En normaalisti varmaankaan ole näin suulas Suomea koskevista asioista sen enempää keskustelupalstoilla, kuin myöskään ihmisten ilmoilla, mutta on aivan pakko saada lyötyä faktat kylmäverisesti pöytään ja tunnustaa aivan avoimesti, mikä Suomen ja sen politiikan tila on. Olen nimittäin nyt 21-vuotiaana nuorena miehenalkuna aivan äärimmäisen huolestunut siitä tilasta, mihin Suomi on viimeisten vuosien aikana päässyt lipsumaan, ja mitä se merkitsee tulevaisuuden kannalta.
Suomen politiikka ja poliittinen päätöksenteko on nimittäin ajettu aivan hirviömäiseen nurkkaan. Yksikään eduskuntaan vaaleilla valittu puolue ei mielestäni omaa enää riittävää sinnikkyyttä tai edes halukkuutta ratkaista tätä maata piinaavia ongelmia ilman, että joka ikisestä turhanpäiväisestä pikkuseikasta saadaan valtava riita aikaan, ja varsinainen päätöksenteko kärsii -- samalla, kun Suomea ryöstetään ja imetään kulissien takana rutikuiviin. Minun on mahdotonta ymmärtää, miten ja miksi valtaosa suomalaisista ei joko halua myöntää tai nähdä koko asiaa, vaan ennemmin työntävät turvallisesti päänsä takaisin kuoppaan ja jatkavat itsensä harhauttelua sisällöttömillä hölmöyksillä niin kauan kuin suinkin vain jaksavat. Vasemmistolaiset ovat jo kauan sitten unohtaneet työväenasiat ja vaihtaneet sen betoniviidakkofeminismin ja sosiaalitieteellisten paskapuheiden lörpöttämiseen ja ajamiseen; työväen ahdingon ja taloudellisten vaihtoehtojen reilun pohtimisen sijaan keskitytään yhä enemmän "mikroaggressioihin", "institutionaaliseen seksismiin" ynnä muuhun roskaan, joka kuuluu poliittisesti korrektin akatemian keskusteluareenoiden aihepiireihin, eikä politiikkaan. Sosialidemokraatit ajavat ammattiliittopohjaista talouskorporatismia ja yrittämisen pönkittämistä törkeän korkeilla verotuasteilla, perussuomalaiset kääntävät takkia päästäkseen "klubin" sisälle ja saadakseen sen maagisen "kädenojennuksen", ja tanssivat minkäkin valtapuolueen sävelen mukaan. Kokoomuksella taas tuntuu olevan päämääränä Suomen hiljainen, hidas mutta varma muuttaminen takaisin luokkavetoiseksi yhteiskunnaksi, jossa ihmisten tuloerot ovat aivan anteeksiantamattoman suuria -- onko sellaiseen pyrkiminen sitten kokoomuslaisen eliitin osalta tarkoituksenmukaista, vaiko pelkästään heidän tekojensa ja mitä eriskummallisimman ideologiansa ja maailmankuvansa sivuoire, siihen en osaa mitään sanoa, enkä suoranaisesti edes enää välitä. Keskustasta en sen sijaan aio tästedespäin edes mitään sanoa -- jokainen vetäkööt siitä omat johtopäätöksensä. Politiikka on kuollut; se on vain kylmäverisesti murhattu.
Ei tätä katastrofaalista sirkusta ja friikkishowta voi enää pelastaa, kuulosti se sitten muiden korvaan umpipessimistiseltä taikka ei. Se vain on tätä nykyä asioiden todellinen laita. Suomi on Euroopan unionin kautta täysin germanisoitu (siitäkin aion todennäköisesti tehdä videon). Jos Euroopan unionista ei ymmärretä lähteä ajoissa, koko korttitalo nimeltä Suomi tulee romahtamaan seuraavan 5-10 vuoden kuluttua (ellei jo aiemmin), ja joka ikisellä tulee olemaan äärimmäisen kovat ja laihat ajat edessä. Ja mitä sitten tapahtuu? Ihmiset kääntyvät toinen toisiaan vastaan. On käynyt täällä Suomessa jo aiemminkin, ja tulee käymään näköjään taas uudestaan. Rauhallinen yhteiselo kesti sata vuotta, ja sitten taas mennään aseiden ja nahkasaappaiden kanssa lujaa. Muuten on tylsää.
Ihmisrotu on täynnä lyhytnäköisiä ja oppimattomia idiootteja, kyllä, mutta suomalaiset näyttävät olevan oikein erityisen lyhynäköisiä ja oppimattomia idiootteja. En enää itse jaksa edes hautoa toiveikkaita kuvia tulevaisuuden suhteen. Päinvastoin mitä meille valtamedian ynnä muiden sensationalististen torvien kautta huudetaan, suomalaiset ovat jo kauan aikaa sitten hylänneet ns. "ryhmähengen", jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voitiin ylipäätään alkujaan rakentaa. Kaikki ajavat kateellisesti ja puhtaasti omia etujaan, näköjään niin kauan kunnes asiat ovat jo niin viturallaan, että mitään pelastamisen arvoista ei ole edes enää jäljellä -- toisin sanoen, skandinaavisilta mailta on lainattu kulttuurillinen "Janten laki" (etsikää toki netistä asiasta lisää).
Suomi ei ole nyt mitään muuta kuin avoin viemäri -- paikka, joka on ylittänyt rajan jo niin pitkään, ja niin hirviömäisen räikeästi, ja sen ihmiset niin turmeltuneita, nulikkamaisia, itsekeskeisiä, kaksinaamaisia, selkärangattomia ja vastuuvapaita kaikista heidän loputtomista, päivittäisistä idioottimaisuuksista, virnuilevista ilkeyksistä, ja suoranaisista pahuuksista, että koko paikan pitäisi vain romahtaa ja ajautua täydelliseen hävityksen tilaan jotenkin, aivan kuten koko muunkin länsivetoisen maailman, sen ainoana oikeudenmukaisena rangaistuksena ollen, ettei se saa enää yhtäkään kunnollista mahdollisuutta minkänlaiseen elpymiseen ja parantumiseen.
Kiitos ja kumarrus. Kertokaa nyt minulle, kuinka sairas ja vihamielinen ihminen olen.
Suomen politiikka ja poliittinen päätöksenteko on nimittäin ajettu aivan hirviömäiseen nurkkaan. Yksikään eduskuntaan vaaleilla valittu puolue ei mielestäni omaa enää riittävää sinnikkyyttä tai edes halukkuutta ratkaista tätä maata piinaavia ongelmia ilman, että joka ikisestä turhanpäiväisestä pikkuseikasta saadaan valtava riita aikaan, ja varsinainen päätöksenteko kärsii -- samalla, kun Suomea ryöstetään ja imetään kulissien takana rutikuiviin. Minun on mahdotonta ymmärtää, miten ja miksi valtaosa suomalaisista ei joko halua myöntää tai nähdä koko asiaa, vaan ennemmin työntävät turvallisesti päänsä takaisin kuoppaan ja jatkavat itsensä harhauttelua sisällöttömillä hölmöyksillä niin kauan kuin suinkin vain jaksavat. Vasemmistolaiset ovat jo kauan sitten unohtaneet työväenasiat ja vaihtaneet sen betoniviidakkofeminismin ja sosiaalitieteellisten paskapuheiden lörpöttämiseen ja ajamiseen; työväen ahdingon ja taloudellisten vaihtoehtojen reilun pohtimisen sijaan keskitytään yhä enemmän "mikroaggressioihin", "institutionaaliseen seksismiin" ynnä muuhun roskaan, joka kuuluu poliittisesti korrektin akatemian keskusteluareenoiden aihepiireihin, eikä politiikkaan. Sosialidemokraatit ajavat ammattiliittopohjaista talouskorporatismia ja yrittämisen pönkittämistä törkeän korkeilla verotuasteilla, perussuomalaiset kääntävät takkia päästäkseen "klubin" sisälle ja saadakseen sen maagisen "kädenojennuksen", ja tanssivat minkäkin valtapuolueen sävelen mukaan. Kokoomuksella taas tuntuu olevan päämääränä Suomen hiljainen, hidas mutta varma muuttaminen takaisin luokkavetoiseksi yhteiskunnaksi, jossa ihmisten tuloerot ovat aivan anteeksiantamattoman suuria -- onko sellaiseen pyrkiminen sitten kokoomuslaisen eliitin osalta tarkoituksenmukaista, vaiko pelkästään heidän tekojensa ja mitä eriskummallisimman ideologiansa ja maailmankuvansa sivuoire, siihen en osaa mitään sanoa, enkä suoranaisesti edes enää välitä. Keskustasta en sen sijaan aio tästedespäin edes mitään sanoa -- jokainen vetäkööt siitä omat johtopäätöksensä. Politiikka on kuollut; se on vain kylmäverisesti murhattu.
Ei tätä katastrofaalista sirkusta ja friikkishowta voi enää pelastaa, kuulosti se sitten muiden korvaan umpipessimistiseltä taikka ei. Se vain on tätä nykyä asioiden todellinen laita. Suomi on Euroopan unionin kautta täysin germanisoitu (siitäkin aion todennäköisesti tehdä videon). Jos Euroopan unionista ei ymmärretä lähteä ajoissa, koko korttitalo nimeltä Suomi tulee romahtamaan seuraavan 5-10 vuoden kuluttua (ellei jo aiemmin), ja joka ikisellä tulee olemaan äärimmäisen kovat ja laihat ajat edessä. Ja mitä sitten tapahtuu? Ihmiset kääntyvät toinen toisiaan vastaan. On käynyt täällä Suomessa jo aiemminkin, ja tulee käymään näköjään taas uudestaan. Rauhallinen yhteiselo kesti sata vuotta, ja sitten taas mennään aseiden ja nahkasaappaiden kanssa lujaa. Muuten on tylsää.
Ihmisrotu on täynnä lyhytnäköisiä ja oppimattomia idiootteja, kyllä, mutta suomalaiset näyttävät olevan oikein erityisen lyhynäköisiä ja oppimattomia idiootteja. En enää itse jaksa edes hautoa toiveikkaita kuvia tulevaisuuden suhteen. Päinvastoin mitä meille valtamedian ynnä muiden sensationalististen torvien kautta huudetaan, suomalaiset ovat jo kauan aikaa sitten hylänneet ns. "ryhmähengen", jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voitiin ylipäätään alkujaan rakentaa. Kaikki ajavat kateellisesti ja puhtaasti omia etujaan, näköjään niin kauan kunnes asiat ovat jo niin viturallaan, että mitään pelastamisen arvoista ei ole edes enää jäljellä -- toisin sanoen, skandinaavisilta mailta on lainattu kulttuurillinen "Janten laki" (etsikää toki netistä asiasta lisää).
Suomi ei ole nyt mitään muuta kuin avoin viemäri -- paikka, joka on ylittänyt rajan jo niin pitkään, ja niin hirviömäisen räikeästi, ja sen ihmiset niin turmeltuneita, nulikkamaisia, itsekeskeisiä, kaksinaamaisia, selkärangattomia ja vastuuvapaita kaikista heidän loputtomista, päivittäisistä idioottimaisuuksista, virnuilevista ilkeyksistä, ja suoranaisista pahuuksista, että koko paikan pitäisi vain romahtaa ja ajautua täydelliseen hävityksen tilaan jotenkin, aivan kuten koko muunkin länsivetoisen maailman, sen ainoana oikeudenmukaisena rangaistuksena ollen, ettei se saa enää yhtäkään kunnollista mahdollisuutta minkänlaiseen elpymiseen ja parantumiseen.
Kiitos ja kumarrus. Kertokaa nyt minulle, kuinka sairas ja vihamielinen ihminen olen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.