Puolustusselonteko kalkkiviivoilla: Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”
HS:n tietojen mukaan hallitus haluaa kehittää Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä rajattomasti. Näin ovet jäävät auki jopa sotilasliitolle.
Hallitus on valmis kehittämään Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä niin pitkälle kuin mahdollista, eli käytännössä jopa puolustusliittoon asti.
Tavoite sisältyisi HS:n tietojen mukaan hallituksen kalkkiviivoilla olevaan ensimmäisen puolustuspoliittiseen selontekoon.
Hallituksen tavoitteena on hyväksyä selonteko jo torstaina. Selontekoa käsiteltiin HS:n tietojen mukaan viime perjantaina tasavallan presidentin ja hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli tp-utvassa.
Eduskunnan on määrä keskustella 19-sivuisesta ja kahden liitteen mittaisesta selonteosta maaliskuun 8. päivänä.
Ruotsi-yhteistyön rooli ”väkevöityi” HS:n tietojen mukaan selonteon valmistelun aikana. Nyt hallitus haluaa, että yhteistyötä kehitetään ”ilman mitään rajoitteita”. Näin selonteko jättää ovet täysillä auki jopa Suomen ja Ruotsin väliselle sotilasliitolle.
Selonteko omistaa tilaa myös EU:n puolustusyhteistyön kehittymiselle, HS:n tietojen mukaan luonnosversiota enemmän.
Keskeisimmät kumppanit Suomen puolustusyhteistyössä olisivat jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyllä tavalla Yhdysvallat ja Ruotsi.
Merkittäviksi kumppaneiksi puolustusselonteossa nostetaan myös Britannia, Saksa, Puola, Baltian maat ja tukku muita.
Näin Suomi valmistautuu osallistumaan esimerkiksi Britannia-vetoisiin uusiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin, vaikka JEF-joukkoja ei selonteossa suoraan mainitakaan.
”Kaikki mahdolliset maat on varmuuden vuoksi listattu”, kerrotaan HS:lle.
Näkemyseroja kalkkiviivoilla on aiheuttanut muun muassa se, kuinka paljon eduskunnan parlamentaarisen seurantaryhmän kommentteja mahdutetaan selontekoon mukaan.
Konkariedustaja Seppo Kääriäisen (kesk) vetämä kaikkien puolueiden seurantaryhmä olisi HS:n tietojen mukaan halunnut painottaa ainakin uhkakuvia laveammin kuin selonteko esittää.
Sama keskustelu käytiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä, kun eduskunta halusi korostaa Venäjän rinnalla myös Naton roolia Itämeren jännitteiden lisääjänä.
Selonteossa korostuu tiettävästi yhä perinteinen, itärajan yli vyöryvä laajamittaisen hyökkäyksen uhka, jonka perusteella Suomi nostaa valmiuttaan asteittain.
Seurantaryhmä olisi painottanut myös uhkakuvia, jossa Suomi joutuu esimerkiksi yllätyksellisesti mukaan sotilaalliseen konfliktiin Naton ja Venäjän välisen selkkauksen takia.
Selonteko on kasvattamassa reippaasti myös puolustusministeriön määrärahoja vuosikausiksi eteenpäin.
Puolustusvoimien vuotuisiin määrärahoihin selonteko esittäisi tuntuvia lisäyksiä jo kuluvasta hallituskaudesta alkaen.
Materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa, eli yhteensä 205 miljoonaa euroa.
Sodanaikaisten joukkojen vahvuuden nosto 230 000:sta 280 000:een ei vaadi määrärahojen oleellista lisäystä.
Selonteossa eduskunta sitoutuu myös suuriin strategisiin hankintoihin, eli uusien sotalaivojen ja Hornetit korvaavien hävittäjien ostoihin.
Laivojen maksatusten on määrä alkaa vuonna 2019. Uusien monitoimihävittäjien maksut alkavat juosta voimallisesti, eli useiden satojen miljoonien eurojen suuruisina, vuodesta 2025 lähtien.
Hallituksen tavoitteena on ollut löytää yhteisymmärrys usean vaalikauden yli ulottuvan hankinnan rahoituksesta siitä huolimatta, että istuva hallitus ei pysty sitomaan seuraajansa käsiä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) aikoo tavata vielä puoluejohtajat neuvotellakseen yli hallituskausien ulottuvista rahoitusjärjestelyistä.
hs
HS:n tietojen mukaan hallitus haluaa kehittää Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä rajattomasti. Näin ovet jäävät auki jopa sotilasliitolle.
Hallitus on valmis kehittämään Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä niin pitkälle kuin mahdollista, eli käytännössä jopa puolustusliittoon asti.
Tavoite sisältyisi HS:n tietojen mukaan hallituksen kalkkiviivoilla olevaan ensimmäisen puolustuspoliittiseen selontekoon.
Hallituksen tavoitteena on hyväksyä selonteko jo torstaina. Selontekoa käsiteltiin HS:n tietojen mukaan viime perjantaina tasavallan presidentin ja hallituksen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli tp-utvassa.
Eduskunnan on määrä keskustella 19-sivuisesta ja kahden liitteen mittaisesta selonteosta maaliskuun 8. päivänä.
Ruotsi-yhteistyön rooli ”väkevöityi” HS:n tietojen mukaan selonteon valmistelun aikana. Nyt hallitus haluaa, että yhteistyötä kehitetään ”ilman mitään rajoitteita”. Näin selonteko jättää ovet täysillä auki jopa Suomen ja Ruotsin väliselle sotilasliitolle.
Selonteko omistaa tilaa myös EU:n puolustusyhteistyön kehittymiselle, HS:n tietojen mukaan luonnosversiota enemmän.
Keskeisimmät kumppanit Suomen puolustusyhteistyössä olisivat jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyllä tavalla Yhdysvallat ja Ruotsi.
Merkittäviksi kumppaneiksi puolustusselonteossa nostetaan myös Britannia, Saksa, Puola, Baltian maat ja tukku muita.
Näin Suomi valmistautuu osallistumaan esimerkiksi Britannia-vetoisiin uusiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin, vaikka JEF-joukkoja ei selonteossa suoraan mainitakaan.
”Kaikki mahdolliset maat on varmuuden vuoksi listattu”, kerrotaan HS:lle.
Näkemyseroja kalkkiviivoilla on aiheuttanut muun muassa se, kuinka paljon eduskunnan parlamentaarisen seurantaryhmän kommentteja mahdutetaan selontekoon mukaan.
Konkariedustaja Seppo Kääriäisen (kesk) vetämä kaikkien puolueiden seurantaryhmä olisi HS:n tietojen mukaan halunnut painottaa ainakin uhkakuvia laveammin kuin selonteko esittää.
Sama keskustelu käytiin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä, kun eduskunta halusi korostaa Venäjän rinnalla myös Naton roolia Itämeren jännitteiden lisääjänä.
Selonteossa korostuu tiettävästi yhä perinteinen, itärajan yli vyöryvä laajamittaisen hyökkäyksen uhka, jonka perusteella Suomi nostaa valmiuttaan asteittain.
Seurantaryhmä olisi painottanut myös uhkakuvia, jossa Suomi joutuu esimerkiksi yllätyksellisesti mukaan sotilaalliseen konfliktiin Naton ja Venäjän välisen selkkauksen takia.
Selonteko on kasvattamassa reippaasti myös puolustusministeriön määrärahoja vuosikausiksi eteenpäin.
Puolustusvoimien vuotuisiin määrärahoihin selonteko esittäisi tuntuvia lisäyksiä jo kuluvasta hallituskaudesta alkaen.
Materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa, eli yhteensä 205 miljoonaa euroa.
Sodanaikaisten joukkojen vahvuuden nosto 230 000:sta 280 000:een ei vaadi määrärahojen oleellista lisäystä.
Selonteossa eduskunta sitoutuu myös suuriin strategisiin hankintoihin, eli uusien sotalaivojen ja Hornetit korvaavien hävittäjien ostoihin.
Laivojen maksatusten on määrä alkaa vuonna 2019. Uusien monitoimihävittäjien maksut alkavat juosta voimallisesti, eli useiden satojen miljoonien eurojen suuruisina, vuodesta 2025 lähtien.
Hallituksen tavoitteena on ollut löytää yhteisymmärrys usean vaalikauden yli ulottuvan hankinnan rahoituksesta siitä huolimatta, että istuva hallitus ei pysty sitomaan seuraajansa käsiä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) aikoo tavata vielä puoluejohtajat neuvotellakseen yli hallituskausien ulottuvista rahoitusjärjestelyistä.
hs
Vastaukset 32
Vanhimmat
itä vinkujien paniikki kasvoi taas entisestään kun yhteistyö tiivistyy ja joukkojen kykyä ja määrää kasvatetaan. Länsi on turvassa yhteistyöllä.
Yhteistyö kaikkien Läntisten kumppanien kanssa tulee olla itsestään selvyys ja yhdessä tekemällä ja omaa puolustusta tehostalla saamme takeet että aggrssiiviset häirikkövaltiot pysyy kurissa
Erinomainen juttu. r...ä ei pärjää edes pohjoismaille vaikka kuinka itä trollit uhoaa r..än ydinaseilla.
Keskeisimmät kumppanit Suomen puolustusyhteistyössä olisivat jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyllä tavalla Yhdysvallat ja Ruotsi.
Merkittäviksi kumppaneiksi puolustusselonteossa nostetaan myös Britannia, Saksa, Puola, Baltian maat ja tukku muita.
Näin Suomi valmistautuu osallistumaan esimerkiksi Britannia-vetoisiin uusiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin
Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”
HS:n tietojen mukaan hallitus haluaa kehittää Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä rajattomasti.
Yhteistyön tiivistäminen on erinomainen juttu
Kansainvälinen yhteistyö
Puolustusselonteon mukaan Suomi jatkaa Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisen lisäksi aktiivisena toimijana myös Naton kumppanuusohjelmassa.
Kahdenväliset yhteistyöasiakirjat on jo nyt olemassa Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa. Sellaista neuvotellaan myös Saksan kanssa.
Puolustusselonteossa mainitaan myös, että Suomelle tärkeitä kumppaneita ovat Alankomaat, Norja, Puola, Ranska, Tanska ja Viro. Myös Latvia ja Liettua mainitaan erikseen.
Yhdysvaltain kanssa tarkoitus on tiivistää yhteistyötä entisestään.
- Tähän kuuluvat muun muassa puolustuspoliittisen dialogin syventäminen, tiedonvaihto, suorituskykyjen ja valmiuden sekä yhteistoimintakyvyn vahvistaminen, harjoitustoiminta sekä materiaali- ja tutkimusyhteistyö.
Ruotsi-yhteistyön rooli ”väkevöityi” HS:n tietojen mukaan selonteon valmistelun aikana. Nyt hallitus haluaa, että yhteistyötä kehitetään ”ilman mitään rajoitteita”
Jag heter Pekka.
Jag talar svenska.
itä vinkujille kauhea tappio taas kun yhteistyö tiivistyy. eikä r...än kehuminen toimi
Natoon
Puolustusselonteko kalkkiviivoilla: Suomi haluaa kehittää Ruotsi-yhteistyötä ”ilman mitään rajoitteita”
HS:n tietojen mukaan hallitus haluaa kehittää Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä rajattomasti. Näin ovet jäävät auki jopa sotilasliitolle.
Selonteko omistaa tilaa myös EU:n puolustusyhteistyön kehittymiselle,
Näin Suomi valmistautuu osallistumaan esimerkiksi Britannia-vetoisiin uusiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin, vaikka JEF-joukkoja ei selonteossa suoraan mainitakaan.
Onneksi Suomi ja Ruotsi on mukana tässäkin
Keskeisimmät kumppanit Suomen puolustusyhteistyössä olisivat jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyllä tavalla Yhdysvallat ja Ruotsi.
Venäjämieliset paniikissa
Yhteistyö Ruotsin kanssa on toki hyvä asia mutta.
Uskooko joku että jos Venäjä hyökkää Suomeen niin Ruotsi rientää apuun?
Minä en ainakaan usko.
Tuskinpa Suomen johtokaan uskoo.
Tästä syystä on loogista olettaa että yhteistyö Ruotsin kanssa ei ole Suomen puolustukselle sodan syttyessä ratkaisu.
Ikävä kylläkin sodassa tarvitaan aina kättä pidempää.
Kalusto asiat ja rauhanajan harjoittelu sitävastoin ovat niitä mahdollisia hyötyjä.
Toki meidän kaikkien pitää uskoa etteivät Venäläiset hyökkää maahamme.
Heija Sverige !
Yhteistyö parantaa kalustohankintaa ja joukkojen kykyä.
Onneksi mitään rajoitteita yhteistyölle laitettu
Yhteistyötä tulee jaajentaa kaikkiin Läntisiin toimioihin.
Yhteistyön tiivistyminen on hyvä juttu
Yhteistyötä lisää ja ilman rajoitteita.
itä vinkujilla on kauhea hätä kun Suomi ja Ruotsi tiivistää yhteistyötään ja EU/Nato yhteistyö tiivistyy samalla
Näin Suomi valmistautuu osallistumaan esimerkiksi Britannia-vetoisiin uusiin nopean toiminnan JEF-joukkoihin
Ehdottomasti mukaan kaikkiin Läntisiin yhteistyöhön
Yhteistyö Ruotsalaisten kanssa on hyvä alku, Natoon välittömästi
Kaikki Läntinen yhteistyö on hyvästä ja vahvistaa puolustusta.
Itä vinkujat paniikissa!
Erinomainen juttu
itä vinkujat kuriin ja lisää yhteistyötä läntisten kumppanien kanssa.
Yhteistyötä tulee kehittää ilman mitään rajoitteita siten vahvistamme puolustusta.