EU:n yhteinen turvapaikka ja maahanmuuttopolitiikka:
Jos nämä CEAS-suunnitelmat eliitin tahtomana toteutuu niin ei tule maahanmuutto todellakaan loppumaan saati vähenemään;siitä tulee vaan järjestäytyneempää ja kontrolloidumpaa,sekä vakiintunut käytäntö.
Solidaarisuus,tasaus ja taakanjako periaatteet pitävät myös huolen siitä että maita tullaan kiristämään eri konstein hoitamaan oman osuutensa.
Edelleenkin muistutan monista eliittimme puheista,joissa on vaadittu n.miljoona tulijaa EU:hun vuodessa,joista Suomen osuudeksi oli EU:n papereissa laskettu vähintään n.10,-15, 000/ vuosi.
Sitten tuossa EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa puhutaan pakolaisten lisäksi vielä myös työperäisestä muutosta laillisilla viisumeilla kehitysmaista tänne,joka tuo vielä rutkasti lisää porukkaa.
Tässä mennään tod.näk USA:n kaltaiseen malliin joka tuo vuosittain maahan jatkuvasti maailmalta porukkaa työperäisesti;viisumeita,oleskelulupia sekä pakolaisohjelman kiintiöillä.ja näinollen pysyvästi monikulttuurillistaa maan.
Tämä on kaikki liittovaltio kehitystä.
Muutamia otteita:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_42 2016.aspx
Hallintovaliokunta korostaa, että tilanteessa, jossa maahanmuuton määrä saa aikaan ylivoimaisen paineen jossakin jäsenvaltiossa ja/tai aiheuttaa vakavaa häiriötä koko EU:lle, jäsenvaltioiden on yhdessä päätetyn mukaisesti osallistuttava turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin. Mikäli jäsenvaltio haluaa korvata osan velvoitteestaan muilla toimilla, tulee näiden toimien valtioneuvoston kannan mukaan olla vaikutuksiltaan ja konkretian tasoltaan sellaisia, että ne aidosti kompensoivat sisäisten siirtojen aiheuttamaa taakkaa. Tältä osin hallintovaliokunta täydentäen tähdentää, ettei esimerkiksi rahasuorituksilla voi vapautua kuin korkeintaan rajoitetusti ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. Kyseinen "ostomahdollisuus" johtaisi koko järjestelmän helposti umpikujaan.
Hallintovaliokunta kiirehtii yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädösperustan hyväksymistä komission CEAS-paketin pohjalta sekä järjestelmän toimeenpanon käynnistämistä ensi tilassa. Toimeenpanossa tulee korostaa yhdenmukaista säännösten käytännön soveltamista. Maahanmuuttokriisi on jäsenmaiden yhteinen ongelma, eikä sitä voida ratkaista yksittäisen jäsenmaan toimin tai vain yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta. Etujen ja intressien jäsenvaltiokohtainen osaoptimointi ei tuota kokonaisuudessa myönteisiä vaikutuksia myöskään niille jäsenmaille, jotka sivuuttavat yhteisen vastuun, vaan johtaa helposti jäsenmaat osaoptimoinnin kierteeseen, mistä on jo esimerkkejä
Hallintovaliokunta korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden oikeasuhtainen osallistuminen taakanjakoon tulee varmistaa. Kuten valtioneuvosto toteaa jatkokirjelmässään U 31/2016 vp — UJ 33/2016 vp, kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava taakanjakoon kriisitilanteessa myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista.
Laittoman maahantulon torjumisen ohella muuttopaineiden hallitsemiseksi tarvitaan laillisia muuttoväyliä ja -mahdollisuuksia muun muassa työperusteisesti. Laillinen maahantulo ei myöskään aiheuta esimerkiksi viranomaisille vastaavia ongelmia kuin laiton muuttoliike.
Yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen yksi keskeisimmistä tavoitteista tulee olla se, että järjestelmä takaa yhdessä sovitun mukaisen suojelun sitä tarvitseville kaikissa jäsenvaltioissa (HaVL 34/2016 vp). Turvapaikkajärjestelmän on oltava selkeä ja toimiva.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että unionissa on olemassa eri maiden alueellisten kehityserojen tasaamiseksi yhteisesti hyväksyttyjä solidaarisuusmekanismeja esimerkiksi rakennerahastojen muodossa. Tältäkään osin ei voida loputtomasti ajatella, että jokin valtio voi olla vain myönteisen solidaarisuuden vastaanottaja ja että sama valtio voi kieltäytyä toisessa asiassa osoittamasta solidaarisuutta muille maille. Lisäksi solidaarisuusmekanismien kokonaisuudessa tulisi valiokunnan mielestä harkita esimerkiksi sisäisiin siirtoihin liittyen vastuun kantamisen suosimista ja kehittää mekanismeja myös tästä lähtökohdasta.
Viimeksi mainittu komission ehdotus jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta toteutettaisiin siirtämällä henkilöitä jäsenvaltiosta toiseen. Vastuunjakoa jäsenvaltioiden välillä tasattaisiin automaattisella jakomekanismilla, joka otettaisiin käyttöön tilanteessa, jossa johonkin jäsenvaltioon saapuu suhteettoman suuri määrä turvapaikanhakijoita. Uusi mekanismi perustuisi 1) automaattiseen jäsenvaltioiden hakijamäärien ja uudelleen sijoitettujen määrien valvontaan, 2) jako-avaimeen, jolla määritetään kullekin jäsenvaltiolle hakijamäärää koskeva viitearvo ja maksimikantokyky ja 3) kantokyvyn ylittävän hakijamäärän siirtämiseen jäsenvaltioihin, joiden vastuulla olevien turvapaikanhakijoiden määrä jää alle oman viitearvon.
Lisäksi komissio on antanut keväällä 2016 tiedonannon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisesta (Common European Asylum
Jos nämä CEAS-suunnitelmat eliitin tahtomana toteutuu niin ei tule maahanmuutto todellakaan loppumaan saati vähenemään;siitä tulee vaan järjestäytyneempää ja kontrolloidumpaa,sekä vakiintunut käytäntö.
Solidaarisuus,tasaus ja taakanjako periaatteet pitävät myös huolen siitä että maita tullaan kiristämään eri konstein hoitamaan oman osuutensa.
Edelleenkin muistutan monista eliittimme puheista,joissa on vaadittu n.miljoona tulijaa EU:hun vuodessa,joista Suomen osuudeksi oli EU:n papereissa laskettu vähintään n.10,-15, 000/ vuosi.
Sitten tuossa EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa puhutaan pakolaisten lisäksi vielä myös työperäisestä muutosta laillisilla viisumeilla kehitysmaista tänne,joka tuo vielä rutkasti lisää porukkaa.
Tässä mennään tod.näk USA:n kaltaiseen malliin joka tuo vuosittain maahan jatkuvasti maailmalta porukkaa työperäisesti;viisumeita,oleskelulupia sekä pakolaisohjelman kiintiöillä.ja näinollen pysyvästi monikulttuurillistaa maan.
Tämä on kaikki liittovaltio kehitystä.
Muutamia otteita:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/HaVL_42 2016.aspx
Hallintovaliokunta korostaa, että tilanteessa, jossa maahanmuuton määrä saa aikaan ylivoimaisen paineen jossakin jäsenvaltiossa ja/tai aiheuttaa vakavaa häiriötä koko EU:lle, jäsenvaltioiden on yhdessä päätetyn mukaisesti osallistuttava turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin. Mikäli jäsenvaltio haluaa korvata osan velvoitteestaan muilla toimilla, tulee näiden toimien valtioneuvoston kannan mukaan olla vaikutuksiltaan ja konkretian tasoltaan sellaisia, että ne aidosti kompensoivat sisäisten siirtojen aiheuttamaa taakkaa. Tältä osin hallintovaliokunta täydentäen tähdentää, ettei esimerkiksi rahasuorituksilla voi vapautua kuin korkeintaan rajoitetusti ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita. Kyseinen "ostomahdollisuus" johtaisi koko järjestelmän helposti umpikujaan.
Hallintovaliokunta kiirehtii yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädösperustan hyväksymistä komission CEAS-paketin pohjalta sekä järjestelmän toimeenpanon käynnistämistä ensi tilassa. Toimeenpanossa tulee korostaa yhdenmukaista säännösten käytännön soveltamista. Maahanmuuttokriisi on jäsenmaiden yhteinen ongelma, eikä sitä voida ratkaista yksittäisen jäsenmaan toimin tai vain yksittäisen jäsenmaan näkökulmasta. Etujen ja intressien jäsenvaltiokohtainen osaoptimointi ei tuota kokonaisuudessa myönteisiä vaikutuksia myöskään niille jäsenmaille, jotka sivuuttavat yhteisen vastuun, vaan johtaa helposti jäsenmaat osaoptimoinnin kierteeseen, mistä on jo esimerkkejä
Hallintovaliokunta korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden oikeasuhtainen osallistuminen taakanjakoon tulee varmistaa. Kuten valtioneuvosto toteaa jatkokirjelmässään U 31/2016 vp — UJ 33/2016 vp, kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava taakanjakoon kriisitilanteessa myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista.
Laittoman maahantulon torjumisen ohella muuttopaineiden hallitsemiseksi tarvitaan laillisia muuttoväyliä ja -mahdollisuuksia muun muassa työperusteisesti. Laillinen maahantulo ei myöskään aiheuta esimerkiksi viranomaisille vastaavia ongelmia kuin laiton muuttoliike.
Yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisen yksi keskeisimmistä tavoitteista tulee olla se, että järjestelmä takaa yhdessä sovitun mukaisen suojelun sitä tarvitseville kaikissa jäsenvaltioissa (HaVL 34/2016 vp). Turvapaikkajärjestelmän on oltava selkeä ja toimiva.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että unionissa on olemassa eri maiden alueellisten kehityserojen tasaamiseksi yhteisesti hyväksyttyjä solidaarisuusmekanismeja esimerkiksi rakennerahastojen muodossa. Tältäkään osin ei voida loputtomasti ajatella, että jokin valtio voi olla vain myönteisen solidaarisuuden vastaanottaja ja että sama valtio voi kieltäytyä toisessa asiassa osoittamasta solidaarisuutta muille maille. Lisäksi solidaarisuusmekanismien kokonaisuudessa tulisi valiokunnan mielestä harkita esimerkiksi sisäisiin siirtoihin liittyen vastuun kantamisen suosimista ja kehittää mekanismeja myös tästä lähtökohdasta.
Viimeksi mainittu komission ehdotus jäsenvaltioiden välisestä solidaarisuudesta toteutettaisiin siirtämällä henkilöitä jäsenvaltiosta toiseen. Vastuunjakoa jäsenvaltioiden välillä tasattaisiin automaattisella jakomekanismilla, joka otettaisiin käyttöön tilanteessa, jossa johonkin jäsenvaltioon saapuu suhteettoman suuri määrä turvapaikanhakijoita. Uusi mekanismi perustuisi 1) automaattiseen jäsenvaltioiden hakijamäärien ja uudelleen sijoitettujen määrien valvontaan, 2) jako-avaimeen, jolla määritetään kullekin jäsenvaltiolle hakijamäärää koskeva viitearvo ja maksimikantokyky ja 3) kantokyvyn ylittävän hakijamäärän siirtämiseen jäsenvaltioihin, joiden vastuulla olevien turvapaikanhakijoiden määrä jää alle oman viitearvon.
Lisäksi komissio on antanut keväällä 2016 tiedonannon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisesta (Common European Asylum
Vastaukset 1
Vanhimmat
Common European Asylum System). Tiedonannossa tarkoitettu ensimmäinen CEAS-lainsäädäntöpaketti, joka koskee Dublin-asetusta (HaVL 34/2016 vp — U 31/2016 vp), Eurodac-rekisteriä (HaVL 31/2016 vp — U 30/2016 vp) ja Euroopan unionin turvapaikkavirastoa (HaVL 33/2016 vp — U 29/2016 vp), on annettu kuluvan vuoden toukokuussa. Sen lisäksi komissio on antanut toisen säädösehdotuskokonaisuuden heinäkuussa 2016: määritelmäasetus (HaVL 36/2016 vp — U 35/2016 vp), menettelyasetus (HaVL 35/2016 vp — U 34/2016 vp) ja vastaanottodirektiivi (HaVL 37/2016 vp — U 37/2016 vp). Jälkimmäisen lainsäädäntöpaketin yhteydessä komissio on antanut laillisten maahantuloväylien lisäämiseksi ehdotuksen asetukseksi uudelleensijoittamisesta (HaVL 38/2016 vp — U 36/2016 vp).