Jos ajattelen - olenko olemassa?

Onko muunlaista filosofiaa olemassa?

Ei, vaan siitä näkee, että aloittajalla ei ole perustietoa logiikasta. Siitä, että jokin ajattelee, seuraa, että se jokin on olemassa. Sen sijaan siitä, että jokin on olemassa, ei seuraa, että se jokin ajattelee - kuten ei sitäkään, että se jokin ei ajattele.

Ihmisillä on kautta aikain ollut vaikeuksia erottaa toisistaan lauseet "jos A, niin B" ja "jos B, niin A".

Mistä logiikasta puhut? Deduktiosta, abduktiosta vai induktiosta. Logiikkoja on monenlaisia. Mikä logiikka on se oikea - vastaa ensin tähän? Kiitos.

Ajattelulla ei luonnollisesti ole tekemistä olemassa olon kanssa - vaan aistimuksella, havaitsemisella ja mittaamisella. Logiikkasi on selvästi naisen logiikkaa.

Amatöörifilosofeilla on olemassaolon peruskysymykset hukassa.

jonninjoutavaalöpinää kirjoitti:

Mistä logiikasta puhut? Deduktiosta, abduktiosta vai induktiosta. Logiikkoja on monenlaisia. Mikä logiikka on se oikea - vastaa ensin tähän? Kiitos.

Ajattelulla ei luonnollisesti ole tekemistä olemassa olon kanssa - vaan aistimuksella, havaitsemisella ja mittaamisella. Logiikkasi on selvästi naisen logiikkaa.

Amatöörifilosofeilla on olemassaolon peruskysymykset hukassa.

Lue lisää

"Mistä logiikasta puhut?"

Propositiologiikasta.

" Deduktiosta, abduktiosta vai induktiosta. Logiikkoja on monenlaisia."

Nuo eivät ole eri logiikkoja, vaan erilaisia päätelmätyyppejä. Deduktiiviset päätelmät ovat loogisesti sitovia, nuo muut eivät (lukuunottamatta matematiikassa käytettyä "positiivista induktiota", joka on itse asiassa deduktiota.)

"Mikä logiikka on se oikea - vastaa ensin tähän? Kiitos."

Argumentaatioteoria ei ole sama asia kuin logiikka. Deduktiiviset argumentit ovat loogisesti sitovia (valideja) niin, että premissien totuus takaa myös johtopäätöksen totuuden. Induktiiviset ja "abduktiiviset" päätelmät eivät sitä takaa.

"Ajattelulla ei luonnollisesti ole tekemistä olemassa olon kanssa - vaan aistimuksella, havaitsemisella ja mittaamisella."

Mitähän tämäkin mahtaa tarkoittaa? Ajattelua ei ole olemassa, mutta mittaamista on? Suunnittele siinä sitten mittareita ilman mitään ajattelua.

"Logiikkasi on selvästi naisen logiikkaa."

Ei ole mitään naisen logiikkaa. Mahdatko sekoittaa logiikan tässä johonkin ajattelutyyliin tai muuhun sellaiseen? En ryhdy edes arvailemaan.

"Amatöörifilosofeilla on olemassaolon peruskysymykset hukassa."

Näyttää olevan.

"Ajattelu ei ole olemassaolon kriteeri"

Kuka sellaista on väittänyt? Kriteeri tarkoittaa välttämätöntä ehtoa. a:n olemassaolo on kyllä välttämätön ehto a:n suorittamalle ajattelulle, mutta a:n suorittama ajattelu ei ole välttämätön ehto a:n olemassaololle. Eli olemassaolo on ajattelun kriteeri, mutta Descartes tai kukaan muukaan ei ole väittänyt ajattelua olemassaolon kriteeriksi, vaan todisteeksi olemassaolosta. Mutta tätä vain ei näytetä ymmärrettävän. Samaa turhaa lätinää on varmaan kuultu menneinä vuosisatoina, ja tullaan kuulemaan tulevinakin vuosisatoina, koska eräät eivät erota välttämätöntä ehtoa ja riittävää ehtoa toisistaan.

"Matematiikassa ei sovelleta teorioita todistetta mitään "positiivista induktioa", vaan matemaattista induktiota"

Ne ovat sama asia, mutta pikainen googlauksen mukaan termiä "positiivinen induktio" käytetään paljon muussakin kuin matemaattisessa merkityksessä. Ehkäpä selvyyden vuoksi siirryn käyttämään termiä "matemaattinen induktio", niin ei synny sekaannuksia.

", joka on menettänyt suurimman suosionsa ajan kuluessa."

Matemaattinen induktio on tavattoman tärkeä todistusväline matematiikassa. Onko yliopistomatematiikka tuttua muuten kuin kuulopuheena? Mutta laita toki jokin linkki, joka osoittaa, että niin tosiaan on kuin väität.

Loppuosa kirjoituksestasi oli lähinnä lähinnä tyhjän tynnyrin kolinaa termibrassailun muodossa ilman sisältöä, ja jopa puhdasta huuhaata. Mitä tahansa voidaan tietysti nimittää logiikaksi, kuten teit esim. naisen logiikan tapauksessa, mutta jos sellaisista "logiikoista" voi johtaa tuloksia, jotka ovat ristiriidassa propositiologiikan kanssa, ne eivät ole luotettavia.

TyhjätTynnyritEniten kirjoitti:

"Ajattelu ei ole olemassaolon kriteeri"

Kuka sellaista on väittänyt? Kriteeri tarkoittaa välttämätöntä ehtoa. a:n olemassaolo on kyllä välttämätön ehto a:n suorittamalle ajattelulle, mutta a:n suorittama ajattelu ei ole välttämätön ehto a:n olemassaololle. Eli olemassaolo on ajattelun kriteeri, mutta Descartes tai kukaan muukaan ei ole väittänyt ajattelua olemassaolon kriteeriksi, vaan todisteeksi olemassaolosta. Mutta tätä vain ei näytetä ymmärrettävän. Samaa turhaa lätinää on varmaan kuultu menneinä vuosisatoina, ja tullaan kuulemaan tulevinakin vuosisatoina, koska eräät eivät erota välttämätöntä ehtoa ja riittävää ehtoa toisistaan.

"Matematiikassa ei sovelleta teorioita todistetta mitään "positiivista induktioa", vaan matemaattista induktiota"

Ne ovat sama asia, mutta pikainen googlauksen mukaan termiä "positiivinen induktio" käytetään paljon muussakin kuin matemaattisessa merkityksessä. Ehkäpä selvyyden vuoksi siirryn käyttämään termiä "matemaattinen induktio", niin ei synny sekaannuksia.

", joka on menettänyt suurimman suosionsa ajan kuluessa."

Matemaattinen induktio on tavattoman tärkeä todistusväline matematiikassa. Onko yliopistomatematiikka tuttua muuten kuin kuulopuheena? Mutta laita toki jokin linkki, joka osoittaa, että niin tosiaan on kuin väität.

Loppuosa kirjoituksestasi oli lähinnä lähinnä tyhjän tynnyrin kolinaa termibrassailun muodossa ilman sisältöä, ja jopa puhdasta huuhaata. Mitä tahansa voidaan tietysti nimittää logiikaksi, kuten teit esim. naisen logiikan tapauksessa, mutta jos sellaisista "logiikoista" voi johtaa tuloksia, jotka ovat ristiriidassa propositiologiikan kanssa, ne eivät ole luotettavia.

Lue lisää

"Matemaattinen induktio on tavattoman tärkeä todistusväline matematiikassa. Onko yliopistomatematiikka tuttua muuten kuin kuulopuheena? Mutta laita toki jokin linkki, joka osoittaa, että niin tosiaan on kuin väität. "

Ei matemaattinen induktio ole yleinen tekniikka kun tarkastellaan matematiikkaa kokonaisuutena (klassinen matematiikka, sovellettu matematiikka ja puhdas matematiikka) - se on nyt päivänselvä, jos on matematiikkaan ylipäänsä perehtynyt, jota ilmeisesti et lainkaan ole. (suorat todistukset ovat sen sijaan yleisiä)

"Loppuosa kirjoituksestasi oli lähinnä lähinnä tyhjän tynnyrin kolinaa termibrassailun muodossa ilman sisältöä, ja jopa puhdasta huuhaata."

Tiedän että et ymmärtänyt mitään. Huomasin jo että olet tavallinen tyhjäpää, joka ei ole edes koskaan tehnyt matemaattista tutkimusta.

Meillä on tosiaan käytössä erilaisia päättelyformalismeja, esim induktiivinen logiikka eroaa täysin deduktiivisesta, koska siinä ei voi edes teoriassa testata yksittäistä väitettä. Esim. väitettäsi että induktiivista logiikka on huuhaata kertoo löysäpäisen luonteesi.

"jos sellaisista "logiikoista" voi johtaa tuloksia, jotka ovat ristiriidassa propositiologiikan kanssa, ne eivät ole luotettavia."

Huuhaahöpsismiä tietysti.

PS: Yritäpä perehtyä hieman matematiikkaan..

Eli olemassaolo on ajattelun kriteeri, mutta Descartes tai kukaan muukaan ei ole väittänyt ajattelua olemassaolon kriteeriksi, vaan todisteeksi olemassaolosta.

Heh. Descartes puhui mitä sattui. Oli (kuulemma) olemassa, vaikkei osannut ajatella.

TurhaaLöpinääVain kirjoitti:

"Matemaattinen induktio on tavattoman tärkeä todistusväline matematiikassa. Onko yliopistomatematiikka tuttua muuten kuin kuulopuheena? Mutta laita toki jokin linkki, joka osoittaa, että niin tosiaan on kuin väität. "

Ei matemaattinen induktio ole yleinen tekniikka kun tarkastellaan matematiikkaa kokonaisuutena (klassinen matematiikka, sovellettu matematiikka ja puhdas matematiikka) - se on nyt päivänselvä, jos on matematiikkaan ylipäänsä perehtynyt, jota ilmeisesti et lainkaan ole. (suorat todistukset ovat sen sijaan yleisiä)

"Loppuosa kirjoituksestasi oli lähinnä lähinnä tyhjän tynnyrin kolinaa termibrassailun muodossa ilman sisältöä, ja jopa puhdasta huuhaata."

Tiedän että et ymmärtänyt mitään. Huomasin jo että olet tavallinen tyhjäpää, joka ei ole edes koskaan tehnyt matemaattista tutkimusta.

Meillä on tosiaan käytössä erilaisia päättelyformalismeja, esim induktiivinen logiikka eroaa täysin deduktiivisesta, koska siinä ei voi edes teoriassa testata yksittäistä väitettä. Esim. väitettäsi että induktiivista logiikka on huuhaata kertoo löysäpäisen luonteesi.

"jos sellaisista "logiikoista" voi johtaa tuloksia, jotka ovat ristiriidassa propositiologiikan kanssa, ne eivät ole luotettavia."

Huuhaahöpsismiä tietysti.

PS: Yritäpä perehtyä hieman matematiikkaan..

Lue lisää

"Ei matemaattinen induktio ole yleinen tekniikka kun tarkastellaan matematiikkaa kokonaisuutena (klassinen matematiikka, sovellettu matematiikka ja puhdas matematiikka) - se on nyt päivänselvä, jos on matematiikkaan ylipäänsä perehtynyt, jota ilmeisesti et lainkaan ole."

Selvästikään et ole istunut yhdelläkään matematiikan kurssilla yliopistossa. Tietenkään ei ole moni muukaan tämän palstan lukijoista, mutta heillä on sentään sen verran järkeä päässä, että eivät tee poskettomia väitteitä aiheesta mistä eivät mitään tiedä.

Eipä näköjään tullut myöskään linkkiä, jossa todistaisit, että matemaattinen induktio on menettänyt suurimman suosionsa ajan kuluessa. Eipä yllätä. Jos ymmärrät englantia, niin lue vaikkapa tästä ensimmäinen lause:

http://www.eecs.yorku.ca/course_archive/2008-09/S/1019/Website_files/15-mathematical-induction.pdf

"(suorat todistukset ovat sen sijaan yleisiä)"

Et siis tiedä mikä on epäsuora todistus ja suora todistus. Epäsuorassa todistuksessa esitetään hypoteettinen vastaväite "johtopäätös ei pidä paikkaansa", ja johdetaan tästä yhdessä premissien kanssa ristiriita. Suorassa todistuksessa johtopäätös johdetaan suoraan ilman vastaväitteiden tekoa. Matemaattisen induktion menetelmä on suora todistus.

"väitettäsi että induktiivista logiikka on huuhaata kertoo löysäpäisen luonteesi."

Missä sanoin induktiota huuhaaksi? En missään. Kirjoitustasi voi kyllä hyvin huuhaaksi luonnehtia.

""jos sellaisista "logiikoista" voi johtaa tuloksia, jotka ovat ristiriidassa propositiologiikan kanssa, ne eivät ole luotettavia."
Huuhaahöpsismiä tietysti."

Tässä todistitkin huuhariutesi.

Logiikkoja on tosiaan erilaisia, kuvitelmasi, että 2-arvoinen deduktiivinen logiikka on ainut hyvä ja oikea on täyttä höttöä. Induktiivinen logiikka on tosiaan jatkuva-arvoista, jossa ei edes yksittäisiä väitteitä testata, miksi et voi ymmärtää tätä? Mikä tässä on nyt niin vaikeaa? Pistehypoteesien testaus on jo teoriassa yleisellä tasolla mahdotonta induktiivisessa logiikassa. Oletko edes koskaan soveltanut työssäsi probabilistista logiikkaa? Tietysti et koska höpiset olemattomia.

Tehdään tämä nyt selväksi: Induktiivinen logiikka, jota aivan selvästi rinnastit, kun kirjoitin siitä, huuhaaksi on probabilistista logikkaa, jossa etukäteisjakauman avulla upotetaan epävarmuus, jota perinteinen dedektiivinen logiikka ei pysty käsitettelemään, analyysiin. Perinteinen deduktiivinen logiikka ei pysty käsittelemään epävarmuutta järkevällä tavalla.

Tässä on oiva esim. täydellisestä höpönlöpöstä:

"Kriteeri tarkoittaa välttämätöntä ehtoa. a:n olemassaolo on kyllä välttämätön ehto a:n suorittamalle ajattelulle, mutta a:n suorittama ajattelu ei ole välttämätön ehto a:n olemassaololle. Eli olemassaolo on ajattelun kriteeri, mutta Descartes tai kukaan muukaan ei ole väittänyt ajattelua olemassaolon kriteeriksi, vaan todisteeksi olemassaolosta. Mutta tätä vain ei näytetä ymmärrettävän. Samaa turhaa lätinää on varmaan kuultu menneinä vuosisatoina, ja tullaan kuulemaan tulevinakin vuosisatoina, koska eräät eivät erota välttämätöntä ehtoa ja riittävää ehtoa toisistaan."

Descatesin jutut ovat lukukelvottomia. Niissä vilisee perusteluina demonit, jumalat tms. henkimaailman ötökät. Descartes ei tosiaan osannut ajatella. Mutta oli silti (kuulemma) olemassa.

cogitocossusscorpus kirjoitti:

Logiikkoja on tosiaan erilaisia, kuvitelmasi, että 2-arvoinen deduktiivinen logiikka on ainut hyvä ja oikea on täyttä höttöä. Induktiivinen logiikka on tosiaan jatkuva-arvoista, jossa ei edes yksittäisiä väitteitä testata, miksi et voi ymmärtää tätä? Mikä tässä on nyt niin vaikeaa? Pistehypoteesien testaus on jo teoriassa yleisellä tasolla mahdotonta induktiivisessa logiikassa. Oletko edes koskaan soveltanut työssäsi probabilistista logiikkaa? Tietysti et koska höpiset olemattomia.

Tehdään tämä nyt selväksi: Induktiivinen logiikka, jota aivan selvästi rinnastit, kun kirjoitin siitä, huuhaaksi on probabilistista logikkaa, jossa etukäteisjakauman avulla upotetaan epävarmuus, jota perinteinen dedektiivinen logiikka ei pysty käsitettelemään, analyysiin. Perinteinen deduktiivinen logiikka ei pysty käsittelemään epävarmuutta järkevällä tavalla.

Tässä on oiva esim. täydellisestä höpönlöpöstä:

"Kriteeri tarkoittaa välttämätöntä ehtoa. a:n olemassaolo on kyllä välttämätön ehto a:n suorittamalle ajattelulle, mutta a:n suorittama ajattelu ei ole välttämätön ehto a:n olemassaololle. Eli olemassaolo on ajattelun kriteeri, mutta Descartes tai kukaan muukaan ei ole väittänyt ajattelua olemassaolon kriteeriksi, vaan todisteeksi olemassaolosta. Mutta tätä vain ei näytetä ymmärrettävän. Samaa turhaa lätinää on varmaan kuultu menneinä vuosisatoina, ja tullaan kuulemaan tulevinakin vuosisatoina, koska eräät eivät erota välttämätöntä ehtoa ja riittävää ehtoa toisistaan."

Descatesin jutut ovat lukukelvottomia. Niissä vilisee perusteluina demonit, jumalat tms. henkimaailman ötökät. Descartes ei tosiaan osannut ajatella. Mutta oli silti (kuulemma) olemassa.

Lue lisää

Jos Descartes ajatteli mutta ajatteli taitamattomasti, niin Descartes oli olemassa.
Sama pätee sinuun. Pölinä pistehypoteeseistä tässä yhteydessä on aivan turhaa lätinää.

Pätemätön ajattelu todistaa olemassaolon. OK.

Tieteessä olemassaolokysymykset ratkaistaan faktojen avulla.

"Pölinä pistehypoteeseistä tässä yhteydessä on aivan turhaa lätinää".

Tuskinpa, koska induktiivisessa logiikassa pystymme testaamaan lähtökohtaisesti vain joukkohypoteeseja. Tämä johtuu todennäköisyyden jatkuva-arvoisuudesta. Toki voimme yrittää kiertää tätä ongelmaa monella tapaa.

cogitocossuscorpus kirjoitti:

Pätemätön ajattelu todistaa olemassaolon. OK.

Tieteessä olemassaolokysymykset ratkaistaan faktojen avulla.

"Pölinä pistehypoteeseistä tässä yhteydessä on aivan turhaa lätinää".

Tuskinpa, koska induktiivisessa logiikassa pystymme testaamaan lähtökohtaisesti vain joukkohypoteeseja. Tämä johtuu todennäköisyyden jatkuva-arvoisuudesta. Toki voimme yrittää kiertää tätä ongelmaa monella tapaa.

Lue lisää

Kyllä! On huomattava myös, että salaattikastikkeet sisältävät rasvaa.

"Pätemätön ajattelu todistaa olemassaolon."

Tällainen ajattelu on Suomen perustuslain vastainen ja siksi ilman legimiteettiä. Ja entäpä jos olio on sellainen joka ei lainkaan ajattele. Mitä sitten?

Toisin kuin tiede, joka kertoo vain totuuden, lakiteksti kertoo koko totuuden. Uskokaamme siis lakia, jolloin emme voi erehtyä.

mutkatsuoriksi kirjoitti:

"Pätemätön ajattelu todistaa olemassaolon."

Tällainen ajattelu on Suomen perustuslain vastainen ja siksi ilman legimiteettiä. Ja entäpä jos olio on sellainen joka ei lainkaan ajattele. Mitä sitten?

Toisin kuin tiede, joka kertoo vain totuuden, lakiteksti kertoo koko totuuden. Uskokaamme siis lakia, jolloin emme voi erehtyä.

Lue lisää

" Ja entäpä jos olio on sellainen joka ei lainkaan ajattele. Mitä sitten?"


Helppoa. Sellainen olio ei voi itselleen todistaa omaa olemassaoloaan. Oman olemassaolonsa todistamiseen kelpaa ihan hyvin pätemätönkin ajattelu kunhan huomaa itse ajattelevansa ylipäätänsä. Olemassaolo sinänsä on aika yhdentekevää....

Mutta olemassaolohan on vain havaituksi tulemista. Ei siihen ajattelua tarvita.

OlemassaOloa kirjoitti:

Mutta olemassaolohan on vain havaituksi tulemista. Ei siihen ajattelua tarvita.

Olemassaoloon ei tarvita tietenkään ajattelua. Olemassaolon (tai -olemattomuuden) todistamiseen tarvitaan.

"Todistin, että en ole olemassa. Olen siis olemassa."

"Olemassaoloon ei tarvita tietenkään ajattelua. Olemassaolon (tai -olemattomuuden) todistamiseen tarvitaan."

Asioita tai ilmiöitä, joita ei voida havaita tai mitata, ei luonnollisesti ole lainkaan olemassa. Tästä säännöstä ei mielestäni voi tehdä poikkeuksia. Ei siis mitään erityistä todistelua tarvita olemattomuuden osalta.

Kun perhonen ilman ajattelua vaistonvaraisesti aistien tunnistaa kukkien värit ja imee mettä kukasta, ei tämä hyönteinen mitään todistusta ajatuksen tasolla kukan olemassaolosta tarvitse. Kaikki tapahtuu vaistonomaisesti aisteihin nojaten.

Tieteessä faktat puhuvat puolestaan.

entietystiolerobotti kirjoitti:

"Olemassaoloon ei tarvita tietenkään ajattelua. Olemassaolon (tai -olemattomuuden) todistamiseen tarvitaan."

Asioita tai ilmiöitä, joita ei voida havaita tai mitata, ei luonnollisesti ole lainkaan olemassa. Tästä säännöstä ei mielestäni voi tehdä poikkeuksia. Ei siis mitään erityistä todistelua tarvita olemattomuuden osalta.

Kun perhonen ilman ajattelua vaistonvaraisesti aistien tunnistaa kukkien värit ja imee mettä kukasta, ei tämä hyönteinen mitään todistusta ajatuksen tasolla kukan olemassaolosta tarvitse. Kaikki tapahtuu vaistonomaisesti aisteihin nojaten.

Tieteessä faktat puhuvat puolestaan.

Lue lisää

Kun sutkia muoristetaan oikein kunnolla (todennäköisesti uskonnollisten motiivien vuoksi), päädytään tekemään myös joistakin fysikaalisesti olemassaolevista asioista olemattomia. Eräs sellainen asia voisi olla havaintohorisonttimme tuolla puolen oleva valoa nopeammin etääntyvä materia, jota ei voida havaita tai mitata, mutta jonka olemassaolo on muuten hyvin ymmärretty. Kyseinen ajattelutapa johtaa siihen, että havaintohorisontin tuolle puolen joutuva materia joutuu "olemattomuuden nieluun" muuttuessaan olemattomaksi.

"olemassaolo on muuten hyvin ymmärretty."

Mikä on se kriteeri jonka perusteella se on hyvin ymmärretty?

Voimme myös kysyä, onko maailmankaikkeudessa älykästä elämää. Toki voimme käyttää tähänkin vastatessa monta lähestymistapaa.

Mielestäni havaittavissa oleva maailma muodostaa maailmamme rajat.

OnkoAikaTodellista kirjoitti:

"olemassaolo on muuten hyvin ymmärretty."

Mikä on se kriteeri jonka perusteella se on hyvin ymmärretty?

Voimme myös kysyä, onko maailmankaikkeudessa älykästä elämää. Toki voimme käyttää tähänkin vastatessa monta lähestymistapaa.

Mielestäni havaittavissa oleva maailma muodostaa maailmamme rajat.

Lue lisää

Tietysti, jos ajattelet, että kohteen siirtyessä havaintohorisontin tuolle puolen, se lakkaa olemasta, niin ole hyvä vain.

IhmeellisetAjatukset kirjoitti:

Tietysti, jos ajattelet, että kohteen siirtyessä havaintohorisontin tuolle puolen, se lakkaa olemasta, niin ole hyvä vain.

Et vastannut kysymykseen, millä perusteella havaitsemattomat asiat ovat todellisia?

Mikä on se kriteeri?

PS. Mistä tiedät että jokin siirtyy havaintorealiteetin ulkopuolelle - tämäkin edellyttää nimittäin havaintoa asiasta. Ei tämä ole ajatuskysymys - vaan havaintokysymys.

DataPuhuu kirjoitti:

Et vastannut kysymykseen, millä perusteella havaitsemattomat asiat ovat todellisia?

Mikä on se kriteeri?

PS. Mistä tiedät että jokin siirtyy havaintorealiteetin ulkopuolelle - tämäkin edellyttää nimittäin havaintoa asiasta. Ei tämä ole ajatuskysymys - vaan havaintokysymys.

Lue lisää

Vaikka materiaalinen olemassaolo olisikin havaituksi tulemista, ei se silti sitä tarkoita, että kun Virtanen laittaa huoneessaan silmät kiinni, niin Virtasen huone lakkaa olemasta. Jos galaksi x siirtyy havaintohorisonttimme ulkopuolelle, ei se sitä tarkoita, että galaksi x lakkaa olemasta. Antroposentrismi (ja myös biosentrismi) ovat mielestäni naiiveja ja liian pitkälle meneviä oletuksia, jossa ihmisestä ja Maapallosta tehdään jälleen maailmankaikkeuden keskipiste.

Todistan joka aamu itselleni olemassaoloni, kun katson peiliin. Toki sen on peilikuva, mutta kuvana todellinen. Minä luotan kyllä aisteihini, kuten tervekin koira luottaa aisteihin. Ovatko koirat terveempiä kuin filosofit?

Minulle aistimus, havainto ja mittaus ovat todellisia. Ajatukset eivät. Minun usein toistuva ajatus idän lohikäärmeestä ei valitettavasti ole totta.

Onko maailma simulaatio? Kuten Matrixfilmi oletti. Tietysti jos näin olettaa on parempi esittää evidenssiä Matrix -elokuvan lisäksi. Elokuva on vain mielikuvaa.

OlenkoRobotti kirjoitti:

Todistan joka aamu itselleni olemassaoloni, kun katson peiliin. Toki sen on peilikuva, mutta kuvana todellinen. Minä luotan kyllä aisteihini, kuten tervekin koira luottaa aisteihin. Ovatko koirat terveempiä kuin filosofit?

Minulle aistimus, havainto ja mittaus ovat todellisia. Ajatukset eivät. Minun usein toistuva ajatus idän lohikäärmeestä ei valitettavasti ole totta.

Onko maailma simulaatio? Kuten Matrixfilmi oletti. Tietysti jos näin olettaa on parempi esittää evidenssiä Matrix -elokuvan lisäksi. Elokuva on vain mielikuvaa.

Lue lisää

"Minulle aistimus, havainto ja mittaus ovat todellisia. Ajatukset eivät. "

Ilmeisesti sinulle on vierasta sitten myös looginen ajattelu. Harva saa yhteen viestiin mahdutettua niin paljon kyseenalaisia väitteitä ja epäloogisia johtopäätöksiä....

Yritätkö siis tosissaan väittää, että ajatukset ovat todellisia?

Vain idiootti kieltää faktat eli havainnot ja mittaukset.

Missä se sinun logiikan olemus oikein on? .... kysyn vaan

Vaikka te kuinka yritätte todistella ihan mitä vain olevaisuudesta, se kaikki perustuu teidän omakohtaisiin johtopäätöksiin. Mitään absoluuttista mahdollisuutta ihmisellä ei ole todistaa mitä nämä meidän kokemuksemme ovat ja onko mikään todellisuudessa konkreettista ja todella sellaista miten ihminen sen kokee. Toisin päin ehkä olisikin pieni mahdollisuus eli saada todisteita, että kaikki onkin ihan jotain muuta miksi me sen koemme.

Se, että kirjoitan kuten kirjoitan, ei kerro mitään siitä miten itse asiat koen ja mihin uskon. Kysymys on lähinnä pohdiskelusta. Tosiasia kuitenkin on edelleen se, että mitään absoluuttista totuutta olevaisuudesta ihminen ei voi löytää koskaan elämänsä aikana. Se mitä tapahtuu elämän jälkeen voi antaa kysymyksiin vastauksia, toivottavasti.

Olen kyllä löytänyt totuuden. Olen tullut varmaan ajatukseen siitä, että "Ihmismieli painaa tasan 1 kilogrammaa, koska ihmisarvo on kaikilla vakio (siis yksi), koska ihmisarvo on aina jotain a priori".

Mielestäni tätä täysin varmaa ajatusta ei voi kumota mikään eikä ketään. Yritä vain todistaa se empiirisesti vääräksi. Et tietenkään siihen pysty tai kykene.

Sä et nyt oikein ymmärrä lähtökohtaa. Ei mikään tuntemasi suure päde virtuaalisessa maailmassa esim. gramma.

"Se että ajattelet ei todista että olet olemassa. Se vain todistaa että on ajatuksia."

Kyllä se todistaa sille joka ajattelee mutta ei siis kellekään muulle välttämättä eli kyse ei ole ns. tieteellisestä tosiasiasta mutta silti tosiasiasta. Yhtä hyvin voisi toisaalta sanoa "syön joten olen olemassa" yms. Minimifilosofia on oikeastaan solipsismi(vain minä olen) ja sitten kaikki muu on sitten extraa ja edellyttää todisteita.

et_ole_olemassa kirjoitti:

"Se että ajattelet ei todista että olet olemassa. Se vain todistaa että on ajatuksia."

Kyllä se todistaa sille joka ajattelee mutta ei siis kellekään muulle välttämättä eli kyse ei ole ns. tieteellisestä tosiasiasta mutta silti tosiasiasta. Yhtä hyvin voisi toisaalta sanoa "syön joten olen olemassa" yms. Minimifilosofia on oikeastaan solipsismi(vain minä olen) ja sitten kaikki muu on sitten extraa ja edellyttää todisteita.

Lue lisää

Ei se todista myöskään hänelle joka ajattelee, koska hän vain ajattelee/luulee että hän ajattelee. Hän ei voi tietää 100% varmasti jos hän ajattelee tai jos ajatukset esimerkiksi ovat peräisin jostain muualta kun hänestä itsestä, koska "minä" on myös vain ajatus.

Ei ole siis olemassa varmoja todisteita edes solipsismille, sille että me itse olemme olemassa. "Minä" on ajatus, ja ajatukset ei voi ajatella. Buddhismi on enemmän minimalistinen kun solipsismi, koska Buddhismissa ei oleteta että on olemassa "minää".

Trexnonar kirjoitti:

Ei se todista myöskään hänelle joka ajattelee, koska hän vain ajattelee/luulee että hän ajattelee. Hän ei voi tietää 100% varmasti jos hän ajattelee tai jos ajatukset esimerkiksi ovat peräisin jostain muualta kun hänestä itsestä, koska "minä" on myös vain ajatus.

Ei ole siis olemassa varmoja todisteita edes solipsismille, sille että me itse olemme olemassa. "Minä" on ajatus, ja ajatukset ei voi ajatella. Buddhismi on enemmän minimalistinen kun solipsismi, koska Buddhismissa ei oleteta että on olemassa "minää".

Lue lisää

""Minä" on ajatus, ja ajatukset ei voi ajatella. "

Totta ja siksi pitää olla jokin joka ajattelee ja joka siinä ajattelussaan samalla tiedostaa olevansa olemassa. Ei ole havaintoa ilman havaitsijaa. Descartesin cogito on totta mutta se ei siis tarkoita egon tai minän olemassaoloa.

Fysiikassakaan mittaus ei ole oikeasti havainto ennen kuin joku oikeasti näkee sen mittauksen tuloksen. Oman olemassaolonsa tiedostaminen on kaiken mahdollisen tiedon ja tieteen ennakkoedellytys.

Kivi ja tietokone eivät ole tietoisia ja pelkkä fysikaalinen vuorovaikutus ei ole havaitsemista.

Periaatteessa cogito edellyttää käsitteitä ja kieltä joten on kollektiivinen asia. Tuskin täysin eristyksissä koko elämänsä vauvasta lähtien elänyt pystyy olemaan tietoinen omasta olemassaolostaan.

Buddhalaisuudessa on ajateltu jo paljon pidemmälle kuin cogitossa eli se ei voi olla siinä mielessä pohjimmainen peruste tiedolle vaikka muuten onkin varmaan oikeansuuntainen näkemys.

et_ole_olemassa kirjoitti:

""Minä" on ajatus, ja ajatukset ei voi ajatella. "

Totta ja siksi pitää olla jokin joka ajattelee ja joka siinä ajattelussaan samalla tiedostaa olevansa olemassa. Ei ole havaintoa ilman havaitsijaa. Descartesin cogito on totta mutta se ei siis tarkoita egon tai minän olemassaoloa.

Fysiikassakaan mittaus ei ole oikeasti havainto ennen kuin joku oikeasti näkee sen mittauksen tuloksen. Oman olemassaolonsa tiedostaminen on kaiken mahdollisen tiedon ja tieteen ennakkoedellytys.

Kivi ja tietokone eivät ole tietoisia ja pelkkä fysikaalinen vuorovaikutus ei ole havaitsemista.

Periaatteessa cogito edellyttää käsitteitä ja kieltä joten on kollektiivinen asia. Tuskin täysin eristyksissä koko elämänsä vauvasta lähtien elänyt pystyy olemaan tietoinen omasta olemassaolostaan.

Buddhalaisuudessa on ajateltu jo paljon pidemmälle kuin cogitossa eli se ei voi olla siinä mielessä pohjimmainen peruste tiedolle vaikka muuten onkin varmaan oikeansuuntainen näkemys.

Lue lisää

Hinduismin mukaan havaintoa ei ole ilman havaitsijaa koska havaitsija ja havainto on yhtä ja samaa, aivan kuten unessa, joka koostuu vain ajatuksista.

Trexnonar kirjoitti:

Hinduismin mukaan havaintoa ei ole ilman havaitsijaa koska havaitsija ja havainto on yhtä ja samaa, aivan kuten unessa, joka koostuu vain ajatuksista.

"Hinduismin mukaan havaintoa ei ole ilman havaitsijaa koska havaitsija ja havainto on yhtä ja samaa, aivan kuten unessa, joka koostuu vain ajatuksista."

Näin on paitsi että tavallinen kieli ja ajattelu ei kovin helposti taivu sille totuudelle. Todellisuus koostuu prosesseista.