Patmosradiosss Esa H saarnasi ja kertoi 6v pojastaan joka profetoi ja on JumLan ihme. Jo 5 kk vanhana vauva puhui kielillä! Mistä sen tietää vauvahan jokeltelee. Damainen vauva oli Edan mukaan sanonut Abba 7kk vanhana.
Odotan kaksosia. Miten saisin ne kielillä puhuin?
Odotan kaksosia. Miten saisin ne kielillä puhuin?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lue heille Jeesuksen jäähyväispuhe Joh 13-16 luvut sekä Mark 16:14-20 ja Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttolaisille luvut 12-14 ja myös Apt 1-2 luvut joka päivä niin kauan että vauvat osaavat ne ulkoa. Ehkä he jossakin vaiheessa alkavat puhua kielillä.
Mutta siinä on suuri riski että sinä itse alat puhua kielillä paljon aikaisemmin. Mutta sehän on positiivista koska vauvat näkevät ja kuulevat että sana toimii ja niin saavat uskoa siihen että hekin voivat saada kielillä puhumisen armolahjan.
Sehän on muutenkin ihmelapsi. Saa varmaan Patmokselta heti töitä.
Ei kerkiä, Jeesus tulee!?
Soita kaksosille raamatullisia saarnoja puhekaseteilla niin ne juurtuvat sanaan pienestä lähtien. Nykyään onneksi on oivallettu että usko on elämäntapa, ei mitään haihattelua ja hymistelyä. Opeta myös heille jyrkkä ero maailmallisiin ihmisiin, jotka kadotukseen joutuvat.
Vauvoille tosiaan kannattaa puhua ja lukea Jumalan Sanaa, Jumalan lupauksia. "Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä."
Kuka tai ketkä tuon Elisabethin täyttivät?
Haaskasti on ilmoitus ymmärretty.
39. Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin
40. ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.
41. Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.
Sanojen sisällönkö vauva ymmärtää? Äänensävyt kylläkin. Niin, lapsen hypähdykseen vaikutti juuri Elisabetin reagointi Marian tervehdyksestä. Vauva reagoi äidin tunteisiin, joka tänä aikana on jo todistettu asia.
Vaikka luterilaisuus opettaa vauvan ymmärtävän sanojen sisältöön ja siten omaavan uskon, niin jotain tolkkua tulisi olla totuuden näkemisessä.
Käyppä kertomassa tarinasi esim. neuvolan henkilökunnalle / lääkärille, miten tärkeää on Raamatun lukeminen 1kk ikäiselle ihmiselle.
Noin yleensäkin vauvalle lukeminen on tärkeää. Pitäisikö vauvalle sitten lukea lespo-muumikirjaa?
Vauvalle, joka ei ymmärrä sanan sisällön merkitystä on yks hailee mitä vauvalle lukee tai on lukematta. Vauvalle on tärkeää mitä aistien kautta imuroi ympäristöstään. Erityisen tärkeää vauvalle on nähdä äidin katseessa iloisutta / tyytyväisyyttä ja kuulla äidin miellyttävää ääntä / äänensävyjä.
Esim. vauvalle voi sanoa ; "Oletpa hirveä kakkarusina" : Kun tuon sanoo hellyttävällä äänensävyllä, niin vauva kokee sen positiivisena tekijänä.
Muuten, jos pohditaan ihmisen kehitystä, niin vauvavaihe / alle vuoden iässä koettu kehitys on erittäin merkityksellinen asia myöhempää kehitystä huomioiden. Kun vauvalla on vielä kehittymätön ymmärryskyky / taso, niin vauvana koettu huolenpito antaa erittäin hyvän alustan kehityksen ohjaajana. Jos vauvasta ei välitetä ja vauva joutuu itkemään turvattomuuden tunnetaan tuoden ympäristölle tietoiseksi, niin jos tuohon ei ympäristö vastaa, niin vauvaan / ihmiseen on juurtunut jo alemmuuden tunteen siemen ja sen kehitys.
Muuten vauvakin oppii . Kun vauva herää uniltaan ja antaa ensimmäisen äännähdyksen. Kun tähän äännähdykseen vanhempi vastaa: " Odota, kohta tullaan". Vauva tiedostaa sen olevan hänelle kohdistetun ja vauva pitää tauon äännähdyksessään. Jos vieläkään ei vanhempi tule vauvan luo, niin vauva antaa jo voimakkaamman äännähdyksen. Kun vielä tähän vastataan; " Odota, kohta tullaan". Niin edelleen vauva pitää tauon,- mutta muuttuu jo kärsimättömäksi ja pian tämän jälkeen alkaa itkemisen. Vauvaa voi siis ohjata omaamaan seurustelun alkeita, vaikka ei ymmärrä vielä sanojen merkitystä.
Tärkein alue vauvan kehityksessä on juuri saada vastaus tuntemuksiinsa ja siksi on tärkeää tunnistaa vauvan itkuisuutta.
Vauvan kehityksen jatkuessa ja tullen jo sanojen muodostamisen ikään / vaiheeseen tai hitusen myöhenmpään, niin tässä vaiheessa tulee merkitykselliseksi mitä kirjallisuutta lapselle luetaan.
KOSKAAN lapselle ei tule opettaa uskonnollisuutta. Helvettioppia tms. Lapselle tulisi tiedostaa mitä Jeesus todellisesti opetti JUMALAN huolenpidosta. No, sama opetus tietysti käy kaikille ihmisille.
markku.lievonen, luuletko olevasi joku vauva-asiantuntija? Kirjoittelet satuja!
RealSanalta menevät käsitteet vauva ja lapsi sekaisin. Vauvat aistivat vain ilmapiiriä ja ymmärtäisivät tarinoista ainoastaan äänensävyn. Vauvoille puhuminen on kuitenkin tärkeää, koska se on kontaktin ottamista ja luo pohjaa kielelliselle kehitykselle.
Lapsen aivot ovat syntyessä kehittymättömät. Lapsi ymmärtää oman erillisyytensäkin vasta 2-3 vuoden iässä. Hyvän ja pahan eron lapsi ymmärtää vasta noin 4-5 vuotiaana. Siinä vaiheessa voi alkaa kertomaan yksinkertaisia tarinoita. Lapsen muisti ja keskittymiskyky rajoittavat kuitenkin käsitteiden ymmärtämistä.
Perehtykää lapsen kehityksen perusteisiin, niin tiedätte mikä on milläkin ikäkaudella mahdollista. Jotkut vanhemmat odottavat edelleenkin lapsilta asioita, jotka eivät ole heidän aivojensa kehitystason mukaan edes mahdollisia. Aivothan kehittyvät parikymppiseksi asti.
Epäilemättä vanhempien mielestä on söpöä, jos lapsi alkaa matkimaan heidän hengellisiä maneereitaan. Jotkut ovat uskoneet lastensa olevan peräti lapsisaarnaajia. Lasten puheet ovat kuitenkin lähinnä saarnaajilta tuttujen fraasien toistelua. Lapsen nostaminen asemaan, joka ei vastaa hänen kehitystasoaan, on lapsuuden varastamista.
PH on tietenkin lapsen tasolla läsnä myös Jeesuksen vastaanottaneen lapsen elämässä. Lapsista puhuessa on vaikea sanoa, milloin kyse on lapsen omasta ratkaisusta ja milloin uskovaisten vanhempien miellyttämisestä. Monien uskovaisten perheiden nuorten on kokeiltava toisenlaista elämää, ennenkuin oma vakaumus muodostuu. Jumalalla on vain lapsia, ei lapsenlapsia.
Ihan omia havaintoja 9 lapsen isänä. No, jokainen neuvolanväkikin tietää vauvan kehityksen alkeet.
>>> Lapsista puhuessa on vaikea sanoa, milloin kyse on lapsen omasta ratkaisusta ja milloin uskovaisten vanhempien miellyttämisestä. Monien uskovaisten perheiden nuorten on kokeiltava toisenlaista elämää, ennenkuin oma vakaumus muodostuu. Jumalalla on vain lapsia, ei lapsenlapsia. <<<
Viisaasti pohdittu. Juuri menneellä viikolla oli aiheesta puhetta. Moni vanhempi kuvittelee tekevänsä lapselleen hyvää kun yli suojelee lasta. Siis kieltää lapseltaan mahdollisimman paljon kielteisiä asioita. Uskonnolllisessa kodissa, jopa ohjataan puolueen jäsenyyteen kasteen ottamisineen.
Niin, pakka on koossa siihen asti kun lapsi on vanhempiensa hallinnassa. Siis vanhempien tahtotila ohjaa lapsen käyttäytymistä.
Kun lapsi aikuistuu ja muuttaa pois kotoaan ja on siipien kantamisen kokeulun aika, niin monasti siivet ei kanna ja ihminen mätkähtää maahan. Ongelmoituen ,- jopa mielenalueeltaan puhumatakaan elän tavoiltaan. Juuri epävarmuus aktivoi kielteisyyttä. Todellisesta avuttomuudesta ja vanhempiinsa riippuvuudesta on kysymys. Itsenäistymine on surkastuneessa tasossa. Monasti vanhempien kuolema näkyy erittäin voimakkaasti näissä ihmisissä. Niin, vaikka vanhemmat eläisivät vuodeosastolla, mutta side on silti olemassa.
Tavallaan lapsen kasvatus on harhaan johtava käsite. Parempi ilmaisu olisi ,- lapsen ohjaus. Siis lapsen tahtotilaa ohjaten,- mutta ei nujertaen sitä.
Uskovat uskovat kun järki ei tuo ymmärrystä
Mutta, uskonnollisuus mysteereineen ja omaan mielikuvutusmaailmaan vaipuminen on kokonaan eri asia kuin usko JUMALAN ilmoituksiin. Todellisuus siis huomioiden.
Vauvoihin liittyvä tarinointi lie saanut alkusysäyksen vauvakasteesta ja siihen liittyvästä opista.
Koko Raamatunb ilmoitukset on kohdennettu täydessä ymmärryksessä olevalle ihmiselle. Siis ihminen, joka ymmärtää sanan sisällön.
Jumalaton väittää raamatunvastaisesti että aikuisilla on täydellinen ymmärrys, ymmärtääkseen Jumalan sanan sisällön. Mies on tyhmä joka ei ainakaan puhu Pyhän Hengen aikaansaamalla ymmärryksellä.
tarkoitin tämän jakeen viisautta;
20. Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
Missä kohtaa kommentissa sanottiin, että aikuisilla on aina täydellinen ymmärrys? Ei missään. Keskustelussahan puhutaan siitä, että lasten ymmärrys ei voi olla monestakaan syystä samalla tasolla kuin aikuisten.
Minullakin oli lapsena usko, joka perustui vanhempien ja ympäristön tulkintaan. Ympäristön oppien omaksuminen ei kuitenkaan riittänyt vakaumuksen perustaksi. Kestävä pohja uskolle syntyi vasta, kun ymmärsin aikuisena Raamatun totuudet omakohtaisesti.
Se poika on ihmeellinen Herran sanoman viestittäjä., mutta kyllähän jokeltelevan vauvan suusta tulee jos vaikka mitä ja tuollaiset yhden parin parin sanan äännähdykset ovat normaaleja. Kun vanhemmat ovat virittyneet erottamaan kuulemaan silmäteränsä suusta ihmettä, niin sitähän kuulee.
Jos on kysymys vain yhdestä abba-sanasta, niin en nyt lähtisi tätä hengellistämään. Itsellä ei ole lapsia, mutta kyllä vauvojen jokellusta olen kuullut: tättää, oppö, abbaa, köötä, ym. sieltä voi tulla.
Vauvoille ja pienille lapsille ei kannata mitään helvettisaarnoja ja pelottelujuttuja paasata. Pitää opettaa turvallisesta Jumalasta ja suojelusenkeleistä. Asia tuli selville Perjantai-ohjelmassa Ylellä.
Pitääkö lapselle siis valehdella? Oikeastihan Jumala on käskenyt surmata lapsia ja naisia säälimättä. Onpa käskenyt tuhota kokonaisia kansojakin ja kaupungeja.