Viime aikoina myös meidän suurvaltanaapurimme suurvaltahaaveet ja -pyrkimykset ovat tulleet aivan selviksi, siitä ei ole enää mitään epäilystä.
Salomaan mukaan Suomessa merkit kylmän sodan paluusta ovat jääneet tunnistamatta.
Selontekojen johtopäätökset eivät myöskään näytä perustuvan annettuun tilannekuvaan, eli ilmeisesti johtopäätökset on tehty ensin, ja sitten on annettu virkamiehille tehtäväksi kirjoittaa niille perusteet.
Paluu kylmän sodan asetelmiin edellyttäisi puolustusstrategian uudistamista ja vähintäänkin puolustuksen vahvistamista
Meillä on myös kehittynyttä teknologiaa, kuten Hollannista ostettuja raketinheittimiä, mutta ongelmana on ettei niihin ole ensimmäistäkään rakettia.
Oman puolustuksen vahvistaminen edellyttäisi kylmän sodan aikaisen joukkojen vahvuuden palauttamista ja puolustusbudjetin nostamista nykyisestä 2,7 miljardista eurosta 5,4 miljardiin.
Toinen tie olisi Suomen Nato-option realisoiminen. Naton turvatakuiden hinta olisi jo huomattavasti halvempi vaihtoehto, eri arvioiden mukaan noin 39-45 miljoonaa euroa vuodessa.
Kolmas vaihtoehto olisi suora puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa.
tärkein peruste puolustuksen vahvistamiselle löytyy kuitenkin historiasta
Kylmän sodan aikana Suomen selviytymisstrategiana oli olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa. Piiloutuminen ei käytännön kriisin syttyessä olisi toiminut, sanoo sotahistorioitsija.
Neuvostoliiton suhtautumisesta Suomeen kertoo mm. Tallinnasta neuvostoarmeijan vetäytymisen jälkeen löytynyt suunnitelma Helsingin valtaamisesta,
http://yle.fi/uutiset/3-8512161
Salomaan mukaan Suomessa merkit kylmän sodan paluusta ovat jääneet tunnistamatta.
Selontekojen johtopäätökset eivät myöskään näytä perustuvan annettuun tilannekuvaan, eli ilmeisesti johtopäätökset on tehty ensin, ja sitten on annettu virkamiehille tehtäväksi kirjoittaa niille perusteet.
Paluu kylmän sodan asetelmiin edellyttäisi puolustusstrategian uudistamista ja vähintäänkin puolustuksen vahvistamista
Meillä on myös kehittynyttä teknologiaa, kuten Hollannista ostettuja raketinheittimiä, mutta ongelmana on ettei niihin ole ensimmäistäkään rakettia.
Oman puolustuksen vahvistaminen edellyttäisi kylmän sodan aikaisen joukkojen vahvuuden palauttamista ja puolustusbudjetin nostamista nykyisestä 2,7 miljardista eurosta 5,4 miljardiin.
Toinen tie olisi Suomen Nato-option realisoiminen. Naton turvatakuiden hinta olisi jo huomattavasti halvempi vaihtoehto, eri arvioiden mukaan noin 39-45 miljoonaa euroa vuodessa.
Kolmas vaihtoehto olisi suora puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa.
tärkein peruste puolustuksen vahvistamiselle löytyy kuitenkin historiasta
Kylmän sodan aikana Suomen selviytymisstrategiana oli olla ärsyttämättä Neuvostoliittoa. Piiloutuminen ei käytännön kriisin syttyessä olisi toiminut, sanoo sotahistorioitsija.
Neuvostoliiton suhtautumisesta Suomeen kertoo mm. Tallinnasta neuvostoarmeijan vetäytymisen jälkeen löytynyt suunnitelma Helsingin valtaamisesta,
http://yle.fi/uutiset/3-8512161
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=d93UwCMUmMY
Tehokas ase kun siihen olisi vain riittävästi raketteja. Uskomatonta hölmöyttä hankkia ase ilman ammuksia.
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/118736.html
Modernissa sodassa voimakasta vihollista vastaan Suomi romahtaisi viikoissa, ehkä jo päivissä. Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Matti Ahola haluaakin kovat Nato-faktat pöytään.
Puhutaan päivien, korkeintaan viikkojen kestävyydestä. Sen jälkeen on saatava apua ulkomailta. Avun varmistamiseksi meillä ei ole mitään järjestelmää, Ahola sano
Nykysodissa yhteiskunta pannaan polvilleen nopeilla ilmaiskuilla. Ilmavoimille onkin hankittu pääaseeksi Hornet ohjuksineen, maavoimille raskas raketinheitin. Näillä kaupoilla puolustuskyvystä on tehty Nato-riippuvaista.
Hornetiin voi ladata kerralla 10-12 ohjusta. Kun koneita on 63, teoriassa huomattava osa Suomen ohjuksista on kerralla koneissa kiinni. Ensimmäisen täyslaukauksen jälkeen on ohjuksia saatava nopeasti lisää jostakin Nato -maasta, muilla niitä ei ole, Ahola kärjistää.
Euroopan Nato-mailla on esimerkiksi tarvittavia tutkaohjuksia varmuusvarastoissaan runsaat 7 000 kappaletta. Natolla on sopimus, miten ohjukset jaetaan kriisissä.
- Siinä tilanteessa Naton sopimukset kieltävät antamasta Suomelle ensimmäistäkään, Ahola sanoo.
Myös maavoimien pääaseen raskaan raketinheittimen ammukset saadaan Nato-maista. Varastossa on vain satoja.
- On sataprosenttisesti Naton päätös, ovatko ilma- ja maavoimiemme pääaseet pitkittyvässä kriisissä käyttökelpoisia, Ahola toteaa.
100%+samaa+mieltä.+Suomen+armeijaa+voi+verrata+legoarmeijaan+tosipaikassa+++Venäjältä++tulee+turpaan+jo+alle+viikossa.
Muuttaisin hokeman muotoon, että Suomi pyrkii uskottavaan puolustukseen. Tavoitetta oltaisiin paljon lähempänä, jos avunsaanti natomaista jollakin tavalla varmistettaisiin.
Jostakin natomaasta maavoimien pääaseeseen raskaaseen raketinheittimiin olisi saatava raketteja ja ilmavoimien pääaseeseen Hornetteihin tutkaohjuksia.
Ongelma on siinä, että natomat ovat jakaneet varastossa olevat ohjuksensa keskenään.