Lahdessa on jo kaksi ylistysseurakuntaa lopettanut toimintansa. Elämän Lähde seurakunta jo vuosia sitten ja nyt viimeksi Ilmestysmaja seurakunta.
Molemmat ovat olleet voimakkaan ylistyksen seurakuntia. Eikö Jumala siis tykännytkään ylistyksestä?
Miksi ne eivät menestyneet?
Voin pohtia tätä tuonnempana itsekin ..
Molemmat ovat olleet voimakkaan ylistyksen seurakuntia. Eikö Jumala siis tykännytkään ylistyksestä?
Miksi ne eivät menestyneet?
Voin pohtia tätä tuonnempana itsekin ..
Vastaukset 35
Vanhimmat
PENSEÄT KRISTITYT NIINKUIN SINÄ ON ILMIÖN TAKANA, VAIN PISKUINEN JÄÄNNÖS YLISTÄVIÄ ILOISIA KRISTITTYJÄ PÄÄSEE TAIVAASEEN, SINÄ JOUDUT SINNE POLTTOUUNIIN JOSSA LIHA EI PALA LOPPUUN , VAAN SAVUAA IKUISESTI, KOSKA ET YLISTÄ JUMALAA.
taas näitä provo aloituksia
Niinhän niille käy, kun Henkeä ei ole ollutkaan, temppuvaraston kuivuessa, katoaa koko toiminta.
Surullista niiden huijattujen ja hukattujen ihmisten kannalta!
Kuka jaksaa jatkuvasti ylistäää...??! Hokea tyhjiä sanontoja transsissa , kun samanaikaisesti mieliala on kaikkea muuta kuin ylistykseen otollinen ! Nykyään on paljon työttömyyttä, masennusta, sairauksia , riippuvuuksia ym. , asioita joissa tilanteissa on lähes mahdotonta puhtaalla mielellä ylistää, pettämätää itseään!!
Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka....
Tarvitaan tukea, lohdun ja rohkaisun sanoja joutavanpäiväisen ylistyksen sijaan. Raskas ja ahidstava tie kaikkinen vaikeuksineen onkin Raamatussa luvattu jokaiselle uskovalle, menemme monen ahdistuksen kautta taivasten valtakuntaan, jos menemme. Itku ja murhe on luvattu vieraaksi jokaiselle. Tälläisellä matkalla tarvitaan Jumalan anatmaa voimaa ja lohdutusta, ei riekkumista ylistyshurimiossa.
Ylistäminen on kristityn vapaaehtoinen uhri Jumalalle. Sillä ei ole mitään tekemistä fiilisten tai olosuhteiden kanssa. Ylistäessä on tarkoitus nousta olosuhteiden yläpuolelle ja kiinnittää katse Häneen, joka on ylistyksen arvoinen.
Hebr. 13:15: Uhratkaamme siis Hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.
Parhaimmallakaan ylistyksellä ei korvata Jeesusta ja evankeliumia. Ylistäminen ei ole tie taivaaseen. Onko ylistyksestä tehty uusi evankeliumi, tie Jumalan luokse? Uskon perustan tulee olla muualla kuin ylistyksessä, muuten perusta on väärä. Aito ylistys kyllä seuraa sitten perässä, sitä oikeaa perustaa ja evankeliumia. Ylistäminen on myös käsitteenä paljon paljon laajempi, kuin tanssiminen ja laulaminen yhdessä.
No ei ole tehty.
Ja siltikin mm. Rodrigo ja Saara Campos julistavat, että "ylistys on tie Isän sydämeen". Raamatun mukaan vain ja ainoastaan Jeesus Kristus on tien sydämeen. Tosin ei minulla mitään ylistystä vastaan ole, kunhan ylistyksen lähde ja kohde ovat oikeat. Lihallinen ja sielukas ylistys ei ylistä mitään muuta kuin ihmistä itseään, halutaan "hyvää fiilistä" ja hauskanpitoa omia himojaan tyydyttämään.
En ole koskaan edes kuullut Campoksia, mutta minun Raamattuni sanoo Herran elävän kansansa kiitoksessa. Joten ilmeisesti kiitos ja ylistys on Jumalan mielen mukaista toimintaa.
En ymmärrä mistä hatusta arvioikaaoikein veti sellaisen johtopäätöksen, että samalla hylättäisiin Jeesuksen osuus. Eihän yksi Raamatun totuus kumoa toista.
Näen suurena vaarana myös sen, että Raamatun totuudet heitetään pesuveden mukana vain siksi, että tietty tyyli tai tietyt tyypit eivät miellytä. Asioita kannattaisi pyrkiä tarkastelemaan objektiivisemmin ja pienemmällä tunnevolyymillä.
Myönnän, että hieman saivartelin. Mutta tietäen kytkökset ja mieltymykset uusapostolisen liikkeen saastaan, niin on jo aivan oikeutettu lähtö-oletuskin se, että tuo mainitsemasi pesuvesi on todellisuudessa otettu viemäriputkesta. Ja viestissänihän kirjoitin, että oikeanlainen ylistys on täysin Jumalan mielenmukaista toimintaa, et tainnut kiivauksissasi jaksaa lukea tuota loppuun asti. Mutta tämä osaltani tässä, jokainen saa itse päättää pitääkö tärkeämpänä rakastaaa ja palvoa omaa lihallisuuttansa enemmän kuin Jeesusta Kristusta. Toinen tuo autuuden, toinen turmeluksen. Siunausta kaikille tasapuolisesti, älkää antaka eksyttää itseänne lankeamaan ulos armosta.
Ylistys on saanut liian suuren roolin. Jaakobin kirje 5: Jos joku teistä kärsii vaivaa, niin rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, veisatkoon kiitosta.
Eli moni saapuu vaivoineen (kipu, masennus jne) kokoukseen. Hänelle voi olla ihan liikaa ylistellä puoli tuntia, jopa tunti.
Hänen toiveensa voi olla että srk kantaisi rukouksessa häntä tuossa elämäntilanteessa.
Ylistys on kuin hiiva taikinassa. Laita ylettömän paljon hiivaa, niin taikinasi pilaantuu.
Olen eri mieltä vain siitä, että ylistyksen pitäisi perustua hyvään mieleen tai kiitosaiheisiin. Jumala on ylistämisen arvoinen pelkästään siksi, että Hän valmisti meille pelastuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Seurakunnan tilaisuuksissa pitäisi kuitenkin olla tasapaino ylistyksen, musiikkiesitysten, opetuksen ja rukouksen välillä.
Muutoin seurakuntalainen lähtee nälkäisenä ja pettyneenä pois.
Pieniä itsenäisiä seurakuntia on aina syntynyt ja kuollut. Ei siinä ole mitään uutta. Sellaisten perustajilla on joskus enemmän intoa ja hengellistä kunnianhimoa kuin yhteistyökykyä. He ovat perustaneet oman porukan, koska eivät ole pystyneet sopeutumaan isompaan yhteisöön.
"Capiche",
olen kanssasi eri mieltä. Joku tuolla jo aiemmin kirjoitti asiasta, mutta sanottakoon vielä, että seurakunnat, pienet tai vähän suuremmat, eivät ole oikealle, raittiille, pohjalle rakennettuja, jos/kun niiden toiminta perustuu pääasiallisesti edm. sielullispohjaiselle "ylistysmeuhkaamiselle".
Tässä, vaikkapa Hillsong tyyppisessä, rokahtavassa, ihmisen sielua ruokkivassa - itse asiassa täysin maailmallisessa menossa ei Jumalaa ylistetä, vaikka niin kuvitellaankin.
Ja ennen kaikkea,
missä Herran Jeesuksen Kristuksen totisen veren evankeliumin julistus loistaa poissaolollaan, siellä ei myöskään Pyhä Henki sijaa saa - vaikka vastoin totuutta niin luullaankin.
Äärikarismaattiset, väärän hengen vietäväksi ajautuneet, seurakunnat/ministreyt ovat ennemmin tai myöhemmin tuomitut näivettymään ja kuolemaan pois.
Eikä tämä valheellinen YLISTYKSEN YLISTÄMINEN rajoitu vain äärikarismaattisimpiin s-kuntiin; sama meno ja meininki näyttää tulleen pysyväksi ilmiöksi myös helluntaiseurakunnissa.
Ja vapaaseurakunnissa.
Eikä tämä ole tapahtunut tänään tai eilen, se on ollut jo kauan, valitettavan kauan, saastuttamassa seurakuntia Suomessa ( -kin ).
Eikä yksin vapaiden suuntien seurakuntia.
Aamos 5.
21. Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne.
22. Sillä vaikka te tuotte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, eivät ne minulle kelpaa, enkä minä katso teidän yhteysuhrienne, syöttövasikkainne, puoleen.
23. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa.
24. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro.
Eipäs nyt sotketa asioita. Sinä näet ylistyksen vain yhdellä tavalla. Luuletko, että minä pidän nykymuotoisesta ylistyshumpasta ja lippujen heiluttelusta? En tosiaankaan ole sitä puolustamassa.
Minun fiilikseni eivät kuitenkaan muuta sitä, että Jumala on mitä suuremmassa määrin ylistämisen arvoinen. Eikä sitä, että Raamattu kehottaa meitä ylistämään Häntä. Kyse on Jumalan rakastamisesta, ei Jumalan suosion ansaitsemisesta.
Ylistys ja rukous ovat minulle kuin hengittämistä. Ne ovat niin luonnollisia asioita, ettei niihin tarvita tiettyä aikaa, paikkaa, asentoa tai rekvisiittaa. Jokainen saa lähestyä Jumalaa oman temperamenttinsa mukaan. Saviseutulainenkin.;)
Saviseutulaisen lainaamassa (Aamos 5) tekstissä paheksutaan tietenkin muotojumalisuutta, eikä virsien pauhinaa sinänsä.
Ulkoapäin ei voi tuomita kuka ylistää sydämestään ja kuka taas muodon vuoksi. Ihminen näkee ulkokuoren, mutta Herra tutkii sydämen. Harras ympäristö ei takaa seurakuntalaisten oikeaa mielenlaatua.
>Lahdessa on jo kaksi ylistysseurakuntaa lopettanut toimintansa. Elämän Lähde seurakunta jo vuosia sitten ja nyt viimeksi Ilmestysmaja seurakunta.<
>>Pieniä itsenäisiä seurakuntia on aina syntynyt ja kuollut. Ei siinä ole mitään uutta. Sellaisten perustajilla on joskus enemmän intoa ja hengellistä kunnianhimoa kuin yhteistyökykyä. He ovat perustaneet oman porukan, koska eivät ole pystyneet sopeutumaan isompaan yhteisöön.<<
Lähinnä tartuin aloituksen pohdintaan yllä mainittujen ylistysseurakuntien toiminnan loppumisesta.
Pontimenani itse ylistyksen korottaminen Jumalan yläpuolelle.
Ja ylipäätään karismaattisuuden ryöstäytyminen terveestä so. raamatullisesta karismaattisuudesta siihen mitä se pääasiassa tänä päivänä on - helluntaiseurakunnissakin ( ei kaiketi sentään vielä kaikissa ).
>> ...että Jumala on mitä suuremmassa määrin ylistämisen arvoinen.<<
Tästä emme totisesti saata eri mieltä olla!
>>Saviseutulaisen lainaamassa (Aamos 5) tekstissä paheksutaan tietenkin muotojumalisuutta, eikä virsien pauhinaa sinänsä.<<
Juuripa niin.
Uskonnollista muotojumalisuutta. Etkö tahdo nähdä sitä mitä runsaimmassa määrin tämän päivän ylistysmeiningissä?
>>Luuletko, että minä pidän nykymuotoisesta ylistyshumpasta ja lippujen heiluttelusta? En tosiaankaan ole sitä puolustamassa.<<
Mutta tuota se aina enenevässä määrin nykyään on.
aloittaja on provoilija riidan haastaja niin kuin kaverinsa doktort joka ei ole tohtoria edes tavannut muuta kuin siellä....
Näyttäkää Raamatusta se, että missä siellä puhutaan "ylistysseurakunnasta" !
Koko rakenne ja pohja on jo väärä !
Kyllä näitä asioita on syytä pohdiskella vähän syvemmin, eikä vain todeta, että olen provo.
Ylistys tänäpäivänä seurakunnissa ei ole lähtöisin Jumalan ylistämistä, vaan siitä motiivista, että seurakuntaan saadaan ihmisiä, etenkin nuoria, jotta he viihtyisivät noissa tilaisuuksissa. Motiivi ei ole siis Jumala, Kristus keskiössä, vaan ihmisten viihdyttäminen kovaäänisellä ja reippaalla musiikilla, johon nuoret maailmassa ovat tottuneet. Toinen motiivi, joka on joskus tullut myös esiin, on ollut se, että Jumala siunaa seurakuntaa, jossa Jumalaa ylistetään = ylistystä pidetään keinona 'lypsää' Jumalalta siunauksia. Taas ollaan väärästä motiivista liikkeellä.
Jumala joutuu tällaisista motiiveista lähteneet ylistysseurakunnat viemään nöyryyden kouluun tai lopettamaan ne, niinkuin Lahdessa on jo kahdelle ylistysseurakunnalle käynyt.
Tätä Jumalalta siunauksien metsämistähän on harrastettu seurakunnissa maailman sivu. Samoin sitä monet yksityiset uskovatkin harrastavat väärien opetusten seurauksena. Monesti ajatellaan, että kymmenykset tai joku muu Vanhan Testamentin laki tuo seurakuntaan ja uskovan elämään siunauksia lisää, eli kun sinä annat Jumalalle euron, niin Jumala moninkertaisena antaa sen sinulle takaisin - tämä ajattelutapa on Herralle kauhistus, et voi käydä kauppaa Jumalan kanssa, et voi ostaa siunauksia rahalla, et joidenkin lakitekstien noudattamisella, et ylistyksellä, rukouksella, et paastolla, et edes Jumalalle tehdyillä hyvillä teoilla. Seurakunnankaan ei pitäisi yrittää käydä kauppaa Jumalan kanssa.
Jeesus Kristus on ainoa uskovan ja seurakunnan siunauksien lähde ja kaikki hyvä tulee Kristuksen sovituksen tähden niin uskovalle, kuin seurakunnalle. Tämä totuus pitäisi kirjoittaa jokaisen uskovan sydämeen suurin kirjaimin ja myös seurakuntien seinille valtavan kokoisin kirjaimin. Jumala ei hyväksy Kristuksen sovituksen alentamista tai väheksymistä milloinkaan. Jotakin omaa lisää Kristuksen työhön, on Jumalalle kauhistus ..
Meille ei ole muuta siunausten lähdettä, kuin Jeesus Kristus ja vain hän!
Kaikki mitä me teemme yksilöuskovina tai seurakuntana on tehtävä rakkaudesta Kristukseen ja mitään muuta motiivia ei saa olla. Me emme saa odottaa mitään takaisin siitä, mitä Jumalalle annamme yksilöuskovina ja seurakuntina, meidän palkanmaksupäivämme on yksilöinä vasta perillä. Seurakunnalle siunaukset tulevat vain siten, että Jumala antaa uusia uskoontulleita seurakunnan yhteyteen, jos seurakunta on Kristus keskiössä ja motiivina vain ja ainoastaan evankeliumin vieminen kaikkeen maailmaan ja seurakunnassa olevien uskovien rakastaminen ja hyväksyvä kohtaaminen silloinkin, kun mielipiteet menevät moneen eri suuntaan. Seurakunnasta ei saisi koskaan ajaa Kristuksen omia pois mielipiteiden tai uskonkäsitysten tähden. Vanhimpien ja seurakunnan paimenten tehtävä on ruokkia ja rakastaa, jotta ihmiset kokevat edes vähän sitä Kristuksen rakkautta lähimmäisten kautta.
Tällaisia ajatuksia minulle nousee aiheessta ..
Kun tekemisen motiivina on Kristus, eikä muuta, ei Jumalalla ole mitään sitä vastaan, vaan hän iloitsee kaikesta siitä, mikä oikeasta motiivista lähtee.
Aamen. Ylistyksen lähde ja kohde on sama, Jeesus Kristus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Ja Hän on ehdottomasti kaiken ylistyksen ja palvonnan arvoinen.
Kannattajilta kerätty omaisuus pitää realisoida.
Helpoiten se käy, lopettamalla seurakunta ja uuden omaisuuden voi tehdä perustamalla jonnekin uusi seurakunta.
NÄITÄ PROVOJA USKONNOLLISIA ON TÄÄLLÄ KUN NIILLÄ TYÖTTÖMILLÄ KÖYHILLÄ EI OLE MUUTA TEKEMISTÄ
Ja tähän sanon aamen,eivät päivääkään tee mitä Jeesus haluaa,vain täällä arvostelemassa muita.
tiainen perusti seurakunnan kokkolaan ja nyt uuden poriin, siellä varmaan ehkä ylistetään.
näköjään palsta on korruption vallassa kun tiaista käsittelevät hyvät uutiset poistetaan. näinköhän tämäkin.
mv sivustolla saa rauhassa keskustella, mennään sinne siis googlaa mv
TÄÄLLÄ TYÖTTÖMÄT PROVOILIJAT LUULEE TÄRKEINÄ VAIKUTTAVANSA ASIOIHIN KUN MALKKI ONE WAY KF PROPAGANDAA PITÄVÄT ESILLÄ JA OIKEITA RAAMATULLISIA TEKSTEJÄ KATKERINA KYTTÄÄVÄT JA SOSIAALIPUMMEINA HEILLÄ ON AIKAA VALVOA JA POISTATTAA TEKSTEJÄ. MENNARI TEKEE URAA JA HEIDÄTKIN ELÄTTÄÄ, KUN HERRA SIUNAA MENNAREITA.
Mikä on mennari?
ehkä
m = minun
e = erikoisen
n = näköinen
n = naurettava
a = ajatus
r = riittaisa
i = ilmestys
vaiko
me = menestyvän
n = narsistin
nari = naamari
tai
m = mormooni
e = ensimmäisenä
n = nautiskelee
n = noista
a = arvaamattoman
r = rikkaista
i = ihanuuksista
uskonnolliset fariseukset haukkuvat mennareiksi menestviä ja raamatun oppia seuraavia kristittyjä
ja sinä kuulut niihin fariseuksiin
Älähän viitsi lausua väärää todistusta lähimmäisestäsi! Ei täällä kukaan ole mennariksi haukkunut menestymisen takia vaan väärennetyn evankeliumin ja väärän hengen!! Uskova voi olla tosi menestynyt tai sitten köyhä ja sairas. Jumalan palvelijoihin kuuluu kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista tilanteista (vrt Raamattu). Sen sijaan ainakin radikaalimmat mennarit kieltävät tämän tosiasian. Kuitenkin Raamattu kieltää halveksimasta köyhää ja myös Jumalan palvelijat sairastivat ja kärsivät.
fariseus mikä paskaa kirjoittaa, oletko se sinä itse?
todistus on oikein kirjoituksesta päätelty, mikä muka meni väärin?
Hilsong aiheesta näyttää olevan oma keskusteluketju, joka sivuaa aika lailla tätä aihetta.
Mitä on oikea Jumalan ylistys?
Oikeaan ylistykseen on tehtävä pitkä matka Jeesuksen kanssa, on kohdattava elämän tuomat haasteet ja mentävä niiden läpi kokien Jeesuksen yliluonnollista apua, on kohdattava vakavien sairauksien iskut ja koettava Jeesuksen yliluonnollinen parantaminen omakohtaisesti, on kohdattava monet vastukset ja nähtävä Jeesuksen puuttuminen asioihin ihmeellisella tavalla ...
Ylistyksen portaille on siis pitkä matka uskovalla... eikä se matka ole helppo. Vasta kun sydän on täynnä kiitollisuutta Jeesuksen tuomasta ihmeellisestä avusta, voi sydämen tilaan tulla asumaan ylistys ja valtava kiitollisuus.... vasta silloin voi astua ylistyksen portaille, jossa ylistys nousee sydämestä ja siitä kokemuksesta, Jeesuksen antamasta ihmeellisestä avusta... lukekaa, missä tilanteissa Israel pääsi sydämestä nousevaan ylistyksen tilaan - oppikaa siitä jotain.
Haluaako Jumala meiltä teeskenneltyä ylistystä ja kiitosta, ellei se nouse sydämestä? Enkö silloin ole valehtelija Jumalan edessä?
Kuka meistä voi tunnustaa, että sydämmemme on täynnä ylistystä Jeesukselle?
Minä olen tehnyt Jeesuksen kanssa matkaa yli 40 vuotta ja voin rehellisesti sanoa, että sydämeni ei ole täynnä ylistystä, vaan epäilyä, avun huutoa monien läheisteni puolesta, Jeesuksen ihmeiden odottamista - loputonta odottamista, kysymyksiä, miksi Jeesus et tule ja auta ja ilmesty, kyyneleiden kanssako ja monien pettymysteni kanssako minun sydän olisi ylistystä täynnä.. oma lapseni kohta täyttää 40 vuotta ja isänsä on kaikkeen syyllinen hänen elämässään ja hän fasessa kertoo avoimesti antaneensa itsensä saatanalle ... olen täynnä pelkoa tämän tähden, onko taivaan ovi jo mennyt kiinni, missä olet Jeesus ...
Ehkä ymmärrätte jotain tästä, että monien kipujen ja tuskien ja taistelujen kautta tie käy ylistyksen portaille .. minä en ole sinne vielä päässyt, vaikka hiljainen kiitos nouseekin siitä, että Jeesus on armossaan varjellut minut uskossa ja anteeksiannossa ja sisimmässäni on rauha, jota ei voi selittää niiden kipujen ja taistelujen keskellä koko ajan vaeltaessa ...
Onhan asia tietysti niinkin, että pelastuksesta voimme aina kiittää ja ylistää Jeesusta, mutta nouseeko meidän sydämestämme tuostakaan kiitos ja ylistys, onko tuo pelastuksen mittaamaton arvo tullut sydämen aarteeksemme täällä maailman taistelujen keskellä vaeltaessa ... onhan vaikea ajoittain käsittää tuota pelastuksen arvoa, kun maailman murhe tuo niin paljon synkkiä pilviä taipaleelle, että aurinkoa on vaikea nähdä ..
Israelilaiset ylistivät Herraa, kun Herra oli hukuttanut Egyptin sotajoukot, kun Israel lähti kohti luvattua maata..sitä ennen oli pitkä kärsimysmatka Egyptin orjuudessa.. 2 Moos 15:
Joos. 22:33
Ja ne olivat israelilaisille mieleen, ja israelilaiset ylistivät Jumalaa; eivätkä he enää ajatelleet lähteä sotaan heitä vastaan, hävittämään sitä maata, jossa ruubenilaiset ja gaadilaiset asuivat.
Luvattu maa oli jaettu ja vaarana oli, että syttyi sisällissota, koska oli tapahtunut sellaista, jota toiset heimot eivät ymmärtäneet, ennenkuin saivat selityksen.
Oli siis kuljettu pitkä retki erämään halki, kokien monet kärsimykset ja koettelmukset ja taistelut ja epätoivo ja epäusko ja päästy lopulta rauhaan luvatussa maassa, koko sukupolvi oli menetytty ja vasta uusi sukupolvi pääsi perille..
Ylistykseen.. siihen sydämen tilaan on pitkä matka ja se on ensin kuljettava ja koettava ja kaikki eivät pääse sydämen ylistyksen tilaan koskaan..
Tätä listaa voisi jatkaa.. aina on kuljettava monien vaikeuksien ja ahdistusten kautta, ennenkuin ylistys voi tulla sydämen tilaksi..
Millaisen vaikean matkan oli Daavid joutunut kulkemaan, ennen kuin hän ylisti Herraa kaikin voimin.
Ylistys siitä kokemuksesta, että Jumala on oikeasti pelastanut kuoleman vaaroista ja hädästä, voi vasta saada ylistyksen nousemaan sydämestä. Silloin se on todellista ja Jumalalle kelpaavaa.
Kuinka monelta ylistystä laulavalta Jumala tahtoisi kysyä: miksi ylistät minua, vaikka sydämesi on täynnä kaikkea muuta? En minä halua teeskentelyä, vaan aitoa sydämesi tilan esille tuomista! Pidätkö minua pilkkanasi, vai esitätkö jotain, kenelle, ketä sinä luulet pettäväsi?
Millaisen matkan Jeesusta seuraavat ihmiset olivat kulkeneet, ennen kuin he lauloivat Hoosiannaa Jeesukselle, heillä oli oikea kokemus Jeesuksen tuomasta avusta ja muutoksesta elämään. Vasta lähellä ristiä nousi ylistys Jeesukselle.
Nykyään yritetään saada uskomattomatkin ylistämään Jumalaa. Miksi? Eikö ensin pitäisi tuntea Hänet, ketä ylistetään? Psalmeissakin kehotetaan, että kaikki joissa Henki on, ylistäkää Herraa. Nykyään tulee ensin ylistys, sitten vasta evankeliumi -jos tulee.