Te, jotka tunnette Raamattua paremmin kuin minä, miltä teistä tuntuu sellainen, että menisi naimisiin jonkun kristityn saarnaajan siunaamana, ja jättäisi valtiokoneiston avioliittobyrokratian huomioimatta? Olisi sitten naimisissa Jumalan edessä, ja muulla ei olekaan merkitystä?
Koska emmehän me valtion omaisuutta ole, vaan Jumalan. Tekijänoikeus.
Koska emmehän me valtion omaisuutta ole, vaan Jumalan. Tekijänoikeus.
Vastaukset 21
Vanhimmat
❤Metalli musiikki ja miehen hikinen rinta saa toisen miehen kuumaksi.❤
Kummallisia "vastailijoita" tässä paikassa, eksyikö tänne??
Avioliittoon voi Suomessa vihkiä vain sellainen henkilö, jolle on myönnetty virkansa tai tehtävänsä puolesta vihkimisoikeus. Mistä seuraa, että ilman virallista vihkimisoikeutta vihkivälle voi tulla siitä seurauksia.
Yhteiskunnat ovat aina määritelleet avioliiton muodot. Suomessa avioliitto määräytyy avioliittolain perusteella. Jos ei halua avioliittoon, niin ei sitten mene. Mutta sitten pitää myöntää rehellisesti elävänsä avoliitossa.
Ja kun nyt Raamatun otit esille, niin sen mukaan avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat haureutta. Ja harvempi kristillisen seurakaunnan pastori siunaisi sellaisen.
Mutta uskovaiset ovat Jumalan, se on totta, eikä sitä muuta suomen laki yhtään miksikään...!
JA mistä sinä tiedät, millaiseen kulttuuriin kysyjä kuuluu?
>>Avioliittoon voi Suomessa vihkiä vain sellainen henkilö, jolle on myönnetty virkansa tai tehtävänsä puolesta vihkimisoikeus>>
Useilla kristillisillä kirkkokunnilla on vihkimisoikeus. Jos ei ole, niin sitten siviilivihkiminen maistraatissa ja tämän jälkeen kristitty saarnaaja voi siunata liiton, jolloin voidaan samalla pitää kristilliset häät. Se on ihan ok, ei siinä tarvita valtion koneistoa.
Anteeksi tietenkin maistraatti edustaa valtion koneistoa. Jotta vihkiminen on lainvoimainen, niin täytyy olla joku, jolla on vihkimislupa. Siis pappi, jolla on vihkimislupa (valtionkirkot ja rekisteröityneet uskonnolliset yhdyskunnat) tai maistraatti. Muuten vihkiminen ei ole lainvoimainen.
Hieno ja ilmentymisestä rohkaiseva pointti. Harvat enää odottavat häitä.
Kirjoitin tänne heti, kun tuo ajatus putkahti mieleeni. Se tuli, kun kuuntelin Kent Hovindin puhetta 'olkimiehestä' ja muista keinoista, joilla globalisoituvat valtiot pitävät meitä, karjaansa, kontrollissaan.
Hiukan enemmän asiaa pohdittuani kuvittelisin, että mitään saarnuria ei edes tarvittaisi, vaan jos katsoisimme avioliiton miehen ja naisen liitoksi Jumalan edessä, riittää, että itse laadimme paperin, jossa ilmoitamme solmivamme tämän liiton. Kaksi todistajaa vahvistaa allekirjoituksemme. Jumalan edessähän me haluamme naimisissa olla. Kun oikein ajattelee, niin eihän valtiolla ole mitään oikeutta räplätä Jumalan asioissa.
Niin, olemme molemmat supisuomalaisia, toinen entinen luterilainen, nyt kristitty, toinen edelleen nimellisesti luterilainen, ei mielestään uskovainen, mutta suvaitseva. Tähän asti avo- tai avioliitto on ollut molemmille yksi ja sama. Jotkuthan eivät liittoamme hyväksyisi, mutta siitä tuskin olisi meille käytännön haittaa. Sitä eniten pohdin, että mitä Jumala tästä ajattelisi. Olemme molemmat olleet aikaisemmin naimisissa ja tulleet jätetyiksi. Elämme toistaiseksi selibaatissa.
Jos ei halua saarnuria vihkijäksi, niin sitten maistraattiin. Maistraatissa on vihkivä viranomainen, jolla on vihkimisoikeus. Itse kyhätyillä papereilla, vaikka olisi kahden todistajan allekirjoituskin, ei ole lain voimaa.
En puhu tässä valtion lain voimasta, vaan avioliiton pätevyydestä Jumalan kasvojen edessä. Jotenkin tuntuisi, että Jumala ehkä ei vaadi valtiokoneiston lupia eikä todistuksia. Ja tuntuu myös, että jos allekirjoittaisi todistuksen, jossa mies ja vaimo nimetään puolisoiksi yksi ja kaksi, tavallaa itsekin itsekin hyväksyisi homoliitot. Eli aikomuksemme edelleen on suorittaa itse oma avioliittolupauksemme ilman homoliittopapereita tai saarnureita.
Se todistus ei ole kuitenkaan kannanotto. Jos itse teette avioliittolupauksenne, niin virallisesti ette ole naimisissa. Käyhän se niinkin. Siunausta.
Minkä on Jumala yhdistänyt sitä älköön ihminen erottako.
Jumala on yhdistänyt ihmisen itseensä, sitä älköön ihminen erottako. Ihminen on ajatus Jumalan mielessä. On turhaa kuvitella olevansa erossa tuosta ajatuksesta.
Homolain tultua voimaan ensi kuussa kukaan ei sitten voine mennä maistraatissa tai kirkoissa naimisiin miehenä ja vaimona? Jos kirjoittaa nimensä uuden lain mukaiseen avioliittosopimukseen (parin ja valtion välillä) puolisona 1 ja 2, tavallaan antaa hyväksymisensä homolaille. Voiko kukaan kristitty tehdä noin? Olisiko tämä asia taas yksi tilaisuus ottaa selvä kanta synnin ja Raamatun välillä?
Raamatussa ei löydy sellaista tekstiä, että avioliittosopimuksessa pitäisi lukea juuri sanat "miehenä ja vaimona". Itse asiassa Raamatussa ei puhuta mitään koko avioliittosopimuksesta. Jos viralliseen avioliittosopimukseen laitaa nimensä kohtaan puoliso 1 ja puoliso 2 ei tarkoita sitä, että hyväksyisi homolain. Avioliittosopimus on vain virallinen asiakirja, jotta avioliitto saisi lain voiman. Avioliittosopimus ei ole kannanotto. Siunausta ja mielen rauhaa!
Mä olen vahvassa uskossa,miesystäväni kanssa uskoo muttei tutki raamattua ja puhu ystävien kanssa niinkuin minä.olemme avopari ilman mitään suunnitelmaa mennä naimisiin.harrastamme seksiä.tämä on välillä vaivannut minua mutta uskon että Jumala on tyytyväinen siihen parannukseen minkä olen tehnyt että olen kuitenkin jo 10 vuotta ollut vain yhden miehen kanssa,en tunne tekeväni huorin.eikä kellään ihmisellä ole oikeutta tuomita meitä,se jää Jeesuksen tehtäväksi.Kihloissa olemme siksi että lupasimme että jos joskus osuu iso lottovoitto niin sitten voidaan mennä naimisiin mutta erittäin epätodennäköistä.Syy miksi emme mene naimisiin on että molemmilla menisi kelanetuudet ihan sekaisin ja ei hyödyttäis mitään.jos naimisiin menolla ei olisi arkeen mitään vaikutusta voisimme mennäkkin.että täytyy vaan toivoa että tästä ei nyt mee taivaspaikkaa ohi suun yhen lappusen takia.
Ei varmasti sen asian vuoksi mene taivaspaikka, voitte olla huoletta. Tärkeintä on tietenkin, että on uskollinen kumppanille eikä leiki toisen tunteilla. Tuo kihlaus on jo lupaus. Siunausta ja kaikkea hyvää!
Lohdutukseksi tieto, että Maria oli myös kihloissa.
Luuk. 2:5
" 5 Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. 6 Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, 7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen."
http://raamattu.fi/1992/Luuk.2.html#o9
Jumala ei luonut homoja!
Niin se meneekin. Aatamin ja Eevankin saattoi yhteen Jumala, ei ihminen. Avioliitto on kuitenkin teidän ei jonkun yhteisön. Avioliittoa ei kannata pitää liian halpana ja elellä irtosuhteissa...
Ensisijaisesti avioliittoon mennäänkin Jumalan edessä. Olisin toivonut, että avioliitto olisi pysynyt myös osana Suomen lainsäädäntöä. Mutta se on vain minun toiveeni uskovaisena kristittynä, joka elää demokraattisessa valtiossa.
Kirjoitin tänään blogiini postauksen aiheesta kristinusko ja avioliitto.
Blogini: http://ilouutinen.blogspot.fi/