Kun nämä parakkikoulut ovat tulleet jäädäkseen ja niiden kanssa vaan pitää elää vuosikausia, niin mitä voisimme tehdä viihtyvyyden parantamiseksi?
Osaavatko parakeissa koulutiensä aloittavat lapset edes kaivata parempaa, kun kerran parakeissakin opetus saadaan onnistumaan ja etenemään?
Mistä teidän lapset tai perhe on eniten harmissaan, kun kouluvuodet etenevät parakin sisällä?
Kun pahimmat epäkohdat tiedostetaan, ehkä niitä sitten voitaisiin kohentaa ja korjailla.
Osaavatko parakeissa koulutiensä aloittavat lapset edes kaivata parempaa, kun kerran parakeissakin opetus saadaan onnistumaan ja etenemään?
Mistä teidän lapset tai perhe on eniten harmissaan, kun kouluvuodet etenevät parakin sisällä?
Kun pahimmat epäkohdat tiedostetaan, ehkä niitä sitten voitaisiin kohentaa ja korjailla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Etelän isoissa kasvukeskuksissa nämä ns parakkikoulut on monissa uusissa kaupunginosissa "pysyviksi" ratkaisuiksi tarkoitettuja, koska kaupunginosan lapsimäärä voi parissakymmenessä vuodessa muuttua niin, että tilantarve vähenee voimakkaasti. Sanon tämän sen takia, että niistä löytyy mietittyjä ratkaisuja pilvin pimein, jos jossain meilläkin tulee tällainen 10-20 vuoden piikki oppilasmääriin.
Parempihuomen taitaa olla lasten hyvinvointia kiinnostuneempi siitä, ettei Alankoon tullutkaan jättikoulua.
Koska helevata kouluista on tullut viihdekeskuksia??
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005163074.html
Halpojakin parakkikoulut ovat. Vuokrien mahdollisesti noustessa ei mikään estä kuntia rakentamasta itse kouluparakkeja siinä kuin koulujakin on tehty.
Pitää vaan osata laatia tarjouspyynnöt sisältämään myös laatumääritelmät.
Näin vaalien jälkeen voisi vaihtaa virkamiehet, että vanhat kaavat uusiutuisivat.
Voi halvata, nytkö enää rakennettaisiin parakkeja kouluiksi ? Voi teitä lapualaisia lapsia. Eihän teitä pidetä enää ihmisinäkään. Alanko sanaa ei saa sanoa ääneen, kun se jo provosoidaan rienaamiseksi ja riitelyksi, siis ne hajakoulujen kannattajat, jotka tahallaan laittavat jatkuvasti kapuloita rattaisiin. Määrätty porukka pyrkii tukahduttamaan keskustelua, koska he tietävät suuren joukon lapualaisista haluavan nopeaa rakentamista siis Alankoa. Vaikka rakentamisen kanssa kiirehdittäisiin, niin viimeisin hajakoulu on valmiina aikaisintaan joskus kymmenen vuoden kuluttua. Uskaltaisiko sanoa, että nykyisten koululaisten lapset ehkä saavat parakin tai jopa uuden koulun jos hyvää tahtoa löytyisi.
Kouluasiat olisivat kunnossa, ensi syksynä ALANGOSSA avattaisiin koululaisille uudet tila ja kokonaisuus olis valmis koululaisten käyttöön. Liuhtari, Ritamäki ja mikä lisäisi kokonaisuuden arvoa, Hautasen koulun oppilaat olisivat saaneet heille kuuluvat toimitilat, joita heillä ei tällä hetkellä missään mimessä ole. Kaavailtu paikka yläasteen pihassa on lähtökohtaisesti, rakennuksen koko ja tarve, niin avustajien kuin opettajienkin kannalta jo alkujaan liian pieni. Onhan kyseessä erityiskoulu, jolla on erityskoulun tila tarpeet, 600 nelijömetriä tuntuis pieneltä.Kyseessä uusi rakennus joka pitäisi olla tulevaisuuta ja niitä tarpeita tyydyttävä jota ennusteet edellyttää. Kohtaako LAPUALAISIA LAPSIA uusi nelivuotiskausi lupauksia täynnä. Onhan vaalit käyty ja paljon katteettomia lupauksia tehty, alkaa juonittelun aika ja äänestäjien halveksinta.
Poliittiset pyrkyryydet ohittavat lasten edun. Hajautettua mallia puolustetaan parhaana ratkaisuna vaikka puolustajat tietävät aivan hyvin ettei ainakaan heidän omien lastensa aikana tule uutta koulua.
Parakit ovat liian kaukana tulevasta ostarista. Uusi koulu kannattaa tehdä ihan viereen. 😝
Kasvatiaskos taas aatelet ja kauppaat, eikös se pitempikin koulu-kauppamatka näiltä räyhääjiltä hurahda lentävillä matoilla ja välillä saisi uitella niitä kaarnalaivoja.
Minua lähinnä säälittää tuo lasten terveyden kustannuksella pelaaminen. Tunnen lähinnä myötähäpeää lapualisia kohtaan.
Pöntinen ei suostunu viemään Alangon koulun aikana kaavaa eteenpäin, koska oli valitus meneillään. Nyt kaavaa tehdään teollisuustonttina eikä valitus haittaa, vai onko faarit vetäny valituksen pois ja uutta kaavaa viedään valtuuston päätettäväksi salaa. Voi tuota epärehellisyyden määrää.
Siinähän meinattiin tehdä se helevetinmoinen pallonpompotushalli entisen kylkeen, siitä saattaa tuo koulujen ja kaavojen -silleen jättämenen, kun olisi niin hienoa hurrata pallonpompottajille.
On lapselle turvallisempi ja kotoisampi oppimisympäristö kuin jättikoulu, paras on tietenkin se oma turvallinen kyläkoulu.
Älkaa vanhemmat missään tapauksessa uskoko tähän jättikouluhankkeeseen, sen tilat ei ole rahvaan tavallisen työssäkäyvän käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin, oman kyläkoulun on!
Teidän jättikoululla pelottelu vie liian monelta lapselta terveyden. Eivätkä lapsenne ehdi saada pikkukoulua, ehkäpä lastenlapsenne ehtivät pikkukouluihin.
Lapsille ei voida taata tasa-arvoisia edellytyksiä harrastusvälineisiin välitunnilla tuomoisessa jättikoulussa, hiljaisimmat ja ujot joutuvat kärsimään kohtuuttomasti.
Sama koulupäivän jälkeisessä harrastustoiminnassa , köyhimpien lapsilla ei mahdollista päästä mukaan.
Tuollaisilla perusteluillako Alanko hylättiin. Jo oli kevyet perusteet. Ja se maksaa ja on jo maksanut kymmenien lasten terveyden. Ei pikkukoulu ole tae kiusaamattomuuteen tai mukaan pääsemiseen. Kotikasvatuksesta se on kiinni. Jos ei lasta opeteta huomioimaan muita, ei siihen pikkukoulu apua tuo.
Se on poliittista propagandaa ettei pienissä kouluissa ole kiusaajia. Kiusaaminen ei riipu koulun koosta. Kiusaaja kiusaa missä vain, jos se annetaan tapahtua. Kasvatuksesta se on kiinni, vanhempien arvomaailmasta.
Jättikouluissa, kuten siinä Alangon haihattelussa, kiusaaminen on pysyvä ongelma. Sitä ei ole onnistuttu tyydyttävällä tavalla ratkaisemaan tai ehkäisemään.
Paras vaihtoehto on pitäytyä pienissä kouluyksiköissä, tällöin opettajilla riittää paremmin aikaa oppilaiden parhaaksi ja myös ongelmatilanteiden huomaamiseen ja niihin puuttumiseen. Isoissa kouluissa kiusaamista katsotaan läpi sormien.
Isot koulut luovat ja tuovat turvattomuutta sekä levottomuutta.
Jättikoulu tai ei, jossain tilastoissahan jokunen vuosi sitten oli, että Lapualla esiintyi prosentuaalisesti maakunnan eniten koulukiusaamista. Taisi olla melkein Suomen kärkeä. Tuskin tämä koulujen koosta johtuu, vaan on ihan sisäänrakennettu toimintamalli Lapualla, kiusaa tai tule kiusatuksi. Lapua oli selkeä ykkönen, Kauhava kakkonen, muualla maakunnassa kiusaamista oli paljon vähemmän, Seinäjokikin oli vasta jossain listan puolessa välissä. Miksi kiusaamis ilmiö keskittyy EP:llä eniten juuri Lapualle sekä Kauhavalle? Seinäjoella ja sen eteläpuolella kiusaamista ei esiinny läheskään Lapuan veroisesti, ja se on myös kesympää. Lapuallahan on kiusaamisessa ollut perinteisesti ihan tappamisen meininki.
Kasvatuksen vinoutumaa se on. Eniten Lapualla aikuisetkin kiusaavat. Virkamiehiä ajetaan viroista ja vihapuheet rehottaa. Ei sellaiset vanhemmat kasvata tasapainoisia lapsia.