Perustelu: - Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän
Kumous: – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
Kumous: – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Niinpä. Ei kukaan kielivapauden kannattaja ole vähentämässä kielten opiskelua ja niiden tuntijakoa! Vaikka tuotakin valhetta svekot tietysti ovat levittäneet...
Suomi vapaaksi sosialismista ja pakkoruotsista.
Älä äänestä demaria.
Suomalainen kielipaletti voi monipuolistua ainoastaan sillä, että vaaditaan oppilaita kiinnostumaan vieraista kielistä - sosiaalisen median sijaan!
Viimeisen 10 vuoden aikana lyhyiden kielten kirjoittajien ja lukijoiden ovat määrät romahtaneet - pakkoruotsia meillä on luettu 50 vuotta!
Luulisi "kieliaktiivienkin" jo hiffaavan vähitellen, missä se todellinen ongelma pesii.
Kyllä kielten opiskelu on vähentynyt aina pakkoruorsin tultua kouluihin. Suurin syy on juuri ruotsin kielen pakollisuus. Se vie puhtia pois muista kielistä kuin siitä ja englannista.
Toiseksi suurimmat pudotukset kielten opiskelussa on tullut porvarihallitusten aikana, jolloin leikattiin muutenkin koulutuksesta. Tämä johti siihen, että kielikursseja ei ole ollut varaa järjestää pienille ryhmille. Suuret ryhmät taas eivät toteudu, koska ruotsi on pakollista, eikä keskiverto-oppilas jaksa lukea montaa kieltä kerralla. Etenkin kun koko ajan tulee uutta ja tärkeää tietoa jokaisella oppimisen sektorilla. Tämä aiheuttaa muutenkin runsaudenpulaa kouluihin.
Kyllä kielten opiskelu on vähentynyt aina pakkoruorsin tultua kouluihin. Suurin syy on juuri ruotsin kielen pakollisuus. Se vie puhtia pois muista kielistä kuin siitä ja englannista.
Toiseksi suurimmat pudotukset kielten opiskelussa on tullut porvarihallitusten aikana, jolloin leikattiin muutenkin koulutuksesta. Tämä johti siihen, että kielikursseja ei ole ollut varaa järjestää pienille ryhmille. Suuret ryhmät taas eivät toteudu, koska ruotsi on pakollista, eikä keskiverto-oppilas jaksa lukea montaa kieltä kerralla. Etenkin kun koko ajan tulee uutta ja tärkeää tietoa jokaisella oppimisen sektorilla. Tämä aiheuttaa muutenkin runsaudenpulaa kouluihin.
"Kyllä kielten opiskelu on vähentynyt aina pakkoruorsin tultua kouluihin. "
Kunpa oppisitte laittamaan edes linkkejä väitteistänne. (Tämäkin on niin puppua kuin olla voi. Ruotsi on ollut kohta 50 vuotta pakkokielenä, ja vasta viimeisenä 10 vuotena on ollut ongelmia kieltenopetuksen suhteen - asialla ei ole mitään tekemistä ruotsin kielen kanssa)
Jo 1985 lukiossa vapautettiin lyhyen kielen opiskelusta ne, joilla oli laaja matematiikka. Tämä näkyi pian: yo-kirjoituksissa lyhyen kielen kokeeseen osallistuneiden määrä romahti.
Hiljalleen määrä palautui, mutta 1993 lyhyen kielen pakollisuus poistui kaikilta lukiolaisilta. Seurasi uusi pudotus.
Vuonna 1984 lyhyen kielen kirjoitti lähes 18 000 lukiolaista. Vuonna 2010 määrä oli alle 3 000.
Ylioppilaiden ei ole enää pakko kirjoittaa ruotsiakaan. Tämä ei ole lisännyt osallistumista muiden kielten kokeisiin.
Peruskoulussa alettiin 1994 tarjota vapaaehtoista A2-kieltä. Into opiskeluun kasvoi, ja 1997 yli 40 prosenttia lapsista opiskeli jo alakoulussa kahta vierasta kieltä, useimmiten englantia ja saksaa.
Moni kuitenkin keskeytti vapaaehtoisen kielen. Samalla uusien kielten aloittaminen yläkoulussa väheni. Kouluilta poistui velvollisuus tarjota yläkoulussa lisäkieliä. Valinnaisaineiden tuntimäärä väheni, mikä kavensi myös vieraiden kielten tilaa lukujärjestyksessä.
Vuoteen 1998 saakka yli 30 000 asukkaan kuntien oli tarjottava pitkänä kielenä viittä eri kieltä, englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja toista kotimaista. Kutakin oli oltava ainakin yhdessä koulussa.
Kun velvoite poistui, moni suurikin kunta alkoi tarjota ensimmäisenä kielenä pelkkää englantia.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kielitaitoinen-kansa-se-ei-ole-kohta-enaa-totta/
”Yhä+useampi+suomalainen+osaa+peruskoulun+käytyään+vain+kahta+kieltä:+englantia+ja+ruotsia.+[Kuten+tästä+tilastosta+hyvin+näkyy:+vuonna+2012+peruskoulussa+vuosiluokilla+7-9+opiskeli+99,4+%+englantia,+92,2+%+ruotsia,+10,5+%+saksaa,+5,9+%+ranskaa,+1,9+%+venäjää,+1,7+%+espanjaa]+Suurin+osa+on+lukenut+englantia+kolmannelta+luokalta+alkaen+ja+ruotsia+seitsemänneltä+lähtien.”+https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kielitaitoinen-kansa-se-ei-ole-kohta-enaa-totta/
"Aina on syynä pakkoruotsi, koska vain sen laki sallii kieliparin toiseksi kieleksi. Se on pahin kieltenopetuksemme ongelma."
Kieltenopetuksemme ja -opiskelumme pahin ongelma on tällä hetkellä se, että kieliä ei haluta opiskella riittävästi.
90-luvulla meillä ei ollu tätä ongelmaa - tosiasia jonka sujuvasti kiellät edelleen. Et tästä johtuen myöskään voi ratkaista kieliongelmaamme, koska et näe ongelman syitä realistisesti.
Onneksi kielten ammattilaiset tiedostavat nämä ongelmat parhaiten - ovat tiedostaneet jo pitempään - ja tekevät nytkin töitä sen eteen, että saisimme kielistä kiinnostuneita oppilaita myös tulevaisuudessa.
"Onneksi kielten ammattilaiset tiedostavat nämä ongelmat parhaiten - ovat tiedostaneet jo pitempään - ja tekevät nytkin töitä sen eteen, että saisimme kielistä kiinnostuneita oppilaita myös tulevaisuudessa. "
Kielten ammattilaiset ovat kuitenkin niitä, jotka näissä kieliopintojen lisäämisissä ajavat kuitenkin myös omaa etuaan, kun tiedetään mikä on työttömyysaste humanisteilla.
Eli tietenkin kieltenopettajien mukaan pitäisi vain opiskella kieliä, muulla ei niin väliä olisikaan, ainakin kieltenopettajat hyötyisivät työpaikkojen myötä. Kieltenopettajien ja näitä kouluttavien instituutioiden mielipide ei siis ole kovin objektiivinen, sillä he olisivat suoraan tai välillisestiä hyötyjinä näistä pakkokielten opintojen lisäämisestä.
Monilla muillakin aloilla on työttömyyttä, ja joskus pakkoruotsia puoltavana argumenttina käytetty ruotsinopettajien kasvava työttömyys kielivapauden jälkeen on nollan arvoinen, sillä on normaalia, että jos töitä ei omalta alalta löydy, uudelleen kouluttaudutaan sellaiselle alalle josta niitä löytyy.
"Kieltenopetuksemme ja -opiskelumme pahin ongelma on tällä hetkellä se, että kieliä ei haluta opiskella riittävästi."
Kieliä opiskellaan vapaaehtoisesti, jos niille nähdään tarve. Jos henkilö näkee, että englanti riittää, se on hänen ratkaisunsa, ja se asia ei kuulu sen enempää valtiolle tai kieltenopettajille, tai näitä kouluttaville yliopistoille.
"ja tekevät nytkin töitä sen eteen, että saisimme kielistä kiinnostuneita oppilaita myös tulevaisuudessa. "
Se on tietenkin hyvä asia, kunhan tähän kielten kiinnostavuuden lisäämiseen ei liity pakkoa, tai sellaista kielten opintojen aikaistamisen kautta tapahtuvaa ujuttamista, josta ollaan noissa kielten opiskelua kannattavissa piireissä kovin kiinnostuneita.
"Kieliä opiskellaan vapaaehtoisesti, jos niille nähdään tarve. Jos henkilö näkee, että englanti riittää"
Koululaiset ovat lapsia ja heidän tehtävänsä ei ole päättää, mikä riittää, mikä ei. On monia kouluaineita, joita yksikään koululainen ei opiskelisi, ellei olisi pakko.
Kieliä opiskellaan monipuolisesti Suomen koulussa - ei koululaisia miellyttäämän - vaan Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Nyt on huolena se, saammeko tulevaisuudessa riittävästi muiden kielten kuin englannin osaajia - englannin osaajia meillä jo on riittävästi (esim. tällaisia asioita pohtivat aikuiset/ammattilaiset, eivät lapset - luojan kiitos!)
"Kumous: – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi."
En näe tätä asiaa näin, vaikka sinänsä on tietenkin hyvä, että kielivapauden myötä muiden kielten vapaaehtoinen opiskelu lisääntyy, kun työtaakka pienenee pakollisen ruotsin loppumisen kautta.
Mutta minä kyllä näen ongelmana sen, että pakkoruotsista luovutaan vain sen takia, että sen sijasta otetaan jokin toinen kieli, ja se ei ole todellista vapautta, vaan ainoastaan pakon lieventämistä.
Oikeaa kielivapautta on, että äidinkielen ja englannin lisäksi jokainen saa vapaasti valita mitä opiskelee pakkoruotsin tilalla. Ei se että aletaan asettamaan sen tilalle uusia pakkokieliopintoja. Siis, jos joku haluaa lukea vaikka 6 vierasta kieltä se hänelle suotakoon, yhtä lailla sekin pitää suoda tasa-arvoisena valintana, että jos joku ei halua lukea englannin lisäksi muuta vierasta kieltä, vaan opiskelee sen sijasta jotain muuta ainetta.
Tämä kumous ei ollut mielestäni oikein onnistunut, sillä kielivapauden tarkoitus pakkoruotsin lopettamisen kautta on lisätä valinnaisuutta kokonaisuudessaan, eikä vain siten että voi valita kielen jota lukee ruotsin sijasta.
Jos edes vähän ajattelee tajuatte kyllä miksi teidän pitää opiskella ruotsia, joten lopeta tämä hulluus kiitos. Jokainen yritys lopettaa "pakko"ruotsi mallista ei ole muuta kuin veroahojen tuhlausta. Mitä jos tekisitte jotain järkevää? Esimerkiksi ympäristö ongelmat ja talvivaara ovat vielä tärkeämpi jutut kun teidän asennevammainen keskustelu aamusta iltaan palstalla ja muuaallla. Hanki elämä ja ryhdy esimerkiksi hippiksi! Peace.
Jos edes vähän osaisi ajatella muulla tavalla kuin on saanut aivopesuperintönä svekokulttuurista, voisi nähdä koko Suomen edun palkästään oman navan tuijottelun sijasta.
Kielten_oppiminen 18.2.2017 14:02: "Kieltenopetuksemme ja -opiskelumme pahin ongelma on tällä hetkellä se, että kieliä ei haluta opiskella riittävästi."
Kolmea vierasta kieltä ei haluta opiskella. Miksi pitäisi haluta, kun laki aina vaatii pakkoruotsin kolmanneksi kieleksi. Kaksi kieltä riittää useimmille seulomattomassa ikäluokassa. Se on tosiasia, mikä pitää hväksyä.
"Seulomaton ikäluokka" on ollut olemassa KOKO peruskoulun ajan. Ennen haluttiin oppia vieraita kieliä useita, nyt ei. Tämä on se ongelma. Ongelma, joka on esiintynyt n. 10 vuoden ajan.
Yritä sinäkin hyväksyä faktat. Kyllä meidän koululaisilta voi ja pitääkin vaatia asioita, muuten menee lepsuiluksi.
Varmaan opetetaan myös pakkomatematiikkaa, pakkkoenglantia, pakkomaantiedettä jne.
Itse en muista että olisi ollut sellaista ainetta kuin pakkoruotsi.
Asenne kuntoon jurnuttajat!
Jos ei nähdä mitään järkeä opettaa pakolla kaikille jotain marginaalikieltä, jota ei tarvitse koskaan elämässään, niin sitä voi kutsua pakkokieleksi.
Kysymys on juuri järkevästä asenteesta, ei lammasmaisesta kaiken hyväksynnästä.
En ole tarvinnut maitokaupassa pakkomatemattikalla oppimaani differentiaali ja integraalilaskentaa. Matematiikka oli mulle aivan turha aine!
Paljonko maksat maitolitrasta? Ottaako kauppias kympin vai satasen kun et osaa edes numeroita?
Matematiikkaa tarvitaan aina. Sitä sinäkään et voi kumota.
Matematiikkaa tarvitaan aina, mutta tarvitaanko pakkomatematiikkaa?
Jos eduskunta on hyväksynyt pakkomatematiikan, niin silloinhan jokaisen täytyy se hyväksyä. Ei vaineskaan.
Voit aivan hyvin alkaa ajamaan lakialoitetta pakkomatematiikan poistosta esim. taidelyseosta ja taidekorkeakoulusta. Ei kukaan kiellä sitä, vaikka olette kieltämässä pakkoruotsin poiston ajamista tällä palstalla.
Ja kuten itse vastasit, niin peruskoulussa on pakkomatematiikka aiheesta, mutta pakkoruotsia ei kukaan osaa perustella sitovasti.
Lepsuilu_Pois 20.2.2017 17:19: " "Seulomaton ikäluokka" on ollut olemassa KOKO peruskoulun ajan."
Tuotokseksi on saatu englanti ja heikosti opittu ruotsi. Huono juttu. Kaikki muut kielet on uhrattu pakkoruotsin alttarille.
Poliitikoilta ja päättäjilta itseltään pitää vaatia sen tajuamista, että yksilötasolla monien kielten (kolmen. neljän, viiden...) riittävä osaaminen ei onnistu kuin harvoille, mutta kieltenopiskelu työnjaon kautta tuottaa maalle monipuolisen kielivarannon. Sitä juuri tarvitaa.
Saman kieliparin opiskelu ala-asteella, yläasteella ja lukiossa tuottaa hyvän perustan kahden kielen kunnolliselle osaamiselle. Kieliparien opiskelu on realistinen tavoite: englanti ja ranska; ranska ja saksa; ruotsi ja saksa; saksa ja venäjä; englanti ja kiina; viro ja espanja. Enemmistö tietenkin nykymaailmassa valitsee kieliparin ensimmäiseksi jäseneksi englannin. Mutta pakkoruotsin poistuttua ensimmäiseksi kielekseen on helpompi valita vaikka ranska, jos se vain on tarjolla.
"Tuotokseksi on saatu englanti ja heikosti opittu ruotsi."
Kuvaat vain tämänhetkistä tilannetta. Pakkoruotsia meillä on ollut lähes 50 vuotta, ja näitä ongelmia n. 10 vuotta.
"Kuvaat vain tämänhetkistä tilannetta. Pakkoruotsia meillä on ollut lähes 50 vuotta, ja näitä ongelmia n. 10 vuotta."
Sen 50 vuoden aikana ei opittu kolmea vierasta kieltä kunnolla, kun ei opittu pakkoruotsiakaan. Kirjoitinkin jo, että saman kieliparin opiskelu ala-asteella, yläasteella ja lukiossa tuottaa hyvän perustan kahden kielen kunnolliselle osaamiselle ja lisään nyt: Suomen kielivaranto monipuolistuisi siitä. Erikseen ovat tietenkin ne harvat, jotka keskittyvät kieliin ja opiskelevat kolmea, neljää, viittä... kieltä.
Aika monet oman sukupolveni nuoret oppivat useita kieliä. Tästä ei ole aikaakaan kun sellainen 20-30 vuotta. Muistan kun asuin nuorena ulkomailla, ja hämmästyin monien muiden eurooppalaisten erittäin heikosta kielitaidosta, monilla se oli olematonta. Hekin olivat lukeneet kyllä koulussa kieliä, useita. Totesin, että meillä on Suomessa asiat hienosti: saamme opiskella useita kieliä, opetus on hyvää ja voimme hyödyntää kieliä maailmalla.
Sinun ei ehkä kannattaisi jatkuvasti mustamaalata Suomen kielten opiskelun tilaa kautta historian, vaan keskittyä ihan näihin nykyisiin ongelmiin, kuten heikkoon motivaatioon, sosiaalisen median ylivaltaan, englannin ylivaltaan ja ihan puhtaaseen laiskuuteenkin - ei oikein jaksettaisi lukea kieliä. Ne kun vaativat aika ja vaivaa. Kun näitä ongelmia aletaan ratkoa, niin edistystä tapahtuu varmasti - oli meillä pakkoruotsi tai ei.
"- - ei oikein jaksettaisi lukea kieliä. Ne kun vaativat aika ja vaivaa."
Niin vaativat, se on tosiasia. Maa kuitenkin tarvitsee monipuolista kielitaitoa. Sitä ei saavuteta yksilötasolla, sillä riittävän moni (tätyy toistaa: riittävän moni) ei voi opiskella kolmea, neljää, viittä ... kieltä. Sen varaan ei ole viisasta laske. Poliitikkojen ja päättäjien pitää se vähitellen tajuta.
Kieltenopiskelu työnjakona tuottaa maalle monipuolisen kielivarannon. Sitä juuri tarvitaa. Saman kieliparin opiskelu (saksa ja ranska; englanti ja venäjä; ruotsi ja englanti; englanti ja espanja; kiina ja englanti jne.) ala-asteella, yläasteella ja lukiossa tuottaa hyvän perustan kahden kielen kunnolliselle osaamiselle.
Näistä asioista olen pitkälle samaa mieltä. Mutta kaiken tämän toteuttaminen vaatii päättäjiltä - ja kaikilta asianosaisilta -kieltenopetuksen näkemistä kokonaisuutena (- ei pelkkänä yhden kielen poistona), jossa mietitään vaihe vaiheelta, miten kieltenopetusta voidaan kehittää toivottuun suuntaan. Pitäisi esim. tarjota enemmän mahdollisuuksia valita eri kieliä jo koulun alkutaipaleella, ja ohjata oppilaita määrätietoisemmin valitsemaan kieliä heille sopivassa järjestyksessä. Pitäisi miettiä tarkemmin myös, millä keinoilla saadaan eri tyyppiset oppijat innostumaan kielistä. Enemmän eriyttämistä pitäisi siis olla myös.
Vuosi pakkoruotsin päättymisestä kertaakaan en ole puhunut ruotsia.
Aikaan kuulu matka Ruotsiin. Pakottaa ette enää voi.
Elämme sentään PK-seudulla. Mistä Kuopiossa löytyy ruotsin kielisiä?