Synnistä on tehtävä parannus. Jos parannusta ei halua tehdä, on turha vinkua ateistiseen mielialaan mukaan. Ateismissa on sisällä rakkaudettomuus - riisto - ja huono elämäntapa - kun ja koska siinä ei haasteta itseä eikä ystävää parenpaan elämänlaatuun ja maailma makaa siten, miten se makaa.
Ainainen vinkuminen palstalla vain kertoo ihmisen omasta sisäisestä ongelmasta.
Ainainen vinkuminen palstalla vain kertoo ihmisen omasta sisäisestä ongelmasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinulla on varmaankin sisäistä ongelmaa nimimerkin takana.
t. jarinhotelli
Ai, -ei Sinulla ole edes nimimerkkiä. -Sillä tavalla sisäisesti ongelmaisia on tuiki tuttujuen ihmisten joukossa ollut.
t. jarinhotelli
Joku kummallinen sisäinen ongelma kirjoitella lyhyitä perustelemattomia repliikkejä kuukaudesta toiseen.
t. jarinhotelli
Ateismilla ei ole mitään tekemistä rakkaudettomuuden tai huonon elämäntavan kanssa.
Minua pelottaa sellainen asenne, että rakkaudellisuus ja hyvä elämäntapa ovat riippuvaisia jostain Jumalan kuvittelemisesta. Koko moraali on hyvin ohuen rihman varassa ja jos se jossain pikku tuulenpuuskassa katkeaa, alkaa heti itsekäs rietastelu.
Kysytään vaarilta.
Ensin - luulisin, että kohdaltasi olet viestien perusteella ajatteleva, jolla on varaa tunnustaa oikea - oikeaksi ja vasen - vasemmaksi.
Ateismi - tietenkin kenttä on laaja-alainen. Ateismissa on hyviä ihmisiä, mutta uskon sen hyvyyden syyksi sisäisen kuulevan omantunnon elämään. Eikös vain.
Siis sisäämme on pantu valintaan sitä, mikä valitsee oikein.
Uskovaisuus - ja supistan sen Sanaan kuuliainen uskovaisuus. Siten sitten puhutaan uskosta Jumalaan.
Jumalan lain päämäärä on rakkaus. Kun se synnyttää tekoja - Hengessä, ihminen tekee rakkauden teot.
Mutta, jos uskovaisuudessa irrottaudutaan tuosta kuulaisuudesta - ollaankin siten kieltämässä se Jumalan laki - eikö silloin juuri olla ateismissa.
Uskovaisuus on irrottautunut omalle tielle lähteneeseen matkantekoon.
Ja kun matkaatekevä tuon olemisen saavuttaa - ollaan maailmassa ja sitä pahaa - eli rakkaudettomuutta tekemässä omassa sydämessään.
Voihan se uskovaisuuden manttelia kantanut mennä jo niin pitkälle kieltäymyksessään, että on pahempi ihminen, kuin se hyvä omaatuntoa kuunteleva ateisti. Siis heittänyt peittävän manttelinsa ja on alaston, kuin Adam paratiisissa.
Mutta kuitenkin voidaan nähdä, että molemmilla ateisti ja omille teille lähtenyt luopio-uskova on päämääränä vain minuuden mitan täyttävillä käsitteillä eläminen.
-- --- ----
Siis, ateismi on hengeltään ja elämänalueeltaan tällaisen inhimillisen rakkaudettomuuden - lähteellä pääsisältöisesti.
-- --- ----
Kun ystäväni "vanhaparta" Kansanlähetyksestä - hän elämäntavastaan sanoo, ettei hän katsele väkivaltaelokuvia jne. koska siinä on veritekoja.
Hän ei ota osaa veritekoihin.
Eikö vertauskuvallisesti - juuri sen tulva televisiossamme kerro ateistisen maailman elämäntyylistä ja tavasta, jossa siemennetään mieliin paha. Ei se ole kirkollista - vaan ateismista. --kaukana -- Jumalasta.
Vai ""mikä määritelmä"" minun pitäisi ideoida Jumalanvastaisen tekojen, elämän ja muun käsitteen yhtälöön, etten sitten ateistia loukkaa, kun ilmaisen "ateismin" tuonnäköisen maailmankuvan keskellä vellovan pahan nimeämisen tähden.?!
Niin, sinä vieroksut tuon sanan käyttöä, tuossa yhtälössä. Kerro minulle parempi ilmaisu.