http://blogit.ts.fi/aimon-plokkaukset/2012/02/28/hyvasti-halonen/
Aihe Yleinen, 28.2.2012 17:30, Aimo Massinen
Kun maailmanparantaja Tarja Halonen valittiin kaksitoista vuotta sitten tasavallan presidentiksi, sitä pidettiin pienenä ihmeenä. Miten kirkkoon kuulumattomasta, avoliitossa elävästä yksinhuoltajasta, ay-juristista, vasemmistodemarista, työläisperheen kakarasta ja Setan entisestä puheenjohtajasta voi tulla Suomen tasavallan presidentti?
Sitä tuskin uskoivat alkuun edes häntä presidenttiehdokkaaksi ensimmäisten joukossa ehdottaneet Perniön Jukka Roos tai Turun Seppo Lehtinenkään.
Kun itse tutustuin nuorena lehtimiehenä Tarja Haloseen jo vuonna 1968 muun muassa Saimaan kanavan avajaisristeilyllä Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin, tällaista urakehitystä ei olisi vielä silloin voinut synnyttää hurjinkaan mielikuvitus, vaikka nuori juristi fiksun vaikutelman heti tekikin.
Ennen varsinaista poliitikon uraa muistan myös Halosen yhden merkittävän uravaiheen, kun pääministeri Kalevi Sorsa nimitti SAK:n juristin eduskunta-avustajakseeen. Tein silloin tästä ihmenaisesta haastattelun Me-lehteen. Silti silloinkin oli kyseessä vain lupaava uranainen.
xxx
Mutta ihmeitä tapahtuu - politiikassakin. Halosesta kehkeytyi vähän myöhemmin erittäin ahkera, sanavalmis, johdonmukainen ja kaikin puolin uskottava poliitikko. Kun hän pääsi Paavo Lipposen ennakkoluulottoman valinnan ansiosta vielä kiillottamaan poliittisia kannuksiaan ulkoministerinä, yllättävä mahdollisuus presidentinlinnaan avautui.
Kaksinkamppailussa Esko Ahon kanssa Halonen osoitti pätevyytensä presidenttiehdokkaana ja aitoutensa ihmisenä. Näin naisesta tuli ensimmäistä kertaa tasavallan presidentti. Silloin monet perusporvarinaisetkin, kuten Lenita Airisto, antoivat hänelle tukensa.
Toisen presidenttikauden alkaessa naispresidentin hohto oli jo siinä määrin himmennyt, että Lenita ja monet muutkin porvarit vetivät Haloselta luottamuksensa pois. Tilalle tuli kunnon kokoomuslainen Sauli Niinistö, jonka lähtölaskenta tasavallan presidentiksi alkoi siis jo kuusi vuotta sitten, vaikka Halonen istuvana presidenttinä silloin vielä niukasti tuolinsa säilyttikin.
xxx
Halonen on ollut suosittu presdentti. Hän on saanut viranhoidostaan kansalta hyvän arvosanan. Mielipidetutkimusten mukaan yleensä 70-80 prosenttia ja parhaimmillaan lähes 90 prosenttia suomalaisista katsoi Halosen onnistuneen tehtävässään hyvin tai jopa erittäin hyvin.
Mutta ei Halonen ole suinkaan ollut koko kansan presidentti, vaikka kaikkien presidenttien tapana onkin siten itseään markkinoida. Hän ei ole ollut esimerkiksi Björn Wahlroosin mieleinen presidentti. Osoittaakseen halveksuntansa tämä kapitalistien karhu nimittääkin tätä presidenttiä vain “rouva Haloseksi”.
Halonen ei ole ollut myöskään hienojen seurapiirirouvien presidentti. Heille hänellä on ollut liian arkinen ja kansanomainen tapa pukeutua ja käyttäytyä. Tunnen esimerkiksi erään akateemisesti koulutetun, nyt jo eläkkeellä olevan porvarisrouvan, joka jaksaa aina motkottaa Halosen kauhistuttavasta muotitajusta.
Sama akka, anteeksi rouva, on toki lausahtanut paljon pahempaakin. Pekka Haaviston miespuolisoa hän nimitti minulle äskettäin äänekkäästi “apinanpoikaseksi”, mikä kertoo jotain rouvan sydämen sivistyksen tasosta.
xxx
Haloseen ovat olleet toki tyytymättömiä monet muutkin, mutta ennen kaikkea kaikki Nato-intoilijat. Valtamedia ja varsinkin Helsingin Sanomat on tehnyt valtavan kampanjan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, mutta media ei ole saanut Halosen eikä kansan kantaa kääntymään.
Monien mielestä Halonen on luonut liian tiiviit ja hyvät yhteydet Venäjään, Vladimir Putiniin ja Dmitri Medvedeviin. Venäjä-poliitiikan kriitikot pitäisivät hyvänä, jos maitten välille luotaisiin edes jonkinlaisia jännitteitä, jotta ymmärtäisimme Venäjän vaarallisuuden ja Naton tarpeellisuuden.
Vastaavasti järkyttävänä puutteena on nähty se, ettei Halonen ole saanut enää presidenttikautensa alun jälkeen kutsuja Valkoiseen taloon sen vuoksi, että hän YK:n yleiskokouksessa 2004 tuomitsi USA:n hyökkäyksen Irakiin kansainvälisen oikeuden vastaisena. Suorasukainen Halonen on sen jälkeen päässyt vain oikaisemaan presidentti George W. Bushin kravattia.
Muitakin tyytymättömyyden aiheita Haloseeen on varmasti ollut. Muutama harva naisnimityskin vastoin hallituksen tahtoa on kovasti korpenut joitakuita.
Matti Vanhasen porvarihallitus halusi kuitenkin näyttää voimansa häätämällä Halosen kokonaan pois Brysselin pöydistä ennen aikojaan. Tämä operaatio passivoitti, jopa katkeroitti Halosen ja myrkytti osaltaan toisen kauden poliittista ilmapiiriä muutenkin.
xxx
Niinpä monet ovat olleet valmiit sanomaan Haloselle hyvinkin pahasti: - Hyvästi, Halonen! Vihdoinkin siitä punapäästä päästään!
Halonen ei ole muuttanut politiikkansa linjaa. Vaikka hän palautti Sdp:n jäsenkirjansa tultuaan valituksi presidentiksi, Halonen pysyi arvoilleen uskollisena.
Aihe Yleinen, 28.2.2012 17:30, Aimo Massinen
Kun maailmanparantaja Tarja Halonen valittiin kaksitoista vuotta sitten tasavallan presidentiksi, sitä pidettiin pienenä ihmeenä. Miten kirkkoon kuulumattomasta, avoliitossa elävästä yksinhuoltajasta, ay-juristista, vasemmistodemarista, työläisperheen kakarasta ja Setan entisestä puheenjohtajasta voi tulla Suomen tasavallan presidentti?
Sitä tuskin uskoivat alkuun edes häntä presidenttiehdokkaaksi ensimmäisten joukossa ehdottaneet Perniön Jukka Roos tai Turun Seppo Lehtinenkään.
Kun itse tutustuin nuorena lehtimiehenä Tarja Haloseen jo vuonna 1968 muun muassa Saimaan kanavan avajaisristeilyllä Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin, tällaista urakehitystä ei olisi vielä silloin voinut synnyttää hurjinkaan mielikuvitus, vaikka nuori juristi fiksun vaikutelman heti tekikin.
Ennen varsinaista poliitikon uraa muistan myös Halosen yhden merkittävän uravaiheen, kun pääministeri Kalevi Sorsa nimitti SAK:n juristin eduskunta-avustajakseeen. Tein silloin tästä ihmenaisesta haastattelun Me-lehteen. Silti silloinkin oli kyseessä vain lupaava uranainen.
xxx
Mutta ihmeitä tapahtuu - politiikassakin. Halosesta kehkeytyi vähän myöhemmin erittäin ahkera, sanavalmis, johdonmukainen ja kaikin puolin uskottava poliitikko. Kun hän pääsi Paavo Lipposen ennakkoluulottoman valinnan ansiosta vielä kiillottamaan poliittisia kannuksiaan ulkoministerinä, yllättävä mahdollisuus presidentinlinnaan avautui.
Kaksinkamppailussa Esko Ahon kanssa Halonen osoitti pätevyytensä presidenttiehdokkaana ja aitoutensa ihmisenä. Näin naisesta tuli ensimmäistä kertaa tasavallan presidentti. Silloin monet perusporvarinaisetkin, kuten Lenita Airisto, antoivat hänelle tukensa.
Toisen presidenttikauden alkaessa naispresidentin hohto oli jo siinä määrin himmennyt, että Lenita ja monet muutkin porvarit vetivät Haloselta luottamuksensa pois. Tilalle tuli kunnon kokoomuslainen Sauli Niinistö, jonka lähtölaskenta tasavallan presidentiksi alkoi siis jo kuusi vuotta sitten, vaikka Halonen istuvana presidenttinä silloin vielä niukasti tuolinsa säilyttikin.
xxx
Halonen on ollut suosittu presdentti. Hän on saanut viranhoidostaan kansalta hyvän arvosanan. Mielipidetutkimusten mukaan yleensä 70-80 prosenttia ja parhaimmillaan lähes 90 prosenttia suomalaisista katsoi Halosen onnistuneen tehtävässään hyvin tai jopa erittäin hyvin.
Mutta ei Halonen ole suinkaan ollut koko kansan presidentti, vaikka kaikkien presidenttien tapana onkin siten itseään markkinoida. Hän ei ole ollut esimerkiksi Björn Wahlroosin mieleinen presidentti. Osoittaakseen halveksuntansa tämä kapitalistien karhu nimittääkin tätä presidenttiä vain “rouva Haloseksi”.
Halonen ei ole ollut myöskään hienojen seurapiirirouvien presidentti. Heille hänellä on ollut liian arkinen ja kansanomainen tapa pukeutua ja käyttäytyä. Tunnen esimerkiksi erään akateemisesti koulutetun, nyt jo eläkkeellä olevan porvarisrouvan, joka jaksaa aina motkottaa Halosen kauhistuttavasta muotitajusta.
Sama akka, anteeksi rouva, on toki lausahtanut paljon pahempaakin. Pekka Haaviston miespuolisoa hän nimitti minulle äskettäin äänekkäästi “apinanpoikaseksi”, mikä kertoo jotain rouvan sydämen sivistyksen tasosta.
xxx
Haloseen ovat olleet toki tyytymättömiä monet muutkin, mutta ennen kaikkea kaikki Nato-intoilijat. Valtamedia ja varsinkin Helsingin Sanomat on tehnyt valtavan kampanjan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, mutta media ei ole saanut Halosen eikä kansan kantaa kääntymään.
Monien mielestä Halonen on luonut liian tiiviit ja hyvät yhteydet Venäjään, Vladimir Putiniin ja Dmitri Medvedeviin. Venäjä-poliitiikan kriitikot pitäisivät hyvänä, jos maitten välille luotaisiin edes jonkinlaisia jännitteitä, jotta ymmärtäisimme Venäjän vaarallisuuden ja Naton tarpeellisuuden.
Vastaavasti järkyttävänä puutteena on nähty se, ettei Halonen ole saanut enää presidenttikautensa alun jälkeen kutsuja Valkoiseen taloon sen vuoksi, että hän YK:n yleiskokouksessa 2004 tuomitsi USA:n hyökkäyksen Irakiin kansainvälisen oikeuden vastaisena. Suorasukainen Halonen on sen jälkeen päässyt vain oikaisemaan presidentti George W. Bushin kravattia.
Muitakin tyytymättömyyden aiheita Haloseeen on varmasti ollut. Muutama harva naisnimityskin vastoin hallituksen tahtoa on kovasti korpenut joitakuita.
Matti Vanhasen porvarihallitus halusi kuitenkin näyttää voimansa häätämällä Halosen kokonaan pois Brysselin pöydistä ennen aikojaan. Tämä operaatio passivoitti, jopa katkeroitti Halosen ja myrkytti osaltaan toisen kauden poliittista ilmapiiriä muutenkin.
xxx
Niinpä monet ovat olleet valmiit sanomaan Haloselle hyvinkin pahasti: - Hyvästi, Halonen! Vihdoinkin siitä punapäästä päästään!
Halonen ei ole muuttanut politiikkansa linjaa. Vaikka hän palautti Sdp:n jäsenkirjansa tultuaan valituksi presidentiksi, Halonen pysyi arvoilleen uskollisena.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuohan kuulostaa aivan palstan trolleilta: "Halonen ei ole ollut myöskään hienojen seurapiirirouvien presidentti. Heille hänellä on ollut liian arkinen ja kansanomainen tapa pukeutua ja käyttäytyä. Tunnen esimerkiksi erään akateemisesti koulutetun, nyt jo eläkkeellä olevan porvarisrouvan, joka jaksaa aina motkottaa Halosen kauhistuttavasta muotitajusta.
Sama akka, anteeksi rouva, on toki lausahtanut paljon pahempaakin. Pekka Haaviston miespuolisoa hän nimitti minulle äskettäin äänekkäästi “apinanpoikaseksi”, mikä kertoo jotain rouvan sydämen sivistyksen tasosta."
Tarja olisi nyt kolmannella kaudellaan jos perustuslaki olisi antanut myöten hänen asettua ehdokkaaksi .
2012 olisi käynyt samoin kuin 2006. Se on fakta.
Demarien yksin puhelu , lisäksi väärällä palstalla. Reppanat pyrkivät Keskustan kanssa seuraavaan hallitukseen , näitä kosio juttuja tultaneen lisääkin näkemään.
Harvoin on presidentillä ollut moista suosiota. Kyllä kansa tiesi.
Tarja oli oikein SAKn sadisti. Jossa kidutettiin 0,7 miljoonaa toisinajatteliaa.
Kauhein tyranki ainakin siellä yökk, kun ajatuskin alkaa oksettaa.