Turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka varoittaa Suomea järjestämästä kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Kansanäänestyksen järjestäminen johtaisi Tarkan mielestä katastrofiin.
Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Tarkka arveli, että vaikka hallitus kykenisikin neuvottelemaan sopimuksen Natoon liittymisestä, se todennäköisesti kaatuisi kansanäänestyksessä.
– Sen jälkeen Suomi olisi turvallisuuspoliittisesti banaanitasavalta, jota kukaan ei ottaisi tosissaan, Tarkka pohti.
Mikään vastuullinen hallitus ei voi ottaa sitä riskiä, että rupeaisi nyt ajamaan Nato-jäsenyyttä.
Nato-jäsenyyttä aiemmin kannattanut Tarkka kertoi itse kääntäneensä takkinsa Naton suhteen.
– Mikään vastuullinen hallitus ei voi ottaa sitä riskiä, että rupeaisi nyt ajamaan Nato-jäsenyyttä, joka jouduttaisi toteuttamaan kansanäänestyksen kautta. Se on arvaamaton ja laskematon riski, hän sanoi.
Visuri: Turvallisuuspoliittinen linja pidettävä selkeänä
Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistuneen turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen valtiotieteiden tohtorin Pekka Visurin mielestä Suomen pitäisi huolehtia siitä, että turvallisuuspoliittinen linja pysyy selkeänä.
Ettei tule sellaista vaikutelmaa, että täällä olisi joku häilyvyys ja epätietoisuus siitä, mitä tehdään.
Hänen mukaansa Suomi on soveltanut toisen maailmansodan jälkeen turvallisuuspolitiikassa pohjimmiltaan Paasikiven-linjaa.
– Halutaan pysyä irti suurvaltojen selkkauksista ja annetaan selvästi muulle maailmalle tiedoksi, että Suomen alue ei ole käytettävissä naapureitaan vastaan minkäänlaiseen sotilaalliseen toimintaan. Tämä on se peruslinja, jota kannattaa kirkastaa koko ajan, Visuri sanoi.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan entistä suuremmalla osalla suomalaisista ei ole selvää Nato-kantaa. Natoon liittymistä toivovien määrä on pysynyt pienenä.
Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Tarkka arveli, että vaikka hallitus kykenisikin neuvottelemaan sopimuksen Natoon liittymisestä, se todennäköisesti kaatuisi kansanäänestyksessä.
– Sen jälkeen Suomi olisi turvallisuuspoliittisesti banaanitasavalta, jota kukaan ei ottaisi tosissaan, Tarkka pohti.
Mikään vastuullinen hallitus ei voi ottaa sitä riskiä, että rupeaisi nyt ajamaan Nato-jäsenyyttä.
Nato-jäsenyyttä aiemmin kannattanut Tarkka kertoi itse kääntäneensä takkinsa Naton suhteen.
– Mikään vastuullinen hallitus ei voi ottaa sitä riskiä, että rupeaisi nyt ajamaan Nato-jäsenyyttä, joka jouduttaisi toteuttamaan kansanäänestyksen kautta. Se on arvaamaton ja laskematon riski, hän sanoi.
Visuri: Turvallisuuspoliittinen linja pidettävä selkeänä
Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistuneen turvallisuuspolitiikkaan perehtyneen valtiotieteiden tohtorin Pekka Visurin mielestä Suomen pitäisi huolehtia siitä, että turvallisuuspoliittinen linja pysyy selkeänä.
Ettei tule sellaista vaikutelmaa, että täällä olisi joku häilyvyys ja epätietoisuus siitä, mitä tehdään.
Hänen mukaansa Suomi on soveltanut toisen maailmansodan jälkeen turvallisuuspolitiikassa pohjimmiltaan Paasikiven-linjaa.
– Halutaan pysyä irti suurvaltojen selkkauksista ja annetaan selvästi muulle maailmalle tiedoksi, että Suomen alue ei ole käytettävissä naapureitaan vastaan minkäänlaiseen sotilaalliseen toimintaan. Tämä on se peruslinja, jota kannattaa kirkastaa koko ajan, Visuri sanoi.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan entistä suuremmalla osalla suomalaisista ei ole selvää Nato-kantaa. Natoon liittymistä toivovien määrä on pysynyt pienenä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nuo vanhat asiantuntijat toistelevat.
Samaa, jota tiltut yrittävät väärentää.
Tässä nyt vain pyrittiin tuomaan esiin se seikka. Miten mahdollinen päätös. Ja jos se tehtään. Niin olisi se lopullinen. Eikä sitä voitaisi viedä kansanäänestykseen. Joskus tuntuu että nämä ns. asiantuntialausunnot ovat niin läpinäkyviä. Sekä jotain suuntausta myötäileviä. Että ne saa jättää omaan arvoonsa.
Ei+Naton+jäsenyyttä+ajeta,,+ellei+takana+ole+enemmistön+myönteisyys.