BRITEILLE ESIMAKUA BREXITIN VAIKUTUKSISTA!

Johtuu kylmistä ilmoista,ei brexitistä,punaääliö!

Höpöhöpö kuule. Meillä Suomessahan noista kurkuista on ollu pulaa.

Eikö samasta ongelmasta uutisoitu viime viikolla myös Suomen osalta? Viljelymaille on satanut lunta ja ollut pakkasta.

Säästöt vievät vihannekset vanhusten lautasilta

Laajasta tutkimuksesta ilmenee, että proteiinin ja hivenaineiden puutteista kärsivät useammin palvelutaloissa kuin kotona asuvat vanhukset. Päivän vihannestarjonta voi olla yhtä kuin kaksi kurkunpalaa lautasella.
Kun ruoasta puuttuvat proteiini ja vitamiinit, vanhukset kuihtuvat silmissä. Joka viides vanhus nauttii ravintoarvojen kannalta kehnoa ruokaa. Ruoassa on liian vähän proteiinia, vitamiineja ja hivenaineita.

Pahimmat puutteet ovat proteiinin saannissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain joka kolmas ikäihminen saa suositusten mukaisen määrän proteiinia.

Kehno ravinto näkyy terveydessä. Heikosta ravinnosta ovat seurauksena yleinen heikkous ja erilaiset puutostaudit. Lihakset surkastuvat, kroppa kuivuu, vanhus kuihtuu silmissä.

– Leikkauksista toipuu heikosti. Haavat eivät parane. Iho tarvitsee uusiutuakseen proteiinia ja vitamiineja, projektijohtaja Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä luettelee seurauksia.

Kun ikävuosia tulee lisää, liikunta ja samalla energian tarve vähenevät.

Helposti käy niin, että vanhus alkaa korvata ravintoa makeilla ja helposti saatavilla ruoilla. Nälän yllättäessä hän turvautuu vaaleaan leipään, makeisiin mehuihin, sokeripitoisiin jugurtteihin. Ravinnossa proteiinien, vitamiinien ja hivenaineiden osuus jää vähäiseksi.

Kotipalveluiden ruuassa parannettavaa
Tutkimus perustui vuonna 2007–2011 kerättyihin aineistoihin. Mukana oli erilaisia vanhusryhmiä kotona asuvista palvelutalon käyttäjiin.

Projektijohtaja Merja Suominen näkee paljon parannettavaa kotipalveluiden toimittamissa ruoissa. Annoksista puuttuu proteiinia, hedelmiä ja vihanneksia.

– Säästöt ovat voineet vaikuttaa siihen, ettei ruoasta saa tarpeeksi proteiinia eikä vitamiineja. Hedelmäthän ja proteiini maksavat.

Tutkimuksesta ilmeni, että proteiinin ja hivenaineiden puutteista kärsivät enemmän palvelutaloissa kuin kotona asuvat. Päivän vihannestarjonta voi olla yhtä kuin kaksi kurkunpalaa lautasella.

Tutkija Satu Jyväkorpi Gerystä muistuttaa, ettei ketään voi pakottaa syömään.

– Jos on puremis- ja nielemisvaikeuksia, kasviksia voi olla hankala syödä. Vanhus valitsee mieluummin helposti syötäviä jälkiruokia.

Omaishoidossa ruokalista saattaa köyhtyä
Ravinnon saannissa yksi riskiryhmä on omaishoitaja.

Ruoka voi olla yksipuolista etenkin, jos mies on jäänyt kotiin hoitamaan muistisairasta vaimoaan. Molemmat puolisot voivat kärsiä puutostaudeista.

– Miehet kertovat, etteivät he ennen vaimon sairastumista ole osanneet edes vettä keittää. Kotona vaimo on vastannut ruoanlaitosta eikä ole välttämättä päästänyt vaimoa keittiöön, Jyväkorpi kertoo tilanteita.

Yksipuolisesta ravinnosta kärsivät myös kotona yksinasuvat.

Perheen vielä eläessä eläkeläisrouva on voinut huolehtia kokkaamisesta ja keittiötöistä. Yksin jäätyään hän alkaa tinkiä ruoan laitosta. Hän syö leipää ja kaikkea helposti naposteltavaa.

– Usein kuulee, että mitä sitä nyt yhdelle ihmiselle kannattaa ruokaa tehdä. Eli ikäihminen ei anna arvoa itselleen, Jyväkorpi pahoittelee.

Päivän lämmin ateria jää nauttimatta.

Koti-Kuuselassa syödään hyvin – lähihoitaja: ”Pitää osata lukea ihmistä”
Ateriat ovat iso asia ympärivuorokautisessa hoidossa oleville vanhuksille. Monen muistisairaan ikäihmisen päivärytmiin ei muita kohokohtia mahdukaan.

Mutta mitä suuhun lopulta laitetaan? Onko ruoka terveellistä? Kuka päättää, mitä syödään?

Jotain voi päätellä siitä, että laukaalaisessa Koti-Kuuselan Kultasiivessä, kymmenhenkisessä vanhusten ryhmäkodissa, iltapäiväkahville tulleet asukkaat ovat hyväntuulisia ja virkeitä. Särpimeksi on pääasiassa pullaa ja pilkottuja hedelmiä.

– Ihmisen itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa. Se on tän työn vaikeimpia puolia, vasta vajaa vuosi sitten ammattiinsa valmistunut lähihoitaja Toni Heimonen miettii yli 90-vuotiasta Kyllikkiä syöttäessään.

Kyse on yhteistyöstä, johon osallistuvat kaikki asukkaasta lääkäriin ja keskuskeittiön kokista tarvittaessa aina keskussairaalan ravitsemusterapeuttiin saakka. Tärkein työ tehdään kuitenkin asiakkaan lähellä,

– Pitää osata lukea ihmistä. Se onnistuu, kun oppii tuntemaan asukkaan paremmin. Samalla pitää kuitenkin kannustaa syömään terveellisesti, Heimonen sanoo.

Koti-Kuusela on nimenmukaisesti kodinomainen paikka. Yöpalaakin voidaan lämmittää mikrossa yksilöllisten toiveiden mukaan. Omaiset tuovat usein vanhuksille heidän omia lempiruokiaan, joita voidaan laittaa pakastimeen.

Kaiken takana on tiukka ammatillinen osaaminen. Ravintoarvot punnitaan tarkkaan, kuten myös asukkaat. Ravitsemukselliset ongelmat saadaan yleensä ratkaistua omin keinoin.

Liiallista sokerin syöntiä Koti-Kuuselassa ehkäistään proteiinilla. Helposti syötävät rahka ja raejuusto kuuluvat arkeen. Kasviksia ja marjoja on tarjolla joka aterialla.

Asiakkaalle, jolla on purentavaikeuksia, voidaan tarjota kahvin kanssa ”sosemaista kahvipullaa”, joka sisältää rahkaa, hedelmiä ja marjoja. Oudompiakin ruokia vanhukset maistavat ennakkoluulottomasti.

Britannialle EU ja miljoonat loismatut ovat olleet mitä tuhoisin syöpä. Ainut keino pelastua on syövän ruokkimisen lopettaminen, ja ryhtyminen tehokkaisiin hoitotoimenpiteisiin.

Toisin kuin aloittaja, tajuavat britit sen, että jos koskaan ei olisi menty EU:hun ja alistuttu matutukseen, olisi talous kunnossa ja kansalla parempi ruokapöytä kuin muualla Euroopassa.

Jos kaikki loismatut voitaisiin kuskata heti mereen, parantuisi syöpä nopeasti. Koska näin ei voi tehdä, elpyy potilas vain hitaasti sitä mukaa, kun loismatujen virta katkeaa ja loisten tuhovaikutus maan sisällä eliminoidaan.

Vihannespulan britit kärsivät mielellään kunhan vaan pääsevät eroon EU:sta.