella tavalla ja kuitenkin suunnilleen samaa tahtia kuin Kaisaniemessä?

Minä en vaihda puheenaihetta, vaan osoitan sinulle hyvin selkeästi, että UHIa ei kannata käyttää selitysperusteena viime aikojen lämpenemiselle. Luuletko sinä tosiaan, että Kaisaniemi lämpenisi eri tavalla kuin Utö? Ja jos et luule, seuraava kysymys onkin, paljonko

Kerropa nyt sitten, miten Utön lämpötilojen nousu on mahdollista, vaikka siellä ei ole koskaan tehty UHI-korjauksia aineistoon? Utön ja Kaisaniemen välinen lämpötilaero on ollut puolen asteen luokkaa, on mielenkiintoista, että tuo ero säilyy myös ennätysluvuissa.

Ensimmäisessä viestissäsi väität seuraavaa:
"Sillä perusteella, että oikaistaisiin kantakaupungin liki keskustaan (Kaisaniemi) vähitellen muodostunut lämpösaarivaikutus ja menetelmämuutoksia, adjustoitiin vanhimpia lämpötiloja (1844-noin 1890) noin 0.6 astetta todellista korkeammiksi.
Adjustointi oli hihastaveto, ehkä oikea ehkä väärä.
Vuoden keskilämpötila tuli näin keskimäärin LÄHES VAKIOKSI noin 140 vuodeksi (1844-noin 1982).
1970-luvulla mittauspiste siirrettiin Viikkiin. Julkaistut mittaustulokset 1981-2007 (joita ei ole mainittavasti adjustoitu) näyttäisivät noin 0.8 asteen lämpenemistä vuosikymmentä kohti.
Ei ole uskottavasti (eikä ylipäätään) kerrottu, miksi näiden mittaustulosten adjustointia alaspäin ei ole tehty, vaikka metropolin lämpösaarivaikutus olisi sitä ehdottomasti edellyttänyt."

Et kuitenkaan lainkaan kerro, paljonko nykyisiä lämpötiloja pitäisi alentaa ja mikä on se erotus, joka ei taas selity UHI-vaikutuksilla: eli paljonko Helsinki on mielestäsi lämmennyt 1829 lähtien.

Lisäksi viestistäsi ei käy selville, paljonko ilmasto on mielestäsi lämmennyt vuosina 1981-2007, vai selittyvätkö nämäkin lukemat UHI-vaikutuksille.

Eipä tämä mitään. Onneksi on sääasemia, joihin ei voida käyttää tuonkaltaista selittelyä, jolloin voidaan todeta, että ilmasto on myös tosiasiallisesti lämmennyt yli asteella muutamassa vuosikymmenessä.

Siirsit sinäkin keskustelun aivan toiseen genreen, kun et enää halunnutkaan jostain syystä kommentoida UHIasi. Varmaan se kutistui aika lailla. Mutta minä nyt kuitenkin jatkan teemalla, sillä sinä se kuitenkin pyrit asettamaan kyseenalaiseksi nykyisen ilmaston lämpenemisen.

Kaisaniemen keskilämpötilat vuosina 1961-90, 71-90 ja 81-10 ovat 5,3, 5,6 ja 5,9. Utön vastaavat ovat 5,7, 6,1 ja 6,5. Kaisaniemen lämpeneminen vuosikymmenessä on ollut 0,3 asteen luokkaa, kun Utön 0,4. Varmaan Utössä lienee suurempi UHI vai mitä? En nyt viitsi laskea erikseen enää tätä vuosikymmentä, mutta eiköhän se vuosikymmenen keskiarvo lähentele 7.

Minä, sanottakoon se taas, en pidä Kaisaniemeä minään ainoana ilmastoindikaattorina, mutta siltä nyt on kumminkin saatavissa pisin havaintosarja Suomessa. Ja tämä havaintosarja osoittaa selkeästi ilmaston lämpenemistä, jota ei voida läheskään kattaa jollakin kaupunkiefektillä. Toki Helsingissä on monenlaisia lämpösaarekkeita, mutta eivätpä ne kuitenkaan hurjasti vaihtele vaikutuksiltaan. Kaisaniemikin on havaintoasemana pysynyt aika lailla paikoillaan, muuttanut vuonna 1961 200 metriä entisestä asemastaan yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.

Et muuten vastannut yhteenkään kysymykseeni, joten anti vain sitten olla enemmän keskustelun.




 






 


ILSTHMT kirjoitti:

Siirsit sinäkin keskustelun aivan toiseen genreen, kun et enää halunnutkaan jostain syystä kommentoida UHIasi. Varmaan se kutistui aika lailla. Mutta minä nyt kuitenkin jatkan teemalla, sillä sinä se kuitenkin pyrit asettamaan kyseenalaiseksi nykyisen ilmaston lämpenemisen.

Kaisaniemen keskilämpötilat vuosina 1961-90, 71-90 ja 81-10 ovat 5,3, 5,6 ja 5,9. Utön vastaavat ovat 5,7, 6,1 ja 6,5. Kaisaniemen lämpeneminen vuosikymmenessä on ollut 0,3 asteen luokkaa, kun Utön 0,4. Varmaan Utössä lienee suurempi UHI vai mitä? En nyt viitsi laskea erikseen enää tätä vuosikymmentä, mutta eiköhän se vuosikymmenen keskiarvo lähentele 7.

Minä, sanottakoon se taas, en pidä Kaisaniemeä minään ainoana ilmastoindikaattorina, mutta siltä nyt on kumminkin saatavissa pisin havaintosarja Suomessa. Ja tämä havaintosarja osoittaa selkeästi ilmaston lämpenemistä, jota ei voida läheskään kattaa jollakin kaupunkiefektillä. Toki Helsingissä on monenlaisia lämpösaarekkeita, mutta eivätpä ne kuitenkaan hurjasti vaihtele vaikutuksiltaan. Kaisaniemikin on havaintoasemana pysynyt aika lailla paikoillaan, muuttanut vuonna 1961 200 metriä entisestä asemastaan yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.

Et muuten vastannut yhteenkään kysymykseeni, joten anti vain sitten olla enemmän keskustelun.




 






 


Lue lisää

Jahas jotakuta alkoi taas hirvittää, kun poistatti ao linkin. Sinänsä ymmärrettävää, sillä hirvittävähän tuo linkin kuva tietenkin on, ainakin CAGW:hen vannovien kannalta.

https://2.bp.blogspot.com/-bUvHT7TaO-c/VtHpmWRAdVI/AAAAAAAAFik/Sd8XIx7wui0/s1600/Grönlannin jäätikön lämpötilakuvaaja viimeisen 15000 vuoden ajalta.jpg

Alarmisti vertaa aina 1800-luvun pikkujääkauden kylmiin vuosiin ja unohtaa, että ihmisen hiilidioksiditupruttelu on lisääntynyt jyrkästi vasta viimeisen 50 vuoden aikana. Aika monta lämmintä vuotta on siis ollut jo ennen tuota ihmisen tupruttelua. Ja kun vielä vähennetään tuo UHI niin siihen kuivuu koko alarmistin vouhkaaminen.

Höpön höpön, miksi sama lämpeneminen on havaittavissa maalaisasemillakin?

Jatkat tuota sönköttämistä ymmärtämättä, mitä sinulle sanotaan.

Täsmälleen. Kun housuun kusee tai punaruskeita punttiin päästelee, niin jonkin aikaa tuntuu lämpimältä, mutta sitten housut viilenee ja ainoastaan pää punottaa.

Eipä tuo siltä näytä.

http://tinyurl.com/zsx5gc4

Kommentoin vain yleisellä tasolla ILSTHMT:n muutamaa kommenttia, koska en ole säätieteilijä enkä sellaiseksi pyri:

Ilmatieteen laitoksen julkaisun https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/10/18/heikki-nevanlinna-ilmatieteen-laitoksen-historialliset-lampotilahavainnot-helsingissa/ ovat vuoden keskilämpötilat (kun viereisiä vuosia on tasoitettu keskenään) pysyneet laitoksen tekemän adjustoinnin jälkeen lähes vakioina lähes 140 vuotta. Ainoastaan 1930 loppuvuodet ovat olleet selvästi lämpimämpiä
Kaikki voinevat hyväksyä tämän tulkinnan Kaisaniemi/Viikkiä koskien, koska se näkyy yksiselitteisesti julkaisun käyristä.

Vuoden 1982 jälkeisiä vuosia on julkaisussa niukasti, eikä seuranneitakaan vuosia ole paljon. Joka tapauksessa niistä näkyy aiemmasta olennaisesti poikkeavaa lämpenemistä.
Osa siitä selittyy lämpösaarivaikutuksilla, mutta ilmeisesti pääosa ei.
Olkoon näin. Minulla ei ole mitään tarvetta väheksyä mittaustuloksia.

Sen sijaan minulle on olennaista miten mitattua lämpenemistä selitellään. Erityisesti se, että viherpoliitikot ja viherpolitisoituneet tahot (kuten Ilmatieteen laitoksen johto) yksioikoisesti väittävät nopean lämpenemisen johtuvan ihmisen toimenpiteistä.

Erityisen groteski ja täysin epätieteellinen tämä väite on koskien Pohjois-Euroopan (Suomen) nopeaa lämpenemistä noin 1982.
Jos Kaisaniemen/Viikin vuosilämmöt ovat sitä ennen pysyneet melko vakioina 140 vuotta, mikä ihmisen toimi niitä olisi alkanut lämmittää tästä täysin poikkeavasti seuraavina 30 vuotena?
Päinvastoin kylmeneminen olisi odotetumpaa, niin paljon on viime vuosikymmeninä tehty ja edelleen tehdään päästöjen vähentämiseksi.

Eli syyt mahdolliseen Pohjois-Euroopan ilmaston lämpenemiseen ovat ainakin pääosin muualla kuin ihmisen tekosissa. Ja vielä rajumpia ilmastomuutoksia on tunnetusti tapahtunut aiemmin historiassa.
Onneksi nykymuutos ei ole tapahtunut kylmempään päin.

Ilmatieteen laitoksen johdon tulisi pysytellä (ilma)tieteessä ja luopua viherpolitikoinnista. Uskottavuus ei nykymenoa kestä.

Tästä löytyy koko kuvio:http://space.fmi.fi/MAGN/HN/Kuvat/kaisaniemi.pdf

Kuten Nevanlinna artikkelissaan toteaa, lämpötila on noussut vuodesta 1844 2,8 astetta, josta 0,5 voidaan lukea mm. UHIn tiliin. Kun katsoo koko kuviota tarpeeksi, niin siinähän se erotus näkyy.

Todetaan nyt vielä kerran täsmennyksenä, että mitattu 1840-luvun keskilämpötila on 4,0 astetta, johon sitten on lisätty kuviossa UHI ym. vaikutukset, jolloin lämpötilaksi tulisi 4,5 astetta, jos tilanne vastaisi nykypäivää. Tietynlaista takaperoista logiikkaa, mutta tärkeintä on se, että käyrä vastaa nykytodellisuutta.

Toinen asia, mikä tuosta kuviosta on pantava merkille, että todellinen lämpötilaero suhteessa nykypäivään on suunnilleen 2 astetta, joka vastaa 2000-luvun juoksevaa keskiarvoa. Nevanlinna on ko. kuviossa näköjään verrannut 1840-lukua vuoteen 2008 suoraan, mikä kummastuttaa minua.

1840-luvun ja nykypäivän 2 asteen ero on se, mikä sitten pitää jokaisen denialistin selittää parhain päin.

Ilmastotiedotuksessa on ollut ja on puutteita. Näin jälkikäteen ja Suomeen liittyvästi, vielä 1990-luvun alussa paljon puhuttu kasvihuoneilmiö ei näkynyt Suomen tilastoissa. Edes 90-luvun lämpimyys ei ollut riittävä todiste ilmastonmuutoksesta puhumiseen Suomessa. Vasta viimeiset 16-vuotta ovat osoittaneet, että 90-luvun lämpimyys ei ollut sattumaa.

Tietysti tällaiset tiedotukseen liittyvät, likipitäen vakaumukselliset tekijät ovat häiritseviä. Tieteen objektiivisuuden puolesta on taisteltava tässäkin asiassa. Ilmastonmuutos on totta vain ja ainoastaan silloin, kun se voidaan tilastollisesti osoittaa. Viherpiipertäjien horinat ei minuakaan tippaakaan kiinnosta. Jos kävisi niin, että ilmasto alkaisi kylmetä, tämäkin pitäisi tietenkin tuoda tiedottamisessa esille. Kylmenemisen toteutuminen tavanomaisella tavalla ei ole mielestäni kuitenkaan uskottavaa. Tokihan kaikki kuitenkin ymmärtävät, mitä tapahtuu, jos jossakin pamahtaa tulivuori tai jos iso mötikkä tömähtää pallolle.

Valitettavasti ILSHMT vastauksessaan väisteli olennaisinta tosiasiaa niin perusteellisesti, että sitä täytyy pitää tahallisena harhaanjohtamisena.

SIIS mainittu Ilmatieteen laitoksen adjustoima lämpötila ei ole muuttunut kahta astetta vuodesta 1844 nykypäivään, VAAN tasoitettuna se on pysynyt LIKIMAIN VAKIONA vuodesta 1844 noin vuoteen 1982.
Siis lähes SATANELJÄKYMMENTÄ vuotta.

JYRKKÄ muutos, noin 2 astetta on tapahtunut vasta tämän jälkeen, noin 30 vuoden aikana.
Tätä muutosta ei ole adjustoitu pienemmäksi vaikka lämpösaari-ilmiön eteneminen olisi ilmeisesti sitä edellyttänyt.
Pääosa muutoksesta on silti varmaan todellista.
On kuitenkin tarkoituksellista harhaanjohtamista esittää sitä lopputuloksena 1844 alkaneesta kehityksestä.

Koska muutos on puhtaasti noin kolmenkymmenen vuoden ajalta, ja monet tahot olettavat sen jatkuvan, on selvää että syy tähän ei ainakaan pääosin ole ollut ihmisen tekemisissä, vaan muualla.

Siksi pidän vastuuttomina mm. Ilmatieteen laitoksen politisoivan johdon yhtymistä muihin maailmanloppu-hysteerikkoihin ihmisen syyllistäjinä.
Suomessa ja muualla Euroopassa on viime vuosikymmeninä tehty ja tehdään edelleen ihmisten vaikutusten korjaamiseksi enemmän kuin milloinkaan ennen maapallon historian aikana.
Hävetä pitäisi mokomien vastuuttomien ihmisten.

Kyse on siitä että täällä koskee eri säännöt eri ihmisiä. Viherpeippo luultavasti lähettää nyyhkytarinan aina joka kommentista jonka haluaa poistettavan ja se poistetaan, kun taas viherpeipon lähettämiä solvauksiakaan ei poisteta.

xcvdxvxcv kirjoitti:

Kyse on siitä että täällä koskee eri säännöt eri ihmisiä. Viherpeippo luultavasti lähettää nyyhkytarinan aina joka kommentista jonka haluaa poistettavan ja se poistetaan, kun taas viherpeipon lähettämiä solvauksiakaan ei poisteta.

Lue lisää

En tiedä, kuka poistaa, mutta jatketaan...

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Valitettavasti ILSHMT vastauksessaan väisteli olennaisinta tosiasiaa niin perusteellisesti, että sitä täytyy pitää tahallisena harhaanjohtamisena.

SIIS mainittu Ilmatieteen laitoksen adjustoima lämpötila ei ole muuttunut kahta astetta vuodesta 1844 nykypäivään, VAAN tasoitettuna se on pysynyt LIKIMAIN VAKIONA vuodesta 1844 noin vuoteen 1982.
Siis lähes SATANELJÄKYMMENTÄ vuotta.

JYRKKÄ muutos, noin 2 astetta on tapahtunut vasta tämän jälkeen, noin 30 vuoden aikana.
Tätä muutosta ei ole adjustoitu pienemmäksi vaikka lämpösaari-ilmiön eteneminen olisi ilmeisesti sitä edellyttänyt.
Pääosa muutoksesta on silti varmaan todellista.
On kuitenkin tarkoituksellista harhaanjohtamista esittää sitä lopputuloksena 1844 alkaneesta kehityksestä.

Koska muutos on puhtaasti noin kolmenkymmenen vuoden ajalta, ja monet tahot olettavat sen jatkuvan, on selvää että syy tähän ei ainakaan pääosin ole ollut ihmisen tekemisissä, vaan muualla.

Siksi pidän vastuuttomina mm. Ilmatieteen laitoksen politisoivan johdon yhtymistä muihin maailmanloppu-hysteerikkoihin ihmisen syyllistäjinä.
Suomessa ja muualla Euroopassa on viime vuosikymmeninä tehty ja tehdään edelleen ihmisten vaikutusten korjaamiseksi enemmän kuin milloinkaan ennen maapallon historian aikana.
Hävetä pitäisi mokomien vastuuttomien ihmisten.

Lue lisää

Kukkuu, täällä ollaan. Huomauttaisin, että tämä menee jo kiusaamisen puolelle. Pitääkö tästä tehdä huomautus sanavapautta valvovalle henkilölle. Toinen asia on se, että poistaja toimii verkkoyhteisössä, joten hänen toimintansa ei jää huomioitta.

Tässä ovat vielä kerran Nevanlinnan UHI-havaintoarvot. Tiedoksi vain, että kopioin nämä viestini ja lähetän uudelleen vaikka tuhat kertaa!

1840-luku: 4,5 4,6 4,3 4,4 4,7 5,1 1900-luku: 5,0 5,2 5,3 6 5,2 5,1 5,3 5,2 5,9 2000-luku 6,5 ja 6,7.

Kuten havaitaan, lämpötila nousi 1840-luvusta 1920-luvulle 0,7 astetta, 30-luvun jälkeen lämpötila oli pitkään 5-5,3 astetta kunnes 1990-luvulla se nousi 0,6 astetta ja saman verran 00-luvulla.

Ja tässä vielä kaupunkiefekti toisin esitettynä: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

Minä puolestaan luotan tiedemiehen(Heikki Nevanlinna) itse esittämiin tuloksiin http://space.fmi.fi/MAGN/HN/Kuvat/kaisaniemi.pdf . Tarkemmin sanottuna luotan viitatun julkaisun sivulla 9 esitettyihin mittaustuloksiin, siten kuin ne on katkoviivakäyrä esittää kaupunkilämpö- ja mittausmenetelmäkorjauksen jälkeen.

Tämän käyrän mukaan korjattu lämpötila on (lukuunottamatta 1930-luvun loppua) pysynyt tasoitettuna likimain vakiona 1844-noin 1982, siis lähes 140 vuotta.
Vasta tämän jälkeen on tapahtunut jyrkkä muutos kohti lämpöisempää.
Tämä puolestaan merkitsee sitä, että muutos johtuu ainakin pääosin muusta kuin ihmisen tekemisistä.
Kaupunkilämmön lisääntymisen mahdollisesti edellyttämiä muutoksia ei 1982 jälkeisiin arvoihin ole juurikaan tehty. Tarvitsisiko vai ei, en tiedä.

En luota samoista tuloksista Ilmatieteen laitoksen johdon julkaisemiin oleellisesti aiemmasta muunneltuihin ja siis poikkeaviin tuloksiin, joihin viittasit (Sääopas). Sen takia mainitsin, että politisoitunut johto uhkaa laitoksen uskottavuutta.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Kommentoin vain yleisellä tasolla ILSTHMT:n muutamaa kommenttia, koska en ole säätieteilijä enkä sellaiseksi pyri:

Ilmatieteen laitoksen julkaisun https://ilmastotieto.wordpress.com/2010/10/18/heikki-nevanlinna-ilmatieteen-laitoksen-historialliset-lampotilahavainnot-helsingissa/ ovat vuoden keskilämpötilat (kun viereisiä vuosia on tasoitettu keskenään) pysyneet laitoksen tekemän adjustoinnin jälkeen lähes vakioina lähes 140 vuotta. Ainoastaan 1930 loppuvuodet ovat olleet selvästi lämpimämpiä
Kaikki voinevat hyväksyä tämän tulkinnan Kaisaniemi/Viikkiä koskien, koska se näkyy yksiselitteisesti julkaisun käyristä.

Vuoden 1982 jälkeisiä vuosia on julkaisussa niukasti, eikä seuranneitakaan vuosia ole paljon. Joka tapauksessa niistä näkyy aiemmasta olennaisesti poikkeavaa lämpenemistä.
Osa siitä selittyy lämpösaarivaikutuksilla, mutta ilmeisesti pääosa ei.
Olkoon näin. Minulla ei ole mitään tarvetta väheksyä mittaustuloksia.

Sen sijaan minulle on olennaista miten mitattua lämpenemistä selitellään. Erityisesti se, että viherpoliitikot ja viherpolitisoituneet tahot (kuten Ilmatieteen laitoksen johto) yksioikoisesti väittävät nopean lämpenemisen johtuvan ihmisen toimenpiteistä.

Erityisen groteski ja täysin epätieteellinen tämä väite on koskien Pohjois-Euroopan (Suomen) nopeaa lämpenemistä noin 1982.
Jos Kaisaniemen/Viikin vuosilämmöt ovat sitä ennen pysyneet melko vakioina 140 vuotta, mikä ihmisen toimi niitä olisi alkanut lämmittää tästä täysin poikkeavasti seuraavina 30 vuotena?
Päinvastoin kylmeneminen olisi odotetumpaa, niin paljon on viime vuosikymmeninä tehty ja edelleen tehdään päästöjen vähentämiseksi.

Eli syyt mahdolliseen Pohjois-Euroopan ilmaston lämpenemiseen ovat ainakin pääosin muualla kuin ihmisen tekosissa. Ja vielä rajumpia ilmastomuutoksia on tunnetusti tapahtunut aiemmin historiassa.
Onneksi nykymuutos ei ole tapahtunut kylmempään päin.

Ilmatieteen laitoksen johdon tulisi pysytellä (ilma)tieteessä ja luopua viherpolitikoinnista. Uskottavuus ei nykymenoa kestä.

Lue lisää

Ja joku vielä uskoo tuon ilmastohörhön nevanlinnan sepustuksia?

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Minä puolestaan luotan tiedemiehen(Heikki Nevanlinna) itse esittämiin tuloksiin http://space.fmi.fi/MAGN/HN/Kuvat/kaisaniemi.pdf . Tarkemmin sanottuna luotan viitatun julkaisun sivulla 9 esitettyihin mittaustuloksiin, siten kuin ne on katkoviivakäyrä esittää kaupunkilämpö- ja mittausmenetelmäkorjauksen jälkeen.

Tämän käyrän mukaan korjattu lämpötila on (lukuunottamatta 1930-luvun loppua) pysynyt tasoitettuna likimain vakiona 1844-noin 1982, siis lähes 140 vuotta.
Vasta tämän jälkeen on tapahtunut jyrkkä muutos kohti lämpöisempää.
Tämä puolestaan merkitsee sitä, että muutos johtuu ainakin pääosin muusta kuin ihmisen tekemisistä.
Kaupunkilämmön lisääntymisen mahdollisesti edellyttämiä muutoksia ei 1982 jälkeisiin arvoihin ole juurikaan tehty. Tarvitsisiko vai ei, en tiedä.

En luota samoista tuloksista Ilmatieteen laitoksen johdon julkaisemiin oleellisesti aiemmasta muunneltuihin ja siis poikkeaviin tuloksiin, joihin viittasit (Sääopas). Sen takia mainitsin, että politisoitunut johto uhkaa laitoksen uskottavuutta.

Lue lisää

Huomaatkohan nyt kuitenkaan, että Nevanlinnan esitys perustuu täysin samaan aineistoon, mihin esittämäni lämpötilat. Tuo kuvio nyt ei ole tarkkuudella pilattu, se esittää vain käyrän yleisen muodon. 1800-luvun keskiarvot 10-vuosittain olivat juuri ne mitä esitin UHI-lisäys.

Tässä on kaksi tapaa esittää sama asia: on tietyssä mielessä makuasia, kumman valitsee. Minusta kuitenkin on järkevämpää ajatella, että kylmä 1800-luku tulee esitettyä realistisesti ja on parempi esittää Kaisaniemen lämpötilat 1900-luvusta alkaen UHI-korjauksella. Muistetaan myös se, että kaupungin väkiluku oli v. 1845 vain 15000. Eipä siitä paljon lämpöä kertynyt mittareihin, rakennuksia oli verraten vähän ja asutus maalaismaista. Aina edes todellisissa metropoleissakaan UHI toteudu, vaan kehitys on jopa päinvastaista:
https://www.sciencedaily.com/releases/2015/09/150918132650.htm

Kaisaniemi ei ole todellisuudessa lämpimämpi kuin esimerkiksi Turku, vaikka mittausten mukaan Kaisaniemi olisikin manner-Suomen lämpimin paikka. Siksi olisi loogista tehdä mainitut vähennykset Kaisaniemen nyky-aineistoon, Turussahan mittaukset tehdään lentoasemalla.

Kaisaniemi edustaa lämpätiloija Etelä-Suomessa erittäin hyvin. Vaikka siellä ei mitään lämpötiloja mitata kuin kyökin ikkunanpielessä olevalla lämpömittarilla.
Ja vettä on ympärillä ihan niinkuin Tampereella, Lahdessa ja Rovaniemellä.
Erittäin edustava mittauspaikka. Ihan niinkuin joku Utö tai Soisalo.

Helsingin keskusta on välillä jopa 4 astetta lämpimämpi kuin Helsingin muut alueet mitä tulee alinpiin mitattuihin jonain ajankohtana, se kuvastaa hyvin talojen ja meren lämmittävän vaikutuksen yhteistulosta.

Tuossako kaikki mitä osasit? Aloita nyt vaikka kumoamalla kaikki Nevanlinnan artikkelin faktat?

Alarmistille ovat uskomukset ja ennustukset tärkeitä. Tosiasioilla ei ole merkitystä.
Onneksi Kaisaniemen mittaamattomat adjustoidut ja extrapyloidut lämpötilat ratkaisevat ihan kaiken globaalissa ilmastomuutoksessa.

denialisti_on_toivoton kirjoitti:

Tuossako kaikki mitä osasit? Aloita nyt vaikka kumoamalla kaikki Nevanlinnan artikkelin faktat?

Eihän siinä ole yhtään faktaa, joten ei tarvitse kumota. Nuo uskonnolliset kirjoitelmat voi jättää omaan arvoonsa.

taas.muuttuu.ilmat kirjoitti:

Alarmistille ovat uskomukset ja ennustukset tärkeitä. Tosiasioilla ei ole merkitystä.
Onneksi Kaisaniemen mittaamattomat adjustoidut ja extrapyloidut lämpötilat ratkaisevat ihan kaiken globaalissa ilmastomuutoksessa.

Lue lisää

Edelleen ei näy Nevanlinnan tieteellisen artikkelin faktojen kumoamista...? Nimimerkin huuooohhh yritys änkyttää ettei kyseinen artikkeli sisällä yhtään faktaa luulisi hävettävän jopa kirjoittajaa itseään.

denialisti_on_toivoton kirjoitti:

Edelleen ei näy Nevanlinnan tieteellisen artikkelin faktojen kumoamista...? Nimimerkin huuooohhh yritys änkyttää ettei kyseinen artikkeli sisällä yhtään faktaa luulisi hävettävän jopa kirjoittajaa itseään.

Lue lisää

Voitko tarkentaa mitä kohtaa nevanlinnan pitäisi erityisesti hävetä?
Kokonaisuushan on täyttä roskaa, mutta joku erityiskohta?

Epäilinkin ettet edes itse pidä itseäsi oikeasti minään kirjoittajana. Sen kyllä palstalleoksennuksistasi huomaakin.

denialisti_on_toivoton kirjoitti:

Epäilinkin ettet edes itse pidä itseäsi oikeasti minään kirjoittajana. Sen kyllä palstalleoksennuksistasi huomaakin.

Mutta miksi olet toivoton denialisti?

Etkö tosiaan parempaan kykene? Esikoulutasoista mokellusta sinulta.