Hep_
Kerroin Teille esipolvitutkimuksesta.
Kerroin kahdeksasta 1400-1500 kirkkoherra/ (tai kappalainen =Rooman pappi)
- mutta ortodoksi- missiossakin oltiin ainakin joidenkin kohdalla.
Löysin kaksi kirkkoherraa/ kappalaista lisää kantaisistäni.
Nämä ovat palvelleet kirkkojensa väkeä 1600 luvulla;
1.) Lars Haraker Forlundius. Harjun ja Ylöjärven kappalainen. k.1677 Ylöjärvellä
2.)Jakob Raumanus. Pirkkalan kirkkoherra. FM. s.1600 Raumalla. Kuollut 1678 Pirkkalassa.
Tässä kaikki kymmenen kirkkoherraa joista polveudun suoraan alenevassa polvessa;
1.) Olaf Mulle, Köyliön
kirkkoherra
s. 11.1420
k. 1508 Perniö
2.) Laurentius Stuut, Tammelan kappalainen s.1520.
3.) Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut), Hämeenkyrön kirkkoherra 1549-1560.
4.) Matias Johannes Mulli, Tammelan kirkkoherra 1557-1575
5.) Johannes Mulle, Köyliö kappalainen 1512, s. 1460.
6.) Matti Stutaeus, Stuteus, Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias, kirkkoherra s. 1550 Lounais-Suomi k. 24.1.1597 Ilmajoki. Matti Laurinpoika Stuut eli Stutaeus oli Ilmajoen toinen kirkkoherra 1571-1597.
7.) Bartolomeus Johannus, Pälkäneen kirkkoherra, kuollut 1577.
8.) Matti Matinpoika Stuut on kahdeksas kirkkoherra josta polveuden suoraan alenevassa polvessa. Hän seurasi sukuaan Ilmajoen kirkkoherrana. Ilmajoen edellisen kirkkoherran Matti Laurinpoika Stuteuksen s.1550 tappoi Flemingin sotilaat 1579. Välittömästi 1580 seurasi uusi Stuteuksen suvun nuori kirkkoherra, joka on kirkonkirjoissa kirkkoheruuden lisäksi kirjattu isännäksi alkaen vuodesta 1608.
1600 luvulla on toisen isovanhempani kantaisissäni kaksi kirkkoherraa;
mutta nämä ovat Bartolomeus Johannuksen jälkipolvia.
9.) Lars Haraker Forlundius. Harjun ja Ylöjärven kappalainen. k.1677 Ylöjärvellä
10.)Jakob Raumanus. Pirkkalan kirkkoherra. FM. s.1600 Raumalla. Kuollut 1678 Pirkkalassa.
Hauskaa oli havaita esipolvitukimuksessani että Turkulainen öky-porvariperhe isännöi Suomen kirkot. Suuren keskiaikaiset kivikirkot olivat uusia silloin.
Moni kirkko on hyvin ylläpidetty. Restaurointia suoritetaan.
Toisen isovanhempani kautta pääsee toiseen aristokraattiseen sukuun kantaisissäni;
Flemingin sukuun joka isännöi Turun linnaa ja Hämeenlinnaakin hetken.
Tämä porukka oli arostokraattista väkeä ja ritaria ja monen sortin virkamiestä löytyy.
Kolmas isovanhempani vie nuijasotapäällikkö Jaakko Ilkkaan 1500 luvun lopulle.
Tästä suvusta on Laurooselan isännät satoja vuosia.
Neljäs suku ei vie suurmiehiin, mutta lähikuntien Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan isäntiä eri kunnissa ja satoja vuosia Kurikan Orhaisia 1500 luvulle saakka. Orhaisista polveutuu kuuluisa kurpasenseppien sepät joihin voi lukea Juha Orhaisen s. -1821-1905 -jonka nimi muuttui Laurilaksi -minun isoisäni isoisä josta poiki maineikas ajokaluseppien suku.
_ Kaikissa neljässä isovanhemmassani on mainitsemani alueen isäntiä vuosisatoja.
Tämä oli hauska havaita, ja kerron sen pikaisesi med samma, kun sain katsotuksi esipolvitutkimukseni.
Minuun otti yhteyttä erään suurmiehen sukuseura-yhdistyksen auktorisoitu sukututkija- sillä hän oli kai havainnut sukujuuria vedellessään että minun suku olisi kiva tutkia, ja tutki kaikki neljä isovanhempaani med samma.
t. jarinhotelli
Kerroin Teille esipolvitutkimuksesta.
Kerroin kahdeksasta 1400-1500 kirkkoherra/ (tai kappalainen =Rooman pappi)
- mutta ortodoksi- missiossakin oltiin ainakin joidenkin kohdalla.
Löysin kaksi kirkkoherraa/ kappalaista lisää kantaisistäni.
Nämä ovat palvelleet kirkkojensa väkeä 1600 luvulla;
1.) Lars Haraker Forlundius. Harjun ja Ylöjärven kappalainen. k.1677 Ylöjärvellä
2.)Jakob Raumanus. Pirkkalan kirkkoherra. FM. s.1600 Raumalla. Kuollut 1678 Pirkkalassa.
Tässä kaikki kymmenen kirkkoherraa joista polveudun suoraan alenevassa polvessa;
1.) Olaf Mulle, Köyliön
kirkkoherra
s. 11.1420
k. 1508 Perniö
2.) Laurentius Stuut, Tammelan kappalainen s.1520.
3.) Gregorius Michaelis Stuut (Stuth, Stut), Hämeenkyrön kirkkoherra 1549-1560.
4.) Matias Johannes Mulli, Tammelan kirkkoherra 1557-1575
5.) Johannes Mulle, Köyliö kappalainen 1512, s. 1460.
6.) Matti Stutaeus, Stuteus, Kirkkoherra 1571-1597, maakauppias, kirkkoherra s. 1550 Lounais-Suomi k. 24.1.1597 Ilmajoki. Matti Laurinpoika Stuut eli Stutaeus oli Ilmajoen toinen kirkkoherra 1571-1597.
7.) Bartolomeus Johannus, Pälkäneen kirkkoherra, kuollut 1577.
8.) Matti Matinpoika Stuut on kahdeksas kirkkoherra josta polveuden suoraan alenevassa polvessa. Hän seurasi sukuaan Ilmajoen kirkkoherrana. Ilmajoen edellisen kirkkoherran Matti Laurinpoika Stuteuksen s.1550 tappoi Flemingin sotilaat 1579. Välittömästi 1580 seurasi uusi Stuteuksen suvun nuori kirkkoherra, joka on kirkonkirjoissa kirkkoheruuden lisäksi kirjattu isännäksi alkaen vuodesta 1608.
1600 luvulla on toisen isovanhempani kantaisissäni kaksi kirkkoherraa;
mutta nämä ovat Bartolomeus Johannuksen jälkipolvia.
9.) Lars Haraker Forlundius. Harjun ja Ylöjärven kappalainen. k.1677 Ylöjärvellä
10.)Jakob Raumanus. Pirkkalan kirkkoherra. FM. s.1600 Raumalla. Kuollut 1678 Pirkkalassa.
Hauskaa oli havaita esipolvitukimuksessani että Turkulainen öky-porvariperhe isännöi Suomen kirkot. Suuren keskiaikaiset kivikirkot olivat uusia silloin.
Moni kirkko on hyvin ylläpidetty. Restaurointia suoritetaan.
Toisen isovanhempani kautta pääsee toiseen aristokraattiseen sukuun kantaisissäni;
Flemingin sukuun joka isännöi Turun linnaa ja Hämeenlinnaakin hetken.
Tämä porukka oli arostokraattista väkeä ja ritaria ja monen sortin virkamiestä löytyy.
Kolmas isovanhempani vie nuijasotapäällikkö Jaakko Ilkkaan 1500 luvun lopulle.
Tästä suvusta on Laurooselan isännät satoja vuosia.
Neljäs suku ei vie suurmiehiin, mutta lähikuntien Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan isäntiä eri kunnissa ja satoja vuosia Kurikan Orhaisia 1500 luvulle saakka. Orhaisista polveutuu kuuluisa kurpasenseppien sepät joihin voi lukea Juha Orhaisen s. -1821-1905 -jonka nimi muuttui Laurilaksi -minun isoisäni isoisä josta poiki maineikas ajokaluseppien suku.
_ Kaikissa neljässä isovanhemmassani on mainitsemani alueen isäntiä vuosisatoja.
Tämä oli hauska havaita, ja kerron sen pikaisesi med samma, kun sain katsotuksi esipolvitutkimukseni.
Minuun otti yhteyttä erään suurmiehen sukuseura-yhdistyksen auktorisoitu sukututkija- sillä hän oli kai havainnut sukujuuria vedellessään että minun suku olisi kiva tutkia, ja tutki kaikki neljä isovanhempaani med samma.
t. jarinhotelli
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.