F-22 ja F-35
Yhdysvalloilla on ollut jo muutamia vuosia palvelukäytössä 5.0 sukupolven häivehävittäjät Lockheed Martin F-22 Raptor ja Lockheed Martin F-35 Lightning II, joilla saatetaan pommikoneita sen lisäksi, että ne pystyvät myös itse yksittäisiin pommi-iskuihin. Edellinen on kaksimoottorinen ja jälkimmäinen yksimoottorinen.
Vuosina 1996-2011 valmistettiin yhteensä 195 kappaletta F-22 Raptoreita, joista on operatiivisessa käytössä 187. Valmistus loppui kalliisiin kustannuksiin.
Ulkoisesti edellistä muistuttavasta F-35 -koneesta on kolme eri versiota, joista A-versio operoi kentiltä, B-versio nousee ja laskee kääntyvillä suuttimilla pystysuoraan sekä C-versio on laivaston lentotukialuksilta operoiva.
Kone on suorituskykyisempi kuin mikään muu kaupallisessa myynnissä oleva hävittäjätyyppi ja Yhdysvaltain ilmavoimat on tilannut eri versioita yhteensä 2 457 kappaletta.
F-35A on varustettu 25 millimetrin automaattitykillä ja se pystyy ottamaan siipiin ripustettuna 1,8 tonnin kuorman GPS-ohjattuja täsmäpommeja ja tutkaohjattuja AIM-120-ilmataisteluohjuksia. Koneen toimintasäde on sisäpuolisilla 8,1 tonnin tankeilla 1 111 kilometriä, mutta siipiin ripustettavilla kahdella 2,3 tonnin varapolttoainesäiliöllä toimintasäde pitenee reilulla puolella. Kone on ilmatankkauskykyinen.
Venäjä takamatkalla
Oman häivehävittäjän ja häivepommittajan kehittäminen osoittaa Venäjän tarvetta pysyä Yhdysvaltojen perässä. Valtio on suunnitellut uusien häivehävittäjien ja häivepommikoneiden operaatioalueiksi Jäämerta ja Itämerta. Suurvaltojen kissa- ja hiirileikki alkaa uudestaan.
Venäjän 5.0 sukupolven häivehävittäjä eli tutkassa näkymätön Suhoi T-50 PAK FA esiteltiin julkisuudessa 2011. Koneen häiveominaisuudet riippuvat siitä, mistä suunnasta konetta yritetään keilata. Edestä tulevaa tutkasäteilyä vastaan kone on näkymätön, mutta sivulta ja takaa koneet voi hyvissä olosuhteissa havaita.
Ensilentonsa T-50 teki 2010. Konetta on valmistettu 8 kappaleen koe-erä. Sen testilennot saataneen päätökseen ja kone sarjatuotantoon 2018. Koneen tuotanto-ohjelmassa on tuhannen hävittäjän valmistaminen. Niistä tulee ensivaiheessa 200 Venäjän omaan käyttöön ja 200 Intialle. Koneen piti olla operatiivisessa käytössä jo 2010, mutta sen kehitystyö on kärsinyt teknisistä vaikeuksista.
T-50 muistuttaa ulkoisesti amerikkalaista F-22 Raptoria. Kun F-22:n suurin lentoonlähtöpaino on 24 tonnia, on se T-50:llä 37 tonnia.
Tutka ja taistelunjohtojärjestelmä mahdollistavat toiminnan maa-, meri- ja ilmamaaleja vastaan kaikissa sääolosuhteissa ja kaikkiin vuorokaudenaikoihin. Kone pystyy nousemaan 300-400 metrin kiitoradoilta ja yltää 2.0-kertaiseen äänennopeuteen. Se pystyy ottamaan joko kahdeksan R-77-ilmataisteluohjusta tai kaksi 1 500 kilon ohjattavaa liitopommia merimaaleja vastaan.
Vastaavasti kone voi ottaa myös kaksi risteilyohjusta, joiden kantama on 400 kilometriä. Koneen oma toimintamatka on 5 500 kilometriä ja se on ilmatankkauskykyinen.
Strategisille ilmavoimille suunnitellaan uutta häiveteknologiaan perustuvaa strategista pommikonetta, jonka tyyppimerkintä on Tupolev PAK DA. Sen koelennot alkavat ehkä tänä vuonna. Se on tyypillinen kylmän sodan asejärjestelmä eli ensisijaisesti ydinasepommittaja.
Tupolevin projekti ei ole edennyt suunnitellulla tavalla ja nyt arvioidaan, että koneen sarjavalmistus alkaisi 2023. Nelimoottorinen pommikone muistuttaa ulkoisesti vanhempaa amerikkalaista B-2 Spirit -pommikonetta. Tupolevin toimintasäde on arvioitu 3 500 kilometriksi ja kantokyky 100-120 tonniksi.
Kiinan häivehävittäjä Chengdu J-20 teki ensilentonsa 2011, mutta sille ei ole pystytty kehittämään moottoreita, joiden lämpöjälki olisi ”näkymätön”. Kiinan strateginen häivepommittaja tunnetaan tyyppimerkillä Xian H-20, mutta se on vasta piirustuspöydällä.
MARKKU SALOMAA
Yhdysvalloilla on ollut jo muutamia vuosia palvelukäytössä 5.0 sukupolven häivehävittäjät Lockheed Martin F-22 Raptor ja Lockheed Martin F-35 Lightning II, joilla saatetaan pommikoneita sen lisäksi, että ne pystyvät myös itse yksittäisiin pommi-iskuihin. Edellinen on kaksimoottorinen ja jälkimmäinen yksimoottorinen.
Vuosina 1996-2011 valmistettiin yhteensä 195 kappaletta F-22 Raptoreita, joista on operatiivisessa käytössä 187. Valmistus loppui kalliisiin kustannuksiin.
Ulkoisesti edellistä muistuttavasta F-35 -koneesta on kolme eri versiota, joista A-versio operoi kentiltä, B-versio nousee ja laskee kääntyvillä suuttimilla pystysuoraan sekä C-versio on laivaston lentotukialuksilta operoiva.
Kone on suorituskykyisempi kuin mikään muu kaupallisessa myynnissä oleva hävittäjätyyppi ja Yhdysvaltain ilmavoimat on tilannut eri versioita yhteensä 2 457 kappaletta.
F-35A on varustettu 25 millimetrin automaattitykillä ja se pystyy ottamaan siipiin ripustettuna 1,8 tonnin kuorman GPS-ohjattuja täsmäpommeja ja tutkaohjattuja AIM-120-ilmataisteluohjuksia. Koneen toimintasäde on sisäpuolisilla 8,1 tonnin tankeilla 1 111 kilometriä, mutta siipiin ripustettavilla kahdella 2,3 tonnin varapolttoainesäiliöllä toimintasäde pitenee reilulla puolella. Kone on ilmatankkauskykyinen.
Venäjä takamatkalla
Oman häivehävittäjän ja häivepommittajan kehittäminen osoittaa Venäjän tarvetta pysyä Yhdysvaltojen perässä. Valtio on suunnitellut uusien häivehävittäjien ja häivepommikoneiden operaatioalueiksi Jäämerta ja Itämerta. Suurvaltojen kissa- ja hiirileikki alkaa uudestaan.
Venäjän 5.0 sukupolven häivehävittäjä eli tutkassa näkymätön Suhoi T-50 PAK FA esiteltiin julkisuudessa 2011. Koneen häiveominaisuudet riippuvat siitä, mistä suunnasta konetta yritetään keilata. Edestä tulevaa tutkasäteilyä vastaan kone on näkymätön, mutta sivulta ja takaa koneet voi hyvissä olosuhteissa havaita.
Ensilentonsa T-50 teki 2010. Konetta on valmistettu 8 kappaleen koe-erä. Sen testilennot saataneen päätökseen ja kone sarjatuotantoon 2018. Koneen tuotanto-ohjelmassa on tuhannen hävittäjän valmistaminen. Niistä tulee ensivaiheessa 200 Venäjän omaan käyttöön ja 200 Intialle. Koneen piti olla operatiivisessa käytössä jo 2010, mutta sen kehitystyö on kärsinyt teknisistä vaikeuksista.
T-50 muistuttaa ulkoisesti amerikkalaista F-22 Raptoria. Kun F-22:n suurin lentoonlähtöpaino on 24 tonnia, on se T-50:llä 37 tonnia.
Tutka ja taistelunjohtojärjestelmä mahdollistavat toiminnan maa-, meri- ja ilmamaaleja vastaan kaikissa sääolosuhteissa ja kaikkiin vuorokaudenaikoihin. Kone pystyy nousemaan 300-400 metrin kiitoradoilta ja yltää 2.0-kertaiseen äänennopeuteen. Se pystyy ottamaan joko kahdeksan R-77-ilmataisteluohjusta tai kaksi 1 500 kilon ohjattavaa liitopommia merimaaleja vastaan.
Vastaavasti kone voi ottaa myös kaksi risteilyohjusta, joiden kantama on 400 kilometriä. Koneen oma toimintamatka on 5 500 kilometriä ja se on ilmatankkauskykyinen.
Strategisille ilmavoimille suunnitellaan uutta häiveteknologiaan perustuvaa strategista pommikonetta, jonka tyyppimerkintä on Tupolev PAK DA. Sen koelennot alkavat ehkä tänä vuonna. Se on tyypillinen kylmän sodan asejärjestelmä eli ensisijaisesti ydinasepommittaja.
Tupolevin projekti ei ole edennyt suunnitellulla tavalla ja nyt arvioidaan, että koneen sarjavalmistus alkaisi 2023. Nelimoottorinen pommikone muistuttaa ulkoisesti vanhempaa amerikkalaista B-2 Spirit -pommikonetta. Tupolevin toimintasäde on arvioitu 3 500 kilometriksi ja kantokyky 100-120 tonniksi.
Kiinan häivehävittäjä Chengdu J-20 teki ensilentonsa 2011, mutta sille ei ole pystytty kehittämään moottoreita, joiden lämpöjälki olisi ”näkymätön”. Kiinan strateginen häivepommittaja tunnetaan tyyppimerkillä Xian H-20, mutta se on vasta piirustuspöydällä.
MARKKU SALOMAA
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tunnettu tutkija näkyy olevan täysin eri mieltä tiltujen kanssa.
jo 2009 Suomelle F-35 koneita.
Missä ne mahtavat olla ja miksi tiltut haukkuvat ostoksiaan?
Outoja on tiltun aivoitukset.
"Venäjän 5.0 sukupolven häivehävittäjä eli tutkassa näkymätön Suhoi T-50 PAK FA esiteltiin julkisuudessa 2011. Koneen häiveominaisuudet riippuvat siitä, mistä suunnasta konetta yritetään keilata. Edestä tulevaa tutkasäteilyä vastaan kone on näkymätön, mutta sivulta ja takaa koneet voi hyvissä olosuhteissa havaita."
Tiltut taitavat keilata vain edestä?
että Venäjällä on hyviä koneita, mutta jenkit ovat edellä.